panhard VS watt link

[LaaLaa]

quote:
Ristiriipuntatilanteessa akseli kiertyy, mutta toinen pyörä menee saman verran sisään kuin toinen tulee ulos. Kunnes akseli pohjaa rajoitikumiin, niinkuin aiemmin jo huomautettiin. Ei se akselilla yhteensä oleva paino mihinkään muutu, vaikka toinen pyörä nousee. Ja jos paino on sama, niin akselin keskipiste pysyy samalla korkeudella (noin suurinpiirtein, progressiiviset jouset muuttavat vähän).

Tuo teoria pätees silloin kun akselin ja renkaan massa on pieni, käytännössä kuitenkin esim. 60kg maastorengas pienen vipuvarren päässä venyttää kierrejousta jo aikas paljon. Kun vaikuttaa jousivakioon. vai?


"I feel sorry for people who don't drink. When they wake up in the morning, that's as good as they're going to feel all day "<img src=/smiley/beer.gif border=0 align=middle>

[Ahosensetä]

No sitten kun pyörä on ilmassa niin akselin ja renkaan painolla on jousta venyttävä vaikutus.

Niin kauan kuin molemmat jouset kannattavat runkoa ja koria, niin akselin keskipisteen korkeus runkoon nähden pysyy ennallaan.

Tuli tosta kuvaasta vielämieleen, että jos toista takakulmaa on nostettu tunkilla ylös, niin silloin akseli putoaa alaspäin ja tuo linkkikin saattaa ajautua sellaiseen kulmaan, että noi linkit menee vinoon.

Jos Wattin linkin akseli olisi vaakasuorassa, niinkuin yleensä, niin noin ei pääse tapahtumaan kun linkkitankojen voimat kumoavat toisensa. Varmaan toi Watt on sen itsekin keksinyt ...

T, Antti

[jjtp]

onkos perän kallistus mennyt ihan ok?,kattokaas kardaanin kulmaa.

[mikjus]

quote:
onkos perän kallistus mennyt ihan ok?,kattokaas kardaanin kulmaa.

Ai kuin eiks tää oo aika maksimaalisessa ulosjoustossa oikeelta puolelta kun limiting strappi alkaa olemaan ihan tiukalla. Vakionopeusnivel siellä varmasti on yläpäässä.

www.G-69.tk - www.pahama.com

[JF]

Pieni välihuomio. Tein tekniikkalegoista mallin ja kokeilin sillä äärijoustoja ja kaikkea muutakin, ja huomasin ettei sillä ollut akselin kiertymisen tai minkään muunkaan oleellisen kannalta mitään väliä olivatko nuo sivutangot samassa tasossa vai vinossa, kuten tuossa kuvassa. Tietysti sauvavoimat ovat sitä suuremmat mitä vinompaan sivuilla olevat tangot menee, mutta järkevillä joustoilla niistä tuskin on vaivaa.

Lisäksi tuli sellainen huomio tehtyä, että Watin linkki tuntuu toimivan paremmin juuri noin akselin päälä, kuin akselin takana. Syynä sille on linkin keskimmäisen nivelen keskipisteen liikerata, joka ei yllätyksekseni ollutkaan suora, vain melkein suora ja vain tietyltä matkalta (vaikka paljon suorempi kuin Panhard-tangon aiheuttama liike). Eli jos linkki on akselin päällä, ei keskipiste liiku läheskään niin paljoa kuin kun se on akselin takana, eikä se siten yritä liikuttaa akseliakaan sivusuunnassa niin paljoa. Tukitankojen pallonivelet antavat taas paljon myöten ns. syvyyssuunnassa.

Siinä Rover-toteutuksessa on muuten vähän tökerösti jätetty alkuperäinen kolmilinkki paikoilleen, puslat saisivat varmasti paljon kipua jos jousitus pääsisi elämään kunnolla (tosin siellähän ehdoteltiinkin ulosjoustoa rajoittavia liinoja).

Hienoja kuvia ja tarkempaa selontekoa seuraa...

[JiiPee]

No joo, shitsättiä, mutta kumminkin: noi tekniikkaleegot on muuten varsin opettavaisia palikoita. Niillä voi kokeilla periaatteita monenlaisesta ripustuksesta ja voimansiirrosta. Kersoille on tullut näytettyä monta autotekniikan juttua noilla ja kaikki on innostuneet rakentamaan niistä omia sovelluksia kun on vähän antanut vinkkiä oikeasta suunnasta. On olleet kyllä ns. "hyvä ostos".

quote:
Pieni välihuomio. Tein tekniikkalegoista mallin ja kokeilin sillä äärijoustoja ja kaikkea muutakin, ja huomasin ettei sillä ollut akselin kiertymisen tai minkään muunkaan oleellisen kannalta mitään väliä olivatko nuo sivutangot samassa tasossa vai vinossa, kuten tuossa kuvassa. Tietysti sauvavoimat ovat sitä suuremmat mitä vinompaan sivuilla olevat tangot menee, mutta järkevillä joustoilla niistä tuskin on vaivaa.

Lisäksi tuli sellainen huomio tehtyä, että Watin linkki tuntuu toimivan paremmin juuri noin akselin päälä, kuin akselin takana. Syynä sille on linkin keskimmäisen nivelen keskipisteen liikerata, joka ei yllätyksekseni ollutkaan suora, vain melkein suora ja vain tietyltä matkalta (vaikka paljon suorempi kuin Panhard-tangon aiheuttama liike). Eli jos linkki on akselin päällä, ei keskipiste liiku läheskään niin paljoa kuin kun se on akselin takana, eikä se siten yritä liikuttaa akseliakaan sivusuunnassa niin paljoa. Tukitankojen pallonivelet antavat taas paljon myöten ns. syvyyssuunnassa.

Siinä Rover-toteutuksessa on muuten vähän tökerösti jätetty alkuperäinen kolmilinkki paikoilleen, puslat saisivat varmasti paljon kipua jos jousitus pääsisi elämään kunnolla (tosin siellähän ehdoteltiinkin ulosjoustoa rajoittavia liinoja).

Hienoja kuvia ja tarkempaa selontekoa seuraa...

Ahosensetän pitää vaan itse väänttää niitä mallejaan ennenkuin "totuuksiaan" täälä pölisee
en vaan voi sille mitään että se akseli ei pyöri vetarin ympäri vaikka hoovereissa sekin on mahdollista<img src=icon_smile_clown.gif border=0 align=middle>


Note! This message was posted anonymously!

[Ahosensetä]

Vahingonilo on ...

Ihan varmaan sinne tulee akselia kiertävä voima tossa kuvan virityksessä. Jos et usko, niin et. Sitä en tiedä, miksei tunnu mallissa. Miten akseli on siinä tuettu pituussuunnassa? Kuvia ...

Siinä Rover-akselissa ei ole alkuperäistä kolmiotukivartta, vaan yksi pitkittäinen ylätukivarsi, joka estää akselin kiertymisen vetareiden ympäri. Normaalit ylätukivarret hoitavat kiertymisen lisäksi sivuttaistuennan, taka-akselillahan ei ole Panhard-tankoa. Kolmiotukivarret on purettava, etteivät kahdet poikittaistuet tappele toisiaan vastaan.


T, Antti

[JF]

Ah, olin selvästi tiiraillut väärin sitä Rooveria. Hyvä että ovat asianmukaisesti muokanneet ylätukivarren.

No niin, sitten itse asiaan.

Pitkittäistuentaan käytin Unimog-tyylistä one-linkiä, koska se sallii helpoiten suurimmat akselin ristijoustot (periaatteessa rajattomasti, akseli voisi pyöriä ympäri jos pääsisi). Lisäksi se ei voimatarkastelussa aiheuta yhtään momenttia nivelpisteensä suhteen, pelkästään tukivoimia kolmessa ulottuvuudessa. Eli sillä paljastuu helposti jos poikittaistuenta aiheuttaa jotain omituisuuksia.

Jakareiden tai kolmi- ja nelilinkin kanssa olisi ollut enemmän väsäämistä, mutta todennäköisesti täytyy niilläkin joku malli vielä rakennella ihan mielenkiinnosta.

One-link ilman muuta tuentaa. Unimoggiinhan voisi rakentaa runko-ohjauksen...



Perus Panhard-tuenta, lepotilassa mennään vielä suoraan:



Toisen puolen joustot ovat vielä melkein normaalit, vain pientä kiertymistä havaittavissa:



Toisella puolen alkaakin jo tapahtua:



Äärimmilleen vietynä ei kovin kaunista katseltavaa. Jakariversiossa näin ei kuitenkan voisi käydä:



Sitten Watin linkki, ensin akselin takapuolella. Huomataan että melkein äärijoustossa taka-akseli on vielä keskellä:



Tässä hattivatti akselin päällä:



Sitten toiselle puolelle:



Ylhäältä katsoen näkee kuinka suoraan auto menee akselin kulmasta huolimatta:



Eli ihan tuollaisella aamupäivän kevyellä leikkimisella alan olla aika myyty Watt-linkille. Kokeilin myös eri pituisia varsia suhteessa keskiniveleen, mutta aika vastaavasti ne tuntuivat muljuvan. Sen keskimmäisen nivelen keskipisteen liikerata näkyy seuraavassa kuvassa, ympyröiden välissä oleva kahdeksikko kuvaa liikettä. Siinä on jonkun matkaa suhteellisen suoraa (johon koko linkin toiminta perustuu), kunnes lähestytään ääripäitä, joissa nivelet muljahtavat toiseen asentoon.



Laskeskelin myös, mitä voimajakaumaan tulee, että jos linkkihässäkkä on samassa tasossa ja sivuvarret samansuuntaiset, jakautuu akseliin kohdistuva sivuttaisvoima tasan varsille, eli periaatteessa mitoitus per varsi voisi olla vain puolet vastaavaan tuentaan käytetyn Panhard-tangon lujuudesta.

Semmoista. Koettakaa kestää!

[JF]

Sellainen kannattaa vielä huomata, että etuakselihan on tuossa lego-autossa kiinteä osa runkoa, eli kaikki joustot tulevat pelkästään taka-akselin liikkeestä. Eli taka-akseli pääsi kaikilla tuennoilla, paitsi Panhardin toisen puolen joustolla noin 40 asteen kulmaan suhteessa runkoon. Autoon sovellettuna sellaisia kulmia ei kovin helposti saa toteutettua yleisen ajettavuuden ja ehkä joustenkin puolesta.



Edited by - JF on 03/04/2005 01:30:39

[Ahosensetä]

Upea malli!

Runko-ohjaus onnistuu muuten, mutta jousien kanssa voipi tulla jotain askartelua, kun niiden yläpäiden tarttis myös liikkua jossain kehdossa ...

Tuo Panhard-tangon kulman muutos oli ihan odotettavissa, mutta ei noihin kulmiin "oikeissa" autoissa ihan helposti päästä.

Tuo piirros on hyvä. Mutta jos siirrät rungon pään pisteitä lähemmäksi toisiaan niin, että kääntölevy on aluksi ihan pystyssä, niin eikös liikerata silloin alkaisi suoralla osudella? Tietenkin liikerata kääntyy äärijoustoiilla, mutta lähtisi aina ylös tai alas pystyyn. Ja silloin taas alkupäräinen ajatus tuennan sijoitttamisesta akselin taakse voisinkin olla hyvä.

Toi sivuvoiman puolittuminen Panhard-tankoon verrattuna on ihan oikein päätelty, niinhän siinä käy.

Siitä akselia kiertävästä voimasta:
* Kyllä se tuonnekin syntyy silloin kun Wattin linkitangot eivät ole samassa tasossa kuin se kääntölevy. Noissa useimmissa kuvissa näyttäisivät olevan likimain vaakasuorassa.
* Tuo one-link tietysti ottaa sen voiman vastaan eikä päästä akselia kiertymään. Se voima nyppää kuitenkin one-linkin kuulaa ylös tai alas sivuvoiman suunnasta riippuen.
* Jakariratkaisussa sillä voimalla saattaa olla enemmän merkitystä jakarin puslien rasittumiselle ja mahdollisesti akselin kiertoliikkeiden rajoittamiseen, kun puslat menevät piukkaan sen vuoksi.

Voisitko tehdä yhden pienen muutoksen malliin, niin nyybi alkaa uskoa siihen sivuvoimaan?
* Laita one-linkin tankojen akselinpäihn nivelet, joko pallonivelet tai puslat akselin suuntaan.
* Sitten säädät taka-akselin korkeuden niin, että linkit ovat eri tasossa kääntölevyn kanssa.
* Ja viimeiseksi työnnät runkoa sivulle kun molemmat renkaat ovat tasaisella pöydällä.
* Ja akseli kiertyy. Toiselta puolelta työnnettäessä toiseen suuntaan ja päinvastoin.

Noita ylimääräisiä niveliä ei tietenkään oikeasti voi olla tuossa tuennassa, mutta kun akseli tilapäisesti vapautetaan kiertymään, niin homma näkyy selvästi.


T, Antti

Edited by - Ahosensetä on 03/04/2005 07:02:02

[JF]

Täytyypä kokeilla.

Itse asiassa joku tarkkasilmäinen voisi huomauttaa parista pikkuvirheestä.

Ensimmäinen on, että linkin varret eivät pääse oikeasti samaan tasoon missään noista kuvista, mutta nivelissä oleva pienenpieni klappi antaa siinä myöten jos sellaista akselia kiertyvää voimaa olisi muuten havaittavissa.

Toinen pikkuvika on että Watt-linkin sivuvarsien nivelöinnistä puuttuu yksi pyörimissuunta, eli sellainen joka sallisi varren akselin suuntaisen kääntymisen. Kun ei ollut oikeita palloniveliä, piti improvisoida noilla kahdennetuilla tasonivelillä, josta johtuen tasainen ulosjousto (eli kun kumpikin rengas loittonee rungosta yhtä paljon) rajoittuu muutamaan senttiin, sen verran mitä legot joustavat ja nivelissä on väljää. Toisaalta sellaista tilannettahan ei käytännössä juuri koskaan esiinny, koska sellainen ulosjousto ei taida olla minkään kannalta oleellista, siksi niitä rajoitinliinoja on mm. tuossa ylempänä olevassa FJ:ssä. Tavanomaisissa ratkaisuissa taitavat iskunvaimentimet useimmiten hoitaa rajoituksen. Lopultahan myös Watin linkki toimisi kyllä ulosjouston rajoittimena, koska kun keskinivel kääntyy poikittain auton menosuuntaan nähden, loppuu varsistakin liikevara.

Tuo piirros kuvaa siis lähinnä akselin taakse asennettavan linkin aiheuttamaa kiinnityspisteen liikerataa pystysuunnassa, joka pätee kun kaikki nivelet sijaitsevat likimain samassa tasossa. Eli jonkunlaista ihanteellista lepotilaa kuvaa tietysti kahdeksikon keskipiste, josta lähtiessä liike on aika pitkälti suoraa ylös- ja alaspäin.

Olisihan se jännää piirtää kolmiulotteinen malli liikeradasta, niin saisi tuon akselin yläpuolisenkin version havainnollistettua, mutta siinä taitavat piirustus- ja harpinkäyttötaitoni muodostua esteeksi.



Edited by - JF on 03/04/2005 10:15:52

[JF]

Testasin sitä akselin pään nivelöintiä, ja kyllä siitä jonkunlainen akselin kiertymätaipumus tuli ilmi, tietysti sitä suurempi mitä enemmän ulosjoustoa oli. Kuvaa siitä ei kyllä järkevästi saa otettua, pitäisi olla video niin voisi käsin liikutella akselia sivusuunnassa.

Kokeilin piruuttani myös Panhardia tuolla akselin pään nivelöinnillä, ja sillä se akselin kiertyminen vasta hulvatonta olikin. Näppituntumalla kertaluokkaa suuremmat kuin Watin linkillä, ja Panhardin päädyt olivat sentään lähempänä akselin keskilinjaa kuin wattlinkin tankojen päät. Panhardilla ei akselin asennollakaan ole mitään merkitystä kiertymistaipumukseen, se kiertää akselia myös lepotilassa jos akseliin kohdistuu sivuttaisvoimia, tosin tanko ei ole täysin samansuuntainen akselin kanssa, ero on noin 5-10 asteen luokkaa. Kiertymistaipumus kasvaa suhteessa akselin pään kiinnityspisteen etäisyyteen rungosta. Kumma juttu tämäkin, tosin ehkä vähän helpompi käsittää.

Vaikka kiertymistä esiintyikin, niin jakarithan joutuvat kestämään jarrutusta ja kiihdytystä aika paljon, ja näköjään myös Panhardista johtuvia kiertymisvoimia, eli suht' samassa tasossa toimiva linkkihässäkkä tuskin lisää tuota rasitusta merkittävästi, ellei jopa vähemmä. Tässä vaiheessa pitäisi todennäköisesti alkaa etsiä virallista aineistoa kaavoineen, niin saisi laskettua mitä ne voimat käytännössä sitten olisivat tietyn kokoiselle ja painoiselle autolle ääritilanteissa, homma menee ehkä liiaksi arvailuksi muuten.

Sanoisin että Watin linkillä on huomattavaa potentiaalia, mutta muuttujia on sen verran enemmän että ellei niitä hallitse eilopputulos välttämättä ole likimainkaan tyydyttävä. Täytyy tosiaan rakentaa enemmän malleja vielä, ja jostain muusta kuin tekniikkaleegoista jotta saa osat vastaamaan lähemmin oikeita auton osia (pallonivelet, jakarit puslineen, jouset jne).

[offroadjouni]

Hohoo... Hienoa! <img src=/smiley/thumbup.gif border=0 align=middle> Tarvii varmaan itekin mennä ostaan legoja vaikka "kummipojalle". <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>

/* Life Begins at 35" */

[Ahosensetä]

Joo, en tullut ajatelleeksi, että myös Panhard kiertää akselia, jos se ei ola lähtiessä vaakasuorassa. Se voi muutenkin olla, ettei sillä kiertävällä voimalla ole mitään merkiystä.

Wattin linkkiä ei ehkä kannata käyttää ulosjouston rajoitukseen, vaan hoitaa se iskareilla tai nauhoilla.

Kannattaisikohan Wattin linkki kumminkin laittaa akselin taakse, jos vain tila antaa periksi?


T, Antti

Up.Up.Up.Ennen talven rakenteluja.Teoriaa... Ennen ensi kesää..

Note! This message was posted anonymously!

[SoSo]

No mun kohdalla yhden testauksen jälkeen päädyin perinteiseen pahard ratkaisuun.
Vie liikaa tilaa taka-akselilla ja eteen mahdoton tehdä?? Joten tein pahardit jotka edessä ja takana säädettävät joten yhdellä vara pahardilla pärjää..