Turbo topicci

[HV]

ja sit ku me kotivirittäjät vielä muistetaan että ahtopaineen kasvu ei tarkoita yhtä kuin tehonkasvua, ilman määrä on ratkaiseva tekijä

[Sutsu]

Alkuperäinen kirjoittaja HV

ja sit ku me kotivirittäjät vielä muistetaan että ahtopaineen kasvu ei tarkoita yhtä kuin tehonkasvua, ilman määrä on ratkaiseva tekijä

Viisastellaan.. Ilman määrällä ei ole mitään merkitystä, hapen määrä ratkaisee.

Ahtopaine kyllä kertoo paljon, mutta lisäksi tarvii tietää ainakin lämpötila ja kierrosluku jolla jokin vääntömomentti esiintyy, jos tehosta puhutaan. Teho ja vääntömomentti ei kulje samaa viivaa joten siinä tulee tämä ilma(happi)määrä eteen.

Solmuraudalla on kyllä vakuuttavia tuloksia, jos ovat totta. Enkä niitä kumotakkaan osaa.

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja Solmurauta

No niin, koitappa paineilmalla pyörittää turbon akselia niin että laitat sen paineilman pakopesään että kompressoripuoli tuottaa vaikka 1,5bar ahtopainetta.
Ei taida ihan 10bar paineilmaa riittää..

Tämä vertaus ihan vain siksi että pelkkä paine ei pyöritä ahdinta.

Riittää vaikka 2bar,sopivilla siivillä laitetaan ahdin pyörimään vaik 100000 kierrosta ja sit turbiini puolelle virtausta semmonen 20m3/min ja kompura puolelle 100l/min. Itsekin 24000l/min tuottavaa kompuraa käyttäneenä tiedän et virtaus(l/min) ja paine (bar)kulkevat käsi kädessä ollen kuitenkin hieman eriasioita.

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja Sutsu

Teho ja vääntömomentti ei kulje samaa viivaa

Teho on teoreettinen arvo joka lasketaan vääntömomentista. En vaan enää muista kaavaa, googlella varmaan löytyy. Kun moottori on jarrupenkissä, niin jarru mittaa juurikin vääntömomenttia koko ajan. Siitä sitten laskemalla saadaan niitä esson baarissa rakastettuja hevosvoimia, tai kilowatteja.

[härdelli]

Alkuperäinen kirjoittaja sisua45

Teho on teoreettinen arvo joka lasketaan vääntömomentista. En vaan enää muista kaavaa, googlella varmaan löytyy. Kun moottori on jarrupenkissä, niin jarru mittaa juurikin vääntömomenttia koko ajan. Siitä sitten laskemalla saadaan niitä esson baarissa rakastettuja hevosvoimia, tai kilowatteja.

Eikös se teho ollu juurikin väännön, kierrosten ja ajan jonkinlainen suhdeluku, noin niinku moottorista mitattuna? Joskus muinoin hevosvoiman määrre oli 70kg sekunnissa metrin korkeuteen.

Oma mielipide tosta 0bar pakopaineet ja 1,5bar hadot hommasta on kyllä et mahdoton yhtäkö. kaiketi ilman ahtopaineita pakopaineet siellä -1bar tietämillä??? Entä jos mosan sammuttaa? siellä kai on 1,5bar paineita koko ajan??? Mistäköhän vitusta se energia tulee niille ahtopaineille? Tottakai pitää muistaa absoluuttinen paine ja paine erottaa toisistaan. Ameriikkalainen paine on monesti kilon enempi ku meillä täällä suomessa. Mittareita valkkaamalla saadaan tuokin yhtälö toimimaan...

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja härdelli

Eikös se teho ollu juurikin väännön ja kierrosten jonkinlainen suhdeluku, noin niinku moottorista mitattuna?

Juuri näin.

Alkuperäinen kirjoittaja härdelli

Joskus muinoin hevosvoiman määrre oli 70kg sekunnissa metrin korkeuteen.

75 kg, muuten muistat oikein.

[Solmurauta]

Alkuperäinen kirjoittaja härdelli

Oma mielipide tosta 0bar pakopaineet ja 1,5bar hadot hommasta on kyllä et mahdoton yhtäkö. kaiketi ilman ahtopaineita pakopaineet siellä -1bar tietämillä??? Entä jos mosan sammuttaa? siellä kai on 1,5bar paineita koko ajan??? Mistäköhän vitusta se energia tulee niille ahtopaineille?

Et ilmeisesti ole lukenut tekstiä, mainitsemallasi 1,5bar paineella on jo 0,5bar pakopainetta.
Todellakin jos tuo ikiliikkuja olisi keksitty niin maailmahan pelastuisi, jos moottori on sammutettu ei ahdinkaan pyöri, tai no saattaa akseli pyöriä vielä parikin minuuttia sammuttamisen jälkeen.
Samaisessa moottorissa samalla pakosarjalla samasta paikasta mitattuna ja muilla apulaitteilla HX35 ahtimella oli 1,5bar ahtopaineella 1,5bar pakopainetta.

HX35 ja HX40 malleissa on ainakin eroa akselin keskiöissä joka pienentää reijän tilavuutta, 35 mallissa on 25mm ja 40 mallissa 22mm, mielestäni järkevämpi olisi olla päinvastoin.
GT32 mallissa akselin keskiö on vain 19mm.
Nuo mainitut mitat saattavat tuntua vähäpätöisiltä mutta kun laskee tilavuuden tai pinta-alojen eroavaisuudet vaikka prosentteina huomaa kuinka paljon nuo muuttavat turbiinireijän mittoja.

[Sutsu]

Alkuperäinen kirjoittaja sisua45

Teho on teoreettinen arvo joka lasketaan vääntömomentista. En vaan enää muista kaavaa, googlella varmaan löytyy. Kun moottori on jarrupenkissä, niin jarru mittaa juurikin vääntömomenttia koko ajan. Siitä sitten laskemalla saadaan niitä esson baarissa rakastettuja hevosvoimia, tai kilowatteja.

Teoreettinen tai ei, apusuure se teho on. Kansankielessä käytetyin moottorin "voiman" kuvaaja. Vääntömomentti ja teho vaan ei kulje samaa viivaa, sillä 100 hv:n moottorissa voi olla maksimivääntö 100Nm tai vaikka 500 Nm, toisaalta 300Nm:n moottorista voi löytyä 50 hv tai vaikka 200 hv. Toisaalta vääntömomentti käyrä voi olla laskeva samalla kohtaa kuin tehokäyrä vielä nousee. Vääntömomentti voi myös olla tasainen lähes koko kierroslukualueen, mutta teho ei.

Teho lasketaan mäntämoottorissa (pyörivästä liikkeestä) näin:

Teho = kulmanopeus x vääntömomentti ja tulos on watteja, joka pitää vielä kertoa noin 1,36:lla ja jakaa tonnilla, että saadaan hevosia ulos. Kulmanopeus lasketaan jakamalla kierrokset minuutissa ensin 60:llä että saadaan kierrokset sekunnissa ja sen jälkeen kerrotaan 2xpii:llä, että saadaan kulmanopeus radiaania/sekunnissa. Vääntömomentti on Newtonmetreinä.

Esim. 2000 r/min / 60 x 2 x 3,1416 x 300 Nm = 62832 W -> x 1,36 /1000 = 85,5 hv.

Sitten on vielä hieman eri juttu se mitä välittyy vetäviin rattaisiin. Tässä kohtaa voisi todeta, että suuri vääntöinen moottori ei välttämättä ole sen riskimpi maastoajossa kuin pienivääntöinenkään, niitä pitää/tarvii vaan ajaa erilailla.

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja Sutsu

Teoreettinen tai ei, apusuure se teho on. Kansankielessä käytetyin moottorin "voiman" kuvaaja. Vääntömomentti ja teho vaan ei kulje samaa viivaa, sillä 100 hv:n moottorissa voi olla maksimivääntö 100Nm tai vaikka 500 Nm, toisaalta 300Nm:n moottorista voi löytyä 50 hv tai vaikka 200 hv. Toisaalta vääntömomentti käyrä voi olla laskeva samalla kohtaa kuin tehokäyrä vielä nousee. Vääntömomentti voi myös olla tasainen lähes koko kierroslukualueen, mutta teho ei.

Teho lasketaan mäntämoottorissa (pyörivästä liikkeestä) näin:

Teho = kulmanopeus x vääntömomentti ja tulos on watteja, joka pitää vielä kertoa noin 1,36:lla ja jakaa tonnilla, että saadaan hevosia ulos. Kulmanopeus lasketaan jakamalla kierrokset minuutissa ensin 60:llä että saadaan kierrokset sekunnissa ja sen jälkeen kerrotaan 2xpii:llä, että saadaan kulmanopeus radiaania/sekunnissa. Vääntömomentti on Newtonmetreinä.

Esim. 2000 r/min / 60 x 2 x 3,1416 x 300 Nm = 62832 W -> x 1,36 /1000 = 85,5 hv.

Sitten on vielä hieman eri juttu se mitä välittyy vetäviin rattaisiin. Tässä kohtaa voisi todeta, että suuri vääntöinen moottori ei välttämättä ole sen riskimpi maastoajossa kuin pienivääntöinenkään, niitä pitää/tarvii vaan ajaa erilailla.

Totta töräjät. Sit tohon turpo hommaan palatakseni et erään turpo insinöörin laskelma koskien 2l-t konetta on et 2kg ahto ja syöttö/ahto suhde sama kuin vakiossa olis juurikin 200hv. Olettaen et mekaaniset häviöt ja turpon hyötysuhde ei huonone,käytännössä kuitenkin niin et häviöt nousee mut ahtimetkin on parempia kuin ennenvanhaan. Eli volkkarin padasta 300hv kierroksia nostamatta on mahdottomuus,kuten sekin et ahtopaine on 1bar ja pakopaine 0bar. Tai onhan se mahdollista saada jopa mittari näyttämään alipainetta pakosarjassa mut ei riitä enää mittarin väärä asennus. Samainen ukko ajeli muinoin semmosella 800hv cossu escortilla joka sulatti moottorinsa jos pako putkeen tuli osumaa.

[AtteL]

http://www.mekanex.se/ber/fi-effekt_vridmom.shtml

Tuo antaa pikkasen nuukan väännön, mutta on ainakin realistinen.

[sisua45]

Tuo laskuri on aika realistinen, kokeilin sitä eri esimerkeillä.

Kaikki tajusi tietysti, että kun tuonne syöttää esim 100 kw, ja 5000 kierrosta, niin se antaa väännön samoilla kierroksilla. Yläkierroksilla vääntö ei välttämättä ole kovin ihmeellinen.

Samalla tuli vaskettua, että veljen betomimyllyn siivissä on 10505 Nm vääntöä. Siitä tietysti häviöt pois.

[Sutsu]

Kyllä tuo laskuri oikein laskee, ei laskiessa voi nuukailla tai laskea aika oikein..

Niin no, kuten sanottua vääntöä voi olla paljonkin ja silti tehoa vähän. Omaa autoa on hyvä käyttää esimerkkinä tästäkin ja samalla siitä, että vaihteet sen voiman tekee...

Oma D-max 330 Nm 1800-3400 r/min, 1-vaihteen välitys 4,008:1, hias puoli välitys 2,482:1 ja perä 4,1:1, eli hias ykkönen pesässä ja kierroksia koneessa vähintään 1800 minuutissa. Kokonaisvälitys 40,79. Tämä kerrotaan koneen antamalla vääntömomentilla (330 Nm) saadaan 13460 Nm akselin päästä. Toki pitää vähentää voimansiirron häviöt, jotka voisivat olla luokkaa 15%, eli todellinen noin 11500 Nm.

[Sutsu]

No niin sanokaapa seuraavaan mietitykseen ratkaisu. Jälkiturbotettu bensakone vetää niin maan perusteellisesti yläkierroksilla, mutta alle 2000 r/min on aika vähän voimaa. Elikkäs kohtuu iso puhallin paikallaan. Nyt pitäs saaha alavääntöjä lisää offihommiin ja pääpuhaltimen haluan säilyttää maantiemenojen takia. Olis pikkunen matalapaine turbo jemmassa ja kysymys kuuluukin, miten kytken ne toimivaksi tuplaturboksi? Elikkä minkälainen pakosarja tehdään ja mitä säädetään? Nelos kone kyseessä.

[Mappe]

Alkuperäinen kirjoittaja Sutsu

No niin sanokaapa seuraavaan mietitykseen ratkaisu. Jälkiturbotettu bensakone vetää niin maan perusteellisesti yläkierroksilla, mutta alle 2000 r/min on aika vähän voimaa. Elikkäs kohtuu iso puhallin paikallaan. Nyt pitäs saaha alavääntöjä lisää offihommiin ja pääpuhaltimen haluan säilyttää maantiemenojen takia. Olis pikkunen matalapaine turbo jemmassa ja kysymys kuuluukin, miten kytken ne toimivaksi tuplaturboksi? Elikkä minkälainen pakosarja tehdään ja mitä säädetään? Nelos kone kyseessä.

Eiks tommonen "kaksivaihe" ahtaminen tapahdu niin että pikkuturbo on ekana ja siitä pakokaasut menee isommalle turbolle joka tulee luonnollisesti mukaan myöhemmillä kierroksilla... Varmaan saa miettiä mihinkä noi puhaltimet asentaa. Tässä kuva kahella turbolla olevasta vehkeestä jota joskus oon netistä kattellu. http://teamfalken.1g.fi/kuvat/Valton...t/IMG_9461.jpg Mikä auto sul on kyseessä?

[Sutsu]

Joo kitos kuvista. Auto on Mazda B2600, eli 2,6 litran nelos bensamylly. Tilaa on mielestäni riittävästi, jos vaan laittaa ahtimet kohtuu liki toisiaan. Ja jäähdytystehoa sopii riittävästi lavalle, eli se ei ole ongelma. Pakosarja on niinsanotusti hieman hölmösti tehty, joten ajattelin oikaista linjaa ja samalla tekis uuden pakosarjan kahdelle turbolle, kun tuo pikkupuhallinkin joutilaana on.

Eli siis ahtimet peräkkäin ja pikkunen keulille. Kaikki pakokaasu menee siis tästä pienestä ensin läpi ja sen jälkeen isosta. Mites pikkuturbon hukkaportti, onko jotain huomioitava. Ja nouseeko isomman turbon herääminen tämän jälkeen ylemmäksi.

Iso puhallin on KKK, mutta mallia en tiedä tarkemmin. Pikkupuhallin ois Toyota CT12, miten se potkis tässä koneessa, onko tietoa jollakin?

[Sutsu]

http://www.dieselplace.com/forum/uploads/twin_turbo.jpg

Voinko kytkeä näin, vai onko paineputken mentävä välttämättä pikku puhaltimen läpi?

[tdi]

täs on kans jotain mä en muista mistä löysin kerran tarkemmat kuvat ton pakosarjan mallista mut kai tosta jotain saa ? http://www.atsdiesel.com/ats2/produc...und_Turbo_Kits

[Solmurauta]

Nuo kuvien mukaiset rakennelmat ovat ihan tavallisia sarjaan ahdettuja dieseleitä jolloin saadaan kerrattua aina paine seuraavalla ahtimella: eka ahdin työntää vaikka 1 bar ja toinen edellisen ahtimen läpi vaikka lisää 1 bar niin tulos on 2 bar ahtopainetta moottorille.
Toimii todella hienosti.

[Jani E]

toimiikohan tollanen ahdin bj B mootorissa ollenkaa?



AIResear imu44mm ja pako59mm AR 1,15 tai 1,13 ei saanu viimeisestä numerosta oikein selvää.

[Solmurauta]

^Ei kai tuota asennusta ole tarkoitus jättää tuon 3mm peltilevystä tehdyn "laipan" varaan?
10mm laippa melkeinpä ehdoton vaatimus.

[Mappe]

Polttoaineen syöttöä pitää aikas varmasti roplata. Teet kunnon välilaipan tohon. Sisä halkaisia sama kuin turbon turbiiniin menevä... ei se oo ku koittaa

[Jani E]

Alkuperäinen kirjoittaja Solmurauta

^Ei kai tuota asennusta ole tarkoitus jättää tuon 3mm peltilevystä tehdyn "laipan" varaan?
10mm laippa melkeinpä ehdoton vaatimus.

kyllä ainakin tarkoitus kokeilla tolla hepposella jatkeella.
ja on se 4mm
ei ole jaksamista tehdä mistää paksummasta levystä, kun ei olekotona mitään kunnon työkaluja jolla tehdä paksumpaan levyyn iso reikä!

[tdi]

"16 cm2 = 1.13 A/R" eli tuo ois kai 16 pesä ? vai ymmärsinkö oikee onko nelikymppises 65 pakosiipi meneekö se erillailla ? mul on 14 pesä tuos hj:ssa ja herää aika huonosti vaikka mynäpumppu mut kokeile ihmees eikai näistä ikinä tiedä ? kun sais rahaa ni vois käyttää tuota diisel huollossa katottas ajotukset sopiviks kun en ite tajuu niistä mitään

[Pertura]

Alkuperäinen kirjoittaja Solmurauta

Nuo kuvien mukaiset rakennelmat ovat ihan tavallisia sarjaan ahdettuja dieseleitä jolloin saadaan kerrattua aina paine seuraavalla ahtimella: eka ahdin työntää vaikka 1 bar ja toinen edellisen ahtimen läpi vaikka lisää 1 bar niin tulos on 2 bar ahtopainetta moottorille.
Toimii todella hienosti.

Tota noin, jos kummankin ahtimen portti on säädetty 1 bariin, on ahtopaine moottorilla 3 bar. Compoundit toimivat painesuhteilla, eli primarystä tuupataan 1 bar (painesuhde 2) secondarylle joka tuuppaa saman painesuhteen tuohon päälle (painesuhde 2 x painesuhde 2), ollaan painesuhteessa 4. Eli 3 bar ylipaineen puolella.

[Repro]

No ei pitäis ainakaan mäntien sulaa pakopaineen takia!
Liekö herää koskaan jos ei pumpulle mitään kikkaviitosia tee.