Turvakaarisäännöt

[Killman]

Aloitetaanpa tällainen kaaritopikki jossa olisi kaikki mitä asiaan liittyy. Otan nyt kantaa vain Orkkis ja Stanu umpiautoihin mielessäni Trial, Suunnistus ja Officrossi. Muiden luokkien ja avoautojen kaarivaatimuksia voi jatkaa tähän topikkiin.


Olen juuri alkamassa kaarien tekoa XJ Cherokeehen joten jospa nyt tekisi ne kirjan mukaan.
Kunhan kelpaisivat suunnistus orkkis / stanuun, trial stanuun ja ehkä officrossiin umpiautoon niin OK.
Minimi määräys lienee ”Pääkaari takatuin”. Suunnistuksessa takatuissa saa olla mutka eikä tarvitse diagonaalia (tosin suositellaan). Täytyykö trialissa (Liite J) takatuet olla suorat (kuten alempana vaaditaan)? Kansallisissa ralleissa ei vaadita diagonaalitukea liite J:n mukaan, tarvitaanko trialissa?

Lainaus
Kansallisia lisäyksiä:
Diagonaalituki ei ole pakollinen kansallisissa rallikilpailuissa (paitsi ryhmässä F).

Materiaali
Putket saumatonta
Pääkaari: Minimi 45x2,5 tai 50x2,0
(Minulla saatavilla ISO:65-1981 (E) 48x2,6 mm, kelvannee)
Muut osat: Minimi 38x2,5 tai 40x2,0
(Minulla saatavilla ISO:65-1981 (E) 42x2,6 mm, kelvannee)

Perusrakenne Liite J kuva 253-3
Pääkaari + 2 puolisivukaarta + 1 poikittaistuki + 2 takatukea + 6 kiinnitysjalkaa.

Puolisivukaarien, takatukien ja poikittaistuen liitokset irrotattavalla liitoksella Liite J 253-45.

Lainaus
Kuvien 253-37, 40, 43, 46 ja 47 mukaisia liitoksia saa käyttää vain kohdassa 253.8.3.2.2 mainittujen putkien ja vahvikkeiden kanssa ja ovat kiellettyjä kehikon yläosien putkissa, jotka ovat pääkaaren, etukaaren tai sivukaarien osia.

Ylläolevasta päätellen 253-45 liitosta saa käyttää muuallakin kuin kohdassa 253.8.3.2.2 mainitut.

Lainaus
Sivukaarien välisten poikittaistukien, pää- ja etukaarien välisten pitkittäistukien, kuten myös puolisivukaarien ja pääkaaren liitoskohtien tulee sijaita katon tasolla. Katon tasolle saa sijoittaa enintään 4 irrotettavaa liitosta. Takatuet tulee kiinnittää kehikkoon auton molemmille puolille ja yläpäästään lähelle kattoa ja pääkaaren ulompia ylätaivutuksia. Niiden tulee muodostaa vähintään 30 asteen kulma pystysuorasta ja suunnata suorana taaksepäin lähellä korirakennetta.

Tuosta ymmärrän että puolisivukaarien ja poikittaistuen liitokset voivat olla irrotettavia koska katon tasalle sallitaan 4 liitosta. Takatukien liitokset eivät ole sääntömielessa ”katon tasalla” vaan ”lähellä kattoa”.

Kiinnitys

Korikiinnityksen vahvikelapun materiaalivaatimus vähintään 3 mm paksu ja 120 cm2 pinta-ala

kiinteästi hitsaamalla täysin saumoin,
tai
pulttiliitoksella 3 kpl M8 pultteja, kun vastapuolella on koriin kiinteästi hitsattu lappu,
tai
pulttiliitoksella 4 kpl M10 pultteja, kun vastapuolella on irtonainen vastaava lappu.

Liite J
Takatuet 60 cm2 2 x M8 pultit, ei lappua toiselle puolelle. Suunnistussäännöissä ei tätä erikseen mainita, täytyyköe olla 120 cm2 ja laput molemmin puolin liite J:stä poiketen?

Noillako onnistuu? Kelpaako kehikoksi myös avoautoon?


http://www.4x4cup.com/tiedostot/saan...2009-12-15.pdf

http://www.autourheilu.fi/attachemen...6-15-29262.pdf

http://www.autourheilu.fi/attachemen...5-35-20175.pdf

http://www.autourheilu.fi/attachemen...5-38-17175.pdf


-

[Killman]

Onko tällainen kiinnitys mahdollinen?

Kaari hitsataan alapuolen tukilevyyn, tällätavalla hitsaus helppoa kun kaari tulee pohjasta läpi maahan/lattiallle ja ympärihitsaus helppoa. Samoin kattotasolle hitsaus mahdollista kun kaari on katosta irti. Kiinnitys sääntöjen mukaisilla pulteilla kun laput irralliset lattiasta.

Toisinsanoen, jos normaalisti kaari hitsattu yläpuolen lappuun ja tukilappu alapuolella niin nyt päinvastoin. Mielestäni tällä ei ole kestävyyden kannalta eroa.

[sos]

Alkuperäinen kirjoittaja Killman

Onko tällainen kiinnitys mahdollinen?

Kaari hitsataan alapuolen tukilevyyn, tällätavalla hitsaus helppoa kun kaari tulee pohjasta läpi maahan/lattiallle ja ympärihitsaus helppoa. Samoin kattotasolle hitsaus mahdollista kun kaari on katosta irti. Kiinnitys sääntöjen mukaisilla pulteilla kun laput irralliset lattiasta.

Toisinsanoen, jos normaalisti kaari hitsattu yläpuolen lappuun ja tukilappu alapuolella niin nyt päinvastoin. Mielestäni tällä ei ole kestävyyden kannalta eroa.

paitsi kaadon sattuessa kaikki voima kohdistuu pultteihin eikä lattiaan toisaalta sivu suunnassa kestävämpi . korjatkaa jos olen väärässä.
taka tukia ei saa taivuttaa ja diakonaali pitää olla mutta eri vaihtoehtoja on monia

[Byrocrat]

Alkuperäinen kirjoittaja sos

paitsi kaadon sattuessa kaikki voima kohdistuu pultteihin eikä lattiaan toisaalta sivu suunnassa kestävämpi . korjatkaa jos olen väärässä.
[COLOR="rgb(255, 140, 0)"]taka tukia ei saa taivuttaa ja diakonaali pitää olla[/COLOR] mutta eri vaihtoehtoja on monia

SOS jo ehtikin perustelemaan miksi tukilappujen pitää olla lattian alapuolella tai päällehitsattuina vahvistamassa lattiaa eikä kuten piirroksessasi eli tuota ehdottamaasi vaihtoehtoa et löydä liite J:stä

[Killman]

Olisikohan vaan pultti se heikoin kohta, M10 8.8 pultti kestää muistaakseni reilut 5000 kg vetoa ja leikkausta reilun puolet siitä eli voiman joka katkaisee 4 pulttia tulisi olla >20 000 kg. Mitäköhän tuollainen tervekkään lattiapelti kestänee?

Olisiko muita perusteluja.

[FunJam]

Puhumattakaan jeepin pelleistä

Mutta asiaan.. Heikentääköhän tuo putken kokoinen reikä peltiä merkittävästi? Sehän tulee lisää normaali tapaukseen verrattuna. Vaatinee kyllä melko moisen voiman silti, jos painaa tuon ylemmän lapun reijästä läpi.

[Byrocrat]

Alkuperäinen kirjoittaja Killman

Olisikohan vaan pultti se heikoin kohta, M10 8.8 pultti kestää muistaakseni reilut 5000 kg vetoa ja leikkausta reilun puolet siitä eli voiman joka katkaisee 4 pulttia tulisi olla >20 000 kg. Mitäköhän tuollainen tervekkään lattiapelti kestänee?

Olisiko muita perusteluja.

Jos kysyjä periaatteesta haluaa saivarrella niin kyllä tuo pienikin turha reikä henkentää lattiapeltiäkin ja pultit ovat siltikin vain neljä pulttia. Mitä kun ne löystyvät ja pääsevät nitkumaan niin putoaa kaaret lattasta läpi. Ja vaikka pultti kestäisikin niin entäs sen mutterin tai pultin kierteet kjorkkaa

Yksinkertainen perustehan on että säännöt eivät tuota rakennetta salli vaikka kuinka todistaisit että ne pultit kyllä kestää

Toinen asia sitten on, että jos rakennat kaaret tuolla periaatteella ja pulttaat ne paikalleen. Senjälkeen hitsaat lapun alapuoleta kiinni lattiaan ja sisäpuolelta tuon irtonaisen lapun kaareen kiinni täydellä saumalla niin kukaanhan ei pysty tarkastamaan, että sulla on kaaren jalkaosa sääntöjen vastainen eli laput väärässä järjestyksessä. Kaarien vaihtaminen/irroitus on tuollaisena sitten jo vaikeampaa, mutta sehän on sitten eri juttu. Ja korostan että tuo on sitten edelleenkin sääntöjen vastainen, mutta kun etsit kiertotietä niin tuossa vihjeeksi kiertää niitä sääntöjä.

[Killman]

Byrokraatille tiedoksi että tarkoitus ei ole kiertää sääntöjä vaan pohtia miten kaaret saisi helpoiten tehtyä. Ei ole kovin helppoa hitsata kunnon saumoja ympäri jos putki on lähes kiinni korissa, kuten sen ymmärtääkseni tulee olla.

[baxxter]

Alkuperäinen kirjoittaja Byrocrat

Toinen asia sitten on, että jos rakennat kaaret tuolla periaatteella ja pulttaat ne paikalleen. Senjälkeen hitsaat lapun alapuoleta kiinni lattiaan ja sisäpuolelta tuon irtonaisen lapun kaareen kiinni täydellä saumalla niin kukaanhan ei pysty tarkastamaan, että sulla on kaaren jalkaosa sääntöjen vastainen eli laput väärässä järjestyksessä. Kaarien vaihtaminen/irroitus on tuollaisena sitten jo vaikeampaa, mutta sehän on sitten eri juttu. Ja korostan että tuo on sitten edelleenkin sääntöjen vastainen, mutta kun etsit kiertotietä niin tuossa vihjeeksi kiertää niitä sääntöjä.

Jos putki on hitsattu alalappuun kiinni ja alalappu on hitsattu täysin saumoin koriin kiinni, täyttää se säännön määritelmän, vaikka puuttuis pultit ja yläpuolen lappu. Vaikka korissa on putken mentävä reikä.

"Korikiinnityksen vahvikelapun materiaalivaatimus vähintään 3 mm paksu ja 120 cm2 pinta-ala

kiinteästi hitsaamalla täysin saumoin"

Pinta-alaan vaikka 24cm2 lisää, jos korista puuttuu vaikka 55mm putkelle tehty reikä siitä keskeltä?
Väittäisin että on ihan yhtä vahvakin, ainakin sitten jos hitsaa vielä putken siitä reiän kohdalta koriin.
Kelpaisko?

[Byrocrat]

Alkuperäinen kirjoittaja baxxter

Jos putki on hitsattu alalappuun kiinni ja alalappu on hitsattu täysin saumoin koriin kiinni, täyttää se säännön määritelmän, vaikka puuttuis pultit ja yläpuolen lappu.

Väittäisin että on ihan yhtä vahvakin, ainakin sitten jos hitsaa vielä putken siitä reiän kohdalta koriin.
Kelpaisko?

Eipähän tuo sääntöä täytä jos on pelkästään lattian alapuolella hitsattuna tuo lappu, kun sääntö sanoo että pitää olla kiinnitysjalan lisäksi tuo hitsattu tai irrallinen lappu ja vähintään kolme pulttia
Kestävyydestä en lähde väittelemään, mutta kyllä nuo sääntöjenmukaisetkin kaaret menevät lattiasta läpi jos pelti siitä ympäriltä on riittävän väsynyttä Ralli- ja jokispuolella tuotakin tapahtuu ja on sellaista nähty offikikottimissakin On sitten toinen asia jos kyse on runkopeli jossa kaaret voi tuke varmemmaksi vakuudeksi suoraan runkoon.

[baxxter]

Alkuperäinen kirjoittaja Byrocrat

Eipähän tuo sääntöä täytä jos on pelkästään lattian alapuolella hitsattuna tuo lappu, kun sääntö sanoo että pitää olla kiinnitysjalan lisäksi tuo hitsattu tai irrallinen lappu ja vähintään kolme pulttia

"Kiinnitys

Korikiinnityksen vahvikelapun materiaalivaatimus vähintään 3 mm paksu ja 120 cm2 pinta-ala

kiinteästi hitsaamalla täysin saumoin,
tai
pulttiliitoksella 3 kpl M8 pultteja, kun vastapuolella on koriin kiinteästi hitsattu lappu,
tai
pulttiliitoksella 4 kpl M10 pultteja, kun vastapuolella on irtonainen vastaava lappu."

Tuon mukaan riittää kyllä kiinteästi koriin hitsattu lappu, eikä vaadita yhtään pulttia eikä muuta lappua?
Enemmän ajateltuna tuo mun "ehdotus" ei taida ihan yhtä vahva olla kuin sisäpuolinen lappu, mutta sääntöjen mukainen? Jos laittais molemmin puolin laput, hitsais kaikki saumat kiinni niin varmasti olis hyvä. Pelkkiin pultteihin en luottais.. Ei vaan kuulosta hyvältä

[Pete]

Alkuperäinen kirjoittaja baxxter

"Kiinnitys

Korikiinnityksen vahvikelapun materiaalivaatimus vähintään 3 mm paksu ja 120 cm2 pinta-ala

Vahvikelappu on eri asia kuin kaaren alapäässä oleva lappu. Eli molemmat tarvitaan. Ja vaikka molemmat laput olisi hitsattu niin pultit tarvitaan jokatapauksessa

Alkuperäinen kirjoittaja Killman

Byrokraatille tiedoksi että tarkoitus ei ole kiertää sääntöjä vaan pohtia miten kaaret saisi helpoiten tehtyä. Ei ole kovin helppoa hitsata kunnon saumoja ympäri jos putki on lähes kiinni korissa, kuten sen ymmärtääkseni tulee olla.

Mitäs vaikeeta siinä on kun tekee pohjaan kaarien mentävät reiät, nostaa pääkaaret niin ylös kuin haluaa, sovittaa ja heppaa katon rajassa kulkevat putket paikoilleen, pudottaa kaaret alas ja hitsaa yläputket ympäri. Sitten nostetaan kaaret takasi ylös ja tehdään oviputket, diagonaali, takatuet ja poikkiputket. Nostetaan kaaret ylös ja merkitään pääkaarten katkaisukohdat, lasketaan alas ja rälläpyörä laulamaan. Nostenaan ylös ja hitsuutellaan laput lattiaan ja kaariin. Yleensä kun kaaret laskee alas niin kattoputket osuvat sopivasti sivuikkunoiden kohdalle niin saa helposti tinattua ympäri. Muutamat kaaret on jokkisvehkeisiin tullut väännettyä ja hyvin on onnistunu.

[Byrocrat]

Alkuperäinen kirjoittaja baxxter

"Kiinnitys

Korikiinnityksen vahvikelapun materiaalivaatimus vähintään 3 mm paksu ja 120 cm2 pinta-ala
kiinteästi hitsaamalla täysin saumoin,
tai
pulttiliitoksella 3 kpl M8 pultteja, kun vastapuolella on koriin kiinteästi hitsattu lappu,
tai
pulttiliitoksella 4 kpl M10 pultteja, kun vastapuolella on irtonainen vastaava lappu."

Tuon mukaan riittää kyllä kiinteästi koriin hitsattu lappu, eikä vaadita yhtään pulttia eikä muuta lappua?
Enemmän ajateltuna tuo mun "ehdotus" ei taida ihan yhtä vahva olla kuin sisäpuolinen lappu, mutta sääntöjen mukainen? Jos laittais molemmin puolin laput, hitsais kaikki saumat kiinni niin varmasti olis hyvä. Pelkkiin pultteihin en luottais.. Ei vaan kuulosta hyvältä

Jos lukee Euro-trialin sääntökirjaa niin siellä huomautetaan, että Turvakaarimääräykset AKK:n sääntökirjan mukaan ja liite J kertoo hieman toista kaarien kiinnityksestä kuin tuo yllä oleva
Eli kyllä siellä tarvitaan se toinenkin lappu ja pulttikiinnitys.

Ainoa poikkeus on putkirunkoiset kikottimet jossa vahvikelappua ei tarvita eikä myöskään kaaren jalkalappua kun kaaret voi hitsata suoraan runkoon.

8.3.2.6 Turvakehikon kiinnitys korikehikkoon
Kehikko pitää kiinnittää vähintään seuraavista pisteistä:
- etukaaren pilarit;
- sivukaarien tai puolisivukaarien pilarit;
- pääkaaren pilarit
- takatukien alapäät
Jotta turvakehikko saadaan tehokkaasti kiinnitetyksi korikehikkoon,
voidaan alkuperäistä vehoilua ja pehmusteita
muokata turvakehikon ympäriltä leikkaamalla tai
vääntämällä, mutta ei kuitenkaan kokonaan poistamalla.
Jos tarpeen, voidaan sulakerasia siirtää pois turvakaaren
asennuksen tieltä.
Kiinnityspisteet pää-, etu-, sivu- ja puolisivukaarille:
Kaarien lattiakiinnitystä varten tulee jokaisessa kaaren
alapään kiinnityspisteessä olla kiinnitysjalka, jonka minimipaksuus
on 3 mm (ei kuitenkaan ohuempi kuin
kaaren seinämäpaksuus, johon se hitsataan).Kaarien
alapään kiinnitys korikehikkoon on tehtävä vähintään
kolmella pultilla. Kiinnityskohdat tulee vahvistaa vähintään
3 mm paksulla ja pinta-alaltaan vähintään 120 cm2
vahvikelevyllä, joka on hitsattu korikehikkoon. 1.1.2007
alkaen luokitelluissa autoissa vahvikelevyn ja korikehikon
kosketuspinnan pitää olla 120 cm2.
Erilaiset vaihtoehdot ovat kuvissa 253-50 ... 253-56.
Kuvien 253-50 ja 52 mukaista vahvikelevyä ei välttämättä
tarvitse hitsata koriin.
Pulttien tulee olla vähintään M8 kokoa ja lujuus vähintään
8.8 ISO normin mukaan. Muttereiden tulee olla
lukkomuttereita tai varustettu joustoaluslevyillä.
Takatukien kiinnityspisteet:
Kiinnityskohdat tulee vahvistaa vähintään 60 cm2:n
vahvikelevyillä ja kiinnittää vähintään kahdella M8 pultilla
(kuva 253-57). Myös kuvan 253-58 mukainen yksipulttikiinnitys
hyväksytään edellyttäen, että käytetään
riittävän vahvaa rakennetta ja pultin holkki on hitsattu
takatukeen.
Edellä olevat ovat vähimmäisvaatimukset. Lisäksi
voidaan tehdä lisäkiinnityksiä, kaarien kiinnitykset vahvikelevyihin
saadaan hitsata, turvakehikko voidaan hitsata
korikehikkoon.
Erikoistapaus:
Jos auton korikehikko/alusta on muuta ainetta kuin terästä,
ei turvakehikkoa saa hitsata siihen; vain vahvikelevyn
kiinnittäminen korikehikkoon/alustaan on sallittu

[Byrocrat]

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

Mitäs vaikeeta siinä on kun tekee pohjaan kaarien mentävät reiät, nostaa pääkaaret niin ylös kuin haluaa, sovittaa ja heppaa katon rajassa kulkevat putket paikoilleen, pudottaa kaaret alas ja hitsaa yläputket ympäri. Sitten nostetaan kaaret takasi ylös ja tehdään oviputket, diagonaali, takatuet ja poikkiputket. Nostetaan kaaret ylös ja merkitään pääkaarten katkaisukohdat, lasketaan alas ja rälläpyörä laulamaan. Nostenaan ylös ja hitsuutellaan laput lattiaan ja kaariin. Yleensä kun kaaret laskee alas niin kattoputket osuvat sopivasti sivuikkunoiden kohdalle niin saa helposti tinattua ympäri. Muutamat kaaret on jokkisvehkeisiin tullut väännettyä ja hyvin on onnistunu.

Nyybin esittämä tapa helppo ja yksinkertainen ja täyttää liite J:n vaatimukset. Periaatteessahan tuo on sama jota Killmann piirroksellaan haeskeli, mutta se kaaren jalkalappu on oikeassa paikassa. Siinä sinulle ratkaisu

[Killman]

On toi ollut tiedossa, mutta olisi voinut vielä "jalkalapun" hitsata tasamaalla eikä muutaman setin päässä helmakotelosta puikkoja taivutellen. Kiitos kaikille, viesti on mennyt perille.

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja Killman

Olisikohan vaan pultti se heikoin kohta, M10 8.8 pultti kestää muistaakseni reilut 5000 kg vetoa ja leikkausta reilun puolet siitä eli voiman joka katkaisee 4 pulttia tulisi olla >20 000 kg. Mitäköhän tuollainen tervekkään lattiapelti kestänee?

Olisiko muita perusteluja.

Ei vaikee laskutoimitus:
F=ma eli woima=massa x kiihtyvyys (tai hidastuvuus, eli negaatio kiihtyvyydelle).

Otetaan Kuksa merikontin päälle ja roiskastaan tonttiin. Korkeutta n. 3metriä ja lähtönopeus nolla. Auton massa laskun helpottamiseksi ~2000kg (huomioon ei oteta kiihtyvyyttä eteenpäin, joka hieman muuttaa lopputulosta, muttei romun määrää)

Pääkari antoi periksi n. 0,1m eli hidastuvuudeksi summaten ~60G

eli 2000kg x 60 = 120000kg hetkellistä voimaa, joten leikkausvoimaa neljällä pultilla 30tonnia / pultti...

Ja muut teoreetikot saa laskea sitten leikkausvoiman 3mm levylle 10mm reiästä

Alkuperäinen kirjoittaja Killman

On toi ollut tiedossa, mutta olisi voinut vielä "jalkalapun" hitsata tasamaalla eikä muutaman setin päässä helmakotelosta puikkoja taivutellen. Kiitos kaikille, viesti on mennyt perille.

Mää olen jättänyt poikkitukien teon viimeiseksi jos on näyttänyt siltä, että pääkaaret tulevat kovin lähelle helmoja.Olen vetänyt kaarien alapäätä hivenen suppuun kuormaliinalla niin on mahtunut hitsuuttelemaan tukilaput kaarien alapäähän ympäriinsä.

[Mise]

Alkuperäinen kirjoittaja Mikki

Ei vaikee laskutoimitus:
F=ma eli woima=massa x kiihtyvyys (tai hidastuvuus, eli negaatio kiihtyvyydelle).

Otetaan Kuksa merikontin päälle ja roiskastaan tonttiin. Korkeutta n. 3metriä ja lähtönopeus nolla. Auton massa laskun helpottamiseksi ~2000kg (huomioon ei oteta kiihtyvyyttä eteenpäin, joka hieman muuttaa lopputulosta, muttei romun määrää)

Pääkari antoi periksi n. 0,1m eli hidastuvuudeksi summaten ~60G

eli 2000kg x 60 = 120000kg hetkellistä voimaa, joten leikkausvoimaa neljällä pultilla 30tonnia / pultti...

Ja muut teoreetikot saa laskea sitten leikkausvoiman 3mm levylle 10mm reiästä

Voisitko sen verran valaista tätä ei-vaikeeta laskutoimitusta, että mistä tuo 60 G oikein tuli?

[pkarlstedt]

Alkuperäinen kirjoittaja Mise

Voisitko sen verran valaista tätä ei-vaikeeta laskutoimitusta, että mistä tuo 60 G oikein tuli?

Sillä aikaa kun Mikki laskee uudestaan voisin laittaa oman ehdotukseni:

Vauhti kiihtyy pysähdyksistä kolmen metrin matkan kiihtyvyydellä G ja hidastuu sitten 0,1 m matkalla pysähdyksiin. Veikkaisin hidastuvuudeksideksi 30 G.

- p

Edit: Ja tuosta jos jatketaan ajattelua niin rojaus tulee pelkästään pääkaarelle, kun siitä ja takatuista saadaan vain suorakulmainen kolmio. Taskulaskimeen kai sitten näplätään 60 000 kg / (2x4), ja saadaan 7 ja puoli tuhatta kiloa vetoa pulttia kohti. (Ei leikkausta, kun laput ovat lattiaa vasten)

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja pkarlstedt

Vauhti kiihtyy pysähdyksistä kolmen metrin matkan kiihtyvyydellä G ja hidastuu sitten 0,1 m matkalla pysähdyksiin. Veikkaisin hidastuvuudeksideksi 30 G.

Aika lähellä, mutta tuo fysiikan tunnetuin lauseke E=mc2 muuttaa hommaa hieman ns. nopeuden neliö) ja sieltä se 60G saadaan, tai tarkemmin hidastuvuudesta joka on 0,1m matkalla tapahtuva, jolloin woimaa on hetkellisesti TODELLA rajusti (mittarilla menisi varmaankin lähelle 100G hidastuvuutta, koska ei se putki ala ihan ensikosketuksesta kasaan menemään, vaan vaatii "aloitusvoiman")

Tarvii laskea taulukko MathCad:lla ja liittää kuvana tänne, niin saatte mielenrauhan...

[pkarlstedt]

Alkuperäinen kirjoittaja Mikki

... tuo fysiikan tunnetuin lauseke E=mc2 muuttaa hommaa hieman ns. nopeuden neliö) ja sieltä se 60G saadaan

Ennenkuin värkkäät taulukon niin suomenna tuo. Ymmärrän sitten ehkä minäkin, mitä taulukossa on laskettu.

- p

E=energia
m=massa
c=kiihtyvyys

Ja tässä tapauksessa tarvitaan lauseketta koska c on muuttuja ja sille pitää laskea loppuarvo ja se korotetaan potenssiin 2

[pkarlstedt]

Tuossa on hyvä esimerkki siitä miksi anonyymit postaukset pitää sallia.

- p

[siffo]

Alkuperäinen kirjoittaja Mikki

Aika lähellä, mutta tuo fysiikan tunnetuin lauseke E=mc2 muuttaa hommaa hieman

Eihän tuolla ole mitään tekemistä liikkeen kanssa. Tuo on massan ja energian välinen suhde, jossa c = vakio (valonnopeus)

Alkuperäinen kirjoittaja pkarlstedt

Tuossa on hyvä esimerkki siitä miksi anonyymit postaukset pitää sallia.

Tämähän on sitä sarkasmia, onhan?

Kyllähän sinä tuolla aiemmin olit aivan oikeassa. Homma pitää laskea näin:
Auton potentiaali energia 3m korkeudessa: m*g*h = 2000kg * 10m/s^2 * 3m = 60000J
Joten kineettinen energia on sama törmäyshetkellä: 0,5*m*v^2 = m*g*h
Tästä voidaan laskea nopeus: 0,5 * 2000kg * v^2 = 60000J -> v^2 = 60m^2/s^2 -> v ~ 7,75m/s
Kaavasta v = a*t lasketaan aika: t = v/a
Sijoitetaan kaavaan s = 0,5*a*t^2 -> 0,1m = 0,5*(7,75m/s)^2/a -> a = 300m/s^2
Eli hidastuvuudeksi tulee 30G.