Offipalsta.COM  

Palaa takaisin   Offipalsta.COM > Off-Road > Tekniikka & Jutustelu

Tekniikka & Jutustelu Yleistä keskustelua maastureihin ja/tai off-roadiin liittyen

Vastaus
 
Työkalut Etsi tästä viestiketjusta Näkymä
  #1  
Vanha 11.12.2011, 23:01
Mikki:n Avatar
Mikki Mikki ei ole kirjautuneena
Veteraani+
 
Rekisteröitynyt: 14.06.05
Sijainti: Hyvinkää, Finland.
Viestit: 1.462
Lightbulb Etukammio vs suoraruisku diesel

Tuossa oli topikki jossa ihmeteltiin suuttimia tojotaan ja siellä alkoi aikamoista infoa löytyy, joten tässä nyt hieman tarkempaa tietoutta moottoreiden melkoisen suurista(kin) eroista.
- Etukammiodiesel, eli vanhemmat moottorit lähes järjestäen on etukammiotekniikalla rakennettu.
Siellä polttoaine ruiskutetaan sylinterikannessa sijaitsevaan erilliseen kammioon, joka on muotoiltu tehtaan tarkoituksen mukaisesti maksimoimaan ilman pyörteily tietyllä kierrosnopeudella, jotta ilman sekaan ruiskutettava polttoaine sekoittuu mahdollisimman hyvin ja tietenkin palaa tehokkaasti. Moottorit tarkoitettu suurille kierrosnopeuksille, mutta alavääntö näissä yleensä melko heikko!
Polttoainesuutin eroaa täydellisesti suoraruiskusta, koska kyseessä ns. tappisuutin jonka tunnistaa jo muodostaa (suutin tyyppi alkaa kokonsa mukaisesti DN0XXX, DN1XXX tai DN4XXXX.. jne poislukien erikoisemmat ja erittäin harvinaiset). Suuttimella ei moottoria virittäämään koska kärjen kulma suhteessa kammioon on ratkaisevassa asemassa palamistapahtumassa. Suuttimen lopussa oleva luku ilmoittaa yleisesti suihkutuskulman, jonka suuttimen kärki tekee etukammioon Esim. DN0SDND24 suuttimessa 24* kulma kun DN0SDND133 ilmoittaa 133* kulman jolloin polttoneste ruiskutettaessa osuu etukammion seinään ja pisaroituu ja alkaa kalkattamaan, joka johtaa kammion hajoamiseen ja männän rikkoutumiseen.
Suutin rajoittaa ruiskutusta ainoastaa tapin nousun rajoittaminen, mutta tämä ei ole ongelma, koska esim. vetureissa käytetty öljyjäähdytteinen DLF tappisuutin (sama ulkomitta kuin esim VW Golf 1.5D), ruiskuttaa maksimisyötöllä 1cm3 / isku!!!
Palamiskaasut johdetaan etukammion reiästä suoraan männän päälle ja mäntä ottaa vastaa etukammiossa olevan erittäin kovan paineen (eli palamista männän päällä ei suoraviivaisesti tapahdu!). Tämän takia ruiskutusmäärän kova nosto aiheuttaa savuttamista (piiitkä ruiskutusaika) ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös männän halkeamisen.

Jäähdytys moottorissa menee sylinterikannen nestekierron kautta taivaisiin ja siten toimii "perinteisesti", joten öljynlauhdutinta ei yleensä moottoreissa ole!

- Suoraruiskutusdiesel erottuu selkeästi jo siitä, jotta moottorin käyntiääni on erittäin "karkea", johtuen palamisen aiheuttamasta äänestä. Suoraruiskudieselin yleistymisen esteenä oli pitkään ruiskutuslaitteiston kehittömättömyys, koska moottoria oli vaikea saada kiertämään tehokkaasti laajalla kierrosalueella. Tämän takia vain raskaassa kalustossa käytettiin suoraruiskua, koska moottori saattoi olla tehoalueella vain 500 rpm alueella.
-90 luvulla ruiskutus ja ahtamistekniikka oli sen verran kehittynyttä, jotta ko. moottori löi itsensä todenteolla läpi. Eroa etukammiodieseliin on kaikki, polttoaine ruiskutetaan suoraan männässä olevaan palotilaan moninkertaisella paineella, palamislämpötila on huomattavasti korkeampi, puristuspaineet on korkeammat, saavutettu vääntömomentti on moninkertainen ym...
Polttoaine siis ruiskutetaan suuttimesta, jossa on useita reikiä ja reikien koko on yleensä 0,6 - 0,8mm määrän vaihdellessa. Suuttimella saadaan viritettäessä helposti lisättyä tehoa, koska virtausmäärää rajoittaa juuri reikien määrä. Tehoja nostettaessa reikien lukumäärää lisätään ja mielellään kokoa pienennetään, jolloin sumuuntuminen (ja palaminen) tehostuu. Ruiskutuspumppu on pienemmissä moottoreissa jakaja-tyyppinen, mutta hivenenkin tehokkaammassa moottorissa on rivipumppu kestävyyden takia.
Suoraruiskumoottoria on helpompi virittää, koska yksinkertaisuudessaan, moottoriin lisätään ilmamäärää ja sen mukaisesti polttoainetta. Palamistapahtumaa rajoittaa ainoasstaan ruiskutusaika / palamisaika, joita voidaan suuttimilla helposti muokata ja/tai sitten pumpun elementillä. Mäntä yleensä erittäin lujaa tekoa, koska palaminen tapahtuu männä maljassa, jolloin mäntää pitää jäähdyttää öljyllä alapuolelta, jolloin öljynlauhdutin on pakollinen moottorin kestävyyden takia, monessa moottorissa männän yläosa on terästä ja helma alumiinia. Lisäksi öljyltä vaaditaan erittäin hyvää lämmönsiirto kykyä/ominaisuutta, koska se toimii samalla jäähdytysnesteenä!
Nykypäivänä suoraruiskumoottorit on muuttuneet Commonrail ohjatuiksi, koska pumppujen rakentaminen ja korjauskustannukset ei pärjää yksinkertaisemmille tietokoneohjelmoiduille moottoreille. Yleistäen se mikä ennen hoidettiin polkimella, hoidetaan nykyään sähköllä ja magneettiventtiilillä!

Mutta tästä jos jotkut huomaavat (varmasti) puutteita ja tarkennuksia, niin olkaa hyvät, areena on vapaa...

__________________
---------------------------------------------
# # # Jos se ei satu, silloin se maksaa... # # #
---------------------------------------------
Vastaa lainaten
  #2  
Vanha 11.12.2011, 23:16
sisua45:n Avatar
sisua45 sisua45 ei ole kirjautuneena
Legenda
 
Rekisteröitynyt: 03.03.06
Sijainti: Treen kupeesta
Viestit: 7.604
Perusasetus

Eipä tuossa ole moottoriasentajan silmään mitään sellaista, että täytyisi alkaa isommin jeesustelemaan.

Mutta sanoppas Mikki, mikä on pyörrekammio dieselmoottori, saksaksi wirbelkammer? Onko se vaan mainosmiesten uudelleen nimeämä etukammio (vorkammer) kone?
__________________
Vastaa lainaten
  #3  
Vanha 11.12.2011, 23:34
Mikki:n Avatar
Mikki Mikki ei ole kirjautuneena
Veteraani+
 
Rekisteröitynyt: 14.06.05
Sijainti: Hyvinkää, Finland.
Viestit: 1.462
Perusasetus

Perstuntumalta ja hatarasta muistikuvasta repästynä, SAATTAA olla MB:n kone pyörrekamio kone, kun siinähän on männässä "palotila" missä ei kyllä pala mikään...
Eli tuo 200D lämmönkehitin, joka sattumanvaraisesti W123 koria liikuttaa (pee kyl nyt suuttu!!!)
__________________
---------------------------------------------
# # # Jos se ei satu, silloin se maksaa... # # #
---------------------------------------------
Vastaa lainaten
  #4  
Vanha 11.12.2011, 23:35
lavanelikko lavanelikko ei ole kirjautuneena
RIP
 
Rekisteröitynyt: 10.04.07
Sijainti: Tampere, .
Viestit: 1.171
Perusasetus

Kiitetään "Mikki"ä hyvästä kiteyteytyksestä kiisseö moottoreiden eroista.
Vastaa lainaten
  #5  
Vanha 11.12.2011, 23:39
sisua45:n Avatar
sisua45 sisua45 ei ole kirjautuneena
Legenda
 
Rekisteröitynyt: 03.03.06
Sijainti: Treen kupeesta
Viestit: 7.604
Perusasetus

Mulla on saksalainen paketti- ja kuorma-autokirja. Siinä puhutaan eräitten volkkareiden koneiden kohdalla nimellä wirbelkammer.

En muista oliko se 1.6, 1.7 vai 2.4. Täytyy kattoo...
__________________
Vastaa lainaten
  #6  
Vanha 11.12.2011, 23:42
RIPAX RIPAX ei ole kirjautuneena
Veteraani++
 
Rekisteröitynyt: 24.04.09
Sijainti: vihti
Viestit: 2.069
Perusasetus Common rail...

No joo, olihan niitä pumppusuutin versioitakin yhteen aikaan ja sähkö ohjattuja jakajapumppuja mut muutama hyvä syy pysyä edelleen Wanhan liiton nokivasaroissa joissa on jakajapumppu ja esikammiot: halvat osat,pumpulla puolisen miljoonaa ja puhtikoneissa suuttimia 100tonnin välein,common rail koneissa on huomattavasti enempi murheita juurikin suuttimien kanssa. Löylyä saa vanhoista romuistakin irti niin paljon että vastaan tulee alakerran liikkuvien kestävyys sekä kannessa pahvi sekä lämpövammoihin liittyvät murheet,uudet ei kestä sen enempää. Mikäli ei tavoitella pientä kulutusta ja sitäkautta ympäristö ystävällisyyttä on vanhatkin koneet käyttövehkeinä hyviä.
Vastaa lainaten
  #7  
Vanha 11.12.2011, 23:59
sisua45:n Avatar
sisua45 sisua45 ei ole kirjautuneena
Legenda
 
Rekisteröitynyt: 03.03.06
Sijainti: Treen kupeesta
Viestit: 7.604
Perusasetus

Kirjassa on vuodet 1945-1988, ja sen mukaan kaikki volkkarin dieselit on wirbelkammereita. Jopa LT:n 2.7 perkins..!

Mersut on kaikki joko vorkammer, tai direkt.

Pumppusuutin vanha keksintö, cummins ja detroit diesel otti sen käyttöön vuonna 1957. VW tais olla eka henkilöautopuolella, vuonna 2000? 1.9 TDI PD. Saksassa PD tarkoitti pumpe düse, muualla power diesel.
__________________
Vastaa lainaten
  #8  
Vanha 12.12.2011, 00:47
samppas samppas ei ole kirjautuneena
Aktiivijäsen++
 
Rekisteröitynyt: 10.08.09
Sijainti: Helsinki
Viestit: 334
Perusasetus

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja sisua45 Näytä viesti
Eipä tuossa ole moottoriasentajan silmään mitään sellaista, että täytyisi alkaa isommin jeesustelemaan.

Mutta sanoppas Mikki, mikä on pyörrekammio dieselmoottori, saksaksi wirbelkammer? Onko se vaan mainosmiesten uudelleen nimeämä etukammio (vorkammer) kone?
Vanha oppikirja Verbrennungsmotoren erottelee erikseen Vorkammerverfahren ja Wirbelkammerverfahren.
Vastaa lainaten
  #9  
Vanha 12.12.2011, 02:13
BJ-40/76 BJ-40/76 ei ole kirjautuneena
Mestari
 
Rekisteröitynyt: 11.05.09
Sijainti: Oulu
Viestit: 4.530
Perusasetus Täsmennyksiä

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Mikki Näytä viesti
Tuossa oli topikki jossa ihmeteltiin suuttimia tojotaan ja siellä alkoi aikamoista infoa löytyy, joten tässä nyt hieman tarkempaa tietoutta moottoreiden melkoisen suurista(kin) eroista.
- Etukammiodiesel, eli vanhemmat moottorit lähes järjestäen on etukammiotekniikalla rakennettu.

xxxxxxxxxxxxxxxxx Maastureissa pitää paikkaansa, mutta esim traktoreissasuorasuihkuja ijät ajat
(puhuttiinhan offipalstalaisten autoista?)

Siellä polttoaine ruiskutetaan sylinterikannessa sijaitsevaan erilliseen kammioon, joka on muotoiltu tehtaan tarkoituksen mukaisesti maksimoimaan ilman pyörteily tietyllä kierrosnopeudella, jotta ilman sekaan ruiskutettava polttoaine sekoittuu mahdollisimman hyvin ja tietenkin palaa tehokkaasti. Moottorit tarkoitettu suurille kierrosnopeuksille, mutta alavääntö näissä yleensä melko heikko!

xxxxxxxxxxxxxxKuten bj-40/42 ja hj-60?

Polttoainesuutin eroaa täydellisesti suoraruiskusta, koska kyseessä ns. tappisuutin jonka tunnistaa jo muodostaa (suutin tyyppi alkaa kokonsa mukaisesti DN0XXX, DN1XXX tai DN4XXXX.. jne poislukien erikoisemmat ja erittäin harvinaiset). Suuttimella ei moottoria virittäämään koska kärjen kulma suhteessa kammioon on ratkaisevassa asemassa palamistapahtumassa. Suuttimen lopussa oleva luku ilmoittaa yleisesti suihkutuskulman, jonka suuttimen kärki tekee etukammioon Esim. DN0SDND24 suuttimessa 24* kulma kun DN0SDND133 ilmoittaa 133* kulman jolloin polttoneste ruiskutettaessa osuu etukammion seinään ja pisaroituu ja alkaa kalkattamaan, joka johtaa kammion hajoamiseen ja männän rikkoutumiseen.

xxxxxxxxxxxxxxTarkoititko että silloin, kun suutin ei sumuta, vaan "kusee laidalta" miten se sanotaan ammattikielessä? ARVAUS: normaali käyntitilanteessa dsl "pilvi"
palaa pääosin esikammiossa, ilman että pirasat osuu seinään

Suutin rajoittaa ruiskutusta ainoastaa tapin nousun rajoittaminen, mutta tämä ei ole ongelma, koska esim. vetureissa käytetty öljyjäähdytteinen DLF tappisuutin (sama ulkomitta kuin esim VW Golf 1.5D), ruiskuttaa maksimisyötöllä 1cm3 / isku!!!
Palamiskaasut johdetaan etukammion reiästä suoraan männän päälle ja mäntä ottaa vastaa etukammiossa olevan erittäin kovan paineen (eli palamista männän päällä ei suoraviivaisesti tapahdu!). Tämän takia ruiskutusmäärän kova nosto aiheuttaa savuttamista (piiitkä ruiskutusaika) ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös männän halkeamisen.

xxxxxxxxxxxxEikö ruiskutusaika määrränny syöttöpumpun nokan nousun ja tehollisen iskupituuden ja kierrosluvun mukaan, ja tuo savutus johtuu suurimmalta osaltaan hapen, siis ilman puutteesta? kun sulla on tuota nippelitietoa, niin paljonko tuo veturin Ruiskutusajan pituus eroaa esim. vm-76 bj-40 esikammiod tai vm-90 hdj-80 suoraruisku/suihku? kumpi tuo veturi on?


Jäähdytys moottorissa menee sylinterikannen nestekierron kautta taivaisiin ja siten toimii "perinteisesti", joten öljynlauhdutinta ei yleensä moottoreissa ole!

xxxxxxxxxxxxTässä olet Täysin oikeassa, Öljyn JÄÄHDYTIN löytyy tosin löytyy muutamasta harvinaisemmasta offipalstalaisen auton dsl moottorista; ulkomuistista: kaikki toyotat, ainakin osa datsuneita/nissaneita, kaikki mitsut (? ainakin turbod)
ja mersut, sikäli kun tuo kannen tiivisteen ulkopuolella oleva palopesä om 6-srj lasketaan mukaan, tuosta vanhemmasta G-kalustosta en muista

- Suoraruiskutusdiesel erottuu selkeästi jo siitä, jotta moottorin käyntiääni on erittäin "karkea", johtuen palamisen aiheuttamasta äänestä. Suoraruiskudieselin yleistymisen esteenä oli pitkään ruiskutuslaitteiston kehittömättömyys, koska moottoria oli vaikea saada kiertämään tehokkaasti laajalla kierrosalueella. Tämän takia vain raskaassa kalustossa käytettiin suoraruiskua, koska moottori saattoi olla tehoalueella vain 500 rpm alueella.

xxxxxxxxxHJ-61 kuuluu ylläolevaan ryhmään

-90 luvulla ruiskutus ja ahtamistekniikka oli sen verran kehittynyttä, jotta ko. moottori löi itsensä todenteolla läpi. Eroa etukammiodieseliin on kaikki, polttoaine ruiskutetaan suoraan männässä olevaan palotilaan moninkertaisella paineella, palamislämpötila on huomattavasti korkeampi, puristuspaineet on korkeammat, saavutettu vääntömomentti on moninkertainen ym...

xxxxxxxxxxJa toyota taisi olla taasen vastarannan kiiski tuossa puristussuhteessa(vai paineissa), suhde laski 2H - 12ht muistinvaraisesti edelleen, myös em. vokkelon puristussuhde huomattavan pieni, toki puristuspaine/suhde eivät ihan 1:1, mutta noita (nimellis)paineita en ainakaan minä ole painanut mieleen

Polttoaine siis ruiskutetaan suuttimesta, jossa on useita reikiä ja reikien koko on yleensä 0,6 - 0,8mm määrän vaihdellessa. Suuttimella saadaan viritettäessä helposti lisättyä tehoa, koska virtausmäärää rajoittaa juuri reikien määrä. Tehoja nostettaessa reikien lukumäärää lisätään ja mielellään kokoa pienennetään, jolloin sumuuntuminen (ja palaminen) tehostuu. Ruiskutuspumppu on pienemmissä moottoreissa jakaja-tyyppinen, mutta hivenenkin tehokkaammassa moottorissa on rivipumppu kestävyyden takia.

xxxxxxxhdj-80 tuossa huonommassa ryhmässä, toki vaikeampi modata

Suoraruiskumoottoria on helpompi virittää, koska yksinkertaisuudessaan, moottoriin lisätään ilmamäärää ja sen mukaisesti polttoainetta. Palamistapahtumaa rajoittaa ainoasstaan ruiskutusaika / palamisaika, joita voidaan suuttimilla helposti muokata ja/tai sitten pumpun elementillä. Mäntä yleensä erittäin lujaa tekoa, koska palaminen tapahtuu männä maljassa, jolloin mäntää pitää jäähdyttää öljyllä alapuolelta, jolloin öljynlauhdutin on pakollinen moottorin kestävyyden takia, monessa moottorissa männän yläosa on terästä ja helma alumiinia. Lisäksi öljyltä vaaditaan erittäin hyvää lämmönsiirto kykyä/ominaisuutta, koska se toimii samalla jäähdytysnesteenä!

xxxxxxxxxxxJa tuossa esim hilux:sissa oleva 2L-moottori on jo tehtaalla varustettu mäntien öljyjäähdytyksellä, tuo 2,44 L esikammio dsl (muissa ei kuulemma ole yleensä edes öjlyn jäähdytintä) ja oliko 75 Hv, eikö tuo ole jo vihjaus ahtamiselle p.s jos olet OULU:sta, niin tarkista noiden öljysuihkujen venttiilie jouset! (muualla niitä ei näemmä katkea....)

Nykypäivänä suoraruiskumoottorit on muuttuneet Commonrail ohjatuiksi, koska pumppujen rakentaminen ja korjauskustannukset ei pärjää yksinkertaisemmille tietokoneohjelmoiduille moottoreille. Yleistäen se mikä ennen hoidettiin polkimella, hoidetaan nykyään sähköllä ja magneettiventtiilillä!

Mutta tästä jos jotkut huomaavat (varmasti) puutteita ja tarkennuksia, niin olkaa hyvät, areena on vapaa...


xxxxxxxxxxP.s Mikki: yritin hakea tuohon sähköisesti ohjattuun pumppuun suomenkielistä speksiä, mutta edes enklannin kielistä täydellistä en löytänyt; ja tuosta saksalaisesta ummärsin puolittaen kuvat
Pistänkö yv?

http://forums.offipalsta.com/showthr...t=87094&page=2

xxxxxxxxxxNyt xxxxxxxxxxxxxxxx!

Mutta modaan sitten jos tarvetta! ja niin tein!

p.s miten saa nuo lainaukset erottumaan, jopa kirjoittaja kohtaisesti?

PLS yv ei nolais .....

Viimeksi muokannut BJ-40/76 : 12.12.2011 02:21 Perustelu: ja nuo sika xxxxxxxx on minun!
Vastaa lainaten
  #10  
Vanha 12.12.2011, 08:51
JiiPee JiiPee ei ole kirjautuneena
Moderator
 
Rekisteröitynyt: 13.08.03
Sijainti: Janakkala
Viestit: 5.819
Perusasetus

Hyvä kirjoitus dieseltekniikasta.

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Mikki Näytä viesti
öljynlauhdutinta ei yleensä moottoreissa ole!
Tästä olen kyllä täysin samaa mieltä

Jonkinlainen lauhdutin löytyy höyrykoneen tai höyryturbiinin perästä, jos kaasumaisessa muodossa oleva vesi halutan talteen ja uudestaan kattilaan kiehutettavaksi. Polttomoottoreissa ei öljynlauhduttimia ole näkynyt, eli samaa mieltä.
__________________
Jukka
Vastaa lainaten
  #11  
Vanha 12.12.2011, 21:05
tdi:n Avatar
tdi tdi ei ole kirjautuneena
Veteraani++
 
Rekisteröitynyt: 16.03.09
Sijainti: Kotipaikka
Viestit: 1.757
Perusasetus

Kiitos! juuri tällästä selkeetä tietoo on kyllä mukava lukee oppiikin jotain
onko tollaset suoraruiskun viritys suuttimet teetettävissä vai hyödynnetäänkö aina jotain valmiitä kärkiä, vai vaihtuuko aina koko suutin runkoineen? ja mitähän tulee maksamaan tuollaiset kun oletetaan että suuttimien puolesta otetaan "kaikki irti" ?
ja ja miten sitte kun esimerkiks cumminssii on jakajapumpulla ja rivupumpulla molemmista saadaan tehoa mutta mitä eroa on suunnilleen saman tehoisissa kokoonpanoissa tuleeko voima jakajapumpulla jotenkin alempana mutta jää kesken ylhäällä tosin suoraruiskua ei niin paljon voida kierrättää ?

voiku mustaki tulis isona pumppu guru
Vastaa lainaten
  #12  
Vanha 13.12.2011, 16:37
sisua45:n Avatar
sisua45 sisua45 ei ole kirjautuneena
Legenda
 
Rekisteröitynyt: 03.03.06
Sijainti: Treen kupeesta
Viestit: 7.604
Perusasetus

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja tdi Näytä viesti
miten sitte kun esimerkiks cumminssii on jakajapumpulla ja rivupumpulla molemmista saadaan tehoa mutta mitä eroa on suunnilleen saman tehoisissa kokoonpanoissa tuleeko voima jakajapumpulla jotenkin alempana mutta jää kesken ylhäällä tosin suoraruiskua ei niin paljon voida kierrättää ?
Cumminsista en sen paremmin tiedä, mutta jakajapumppu koneet ovat yleensä heikompi vetoisia kuin vastaavat rivipumpulliset. Johtuu usein päästömääräyksistä. Jakajapumpullinen on uudempana puhtaampia päästöiltään, ja siinä samassa lähti vetoja pois. Vaikka numeroarvojen mukaan heikennystä ei olisi tapahtunut.

Ja tietenkin rivipumpun viritys potentiaali on jakajaa parempi.
__________________
Vastaa lainaten
  #13  
Vanha 13.12.2011, 16:51
tdi:n Avatar
tdi tdi ei ole kirjautuneena
Veteraani++
 
Rekisteröitynyt: 16.03.09
Sijainti: Kotipaikka
Viestit: 1.757
Perusasetus

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja sisua45 Näytä viesti
Cumminsista en sen paremmin tiedä, mutta jakajapumppu koneet ovat yleensä heikompi vetoisia kuin vastaavat rivipumpulliset. Johtuu usein päästömääräyksistä. Jakajapumpullinen on uudempana puhtaampia päästöiltään, ja siinä samassa lähti vetoja pois. Vaikka numeroarvojen mukaan heikennystä ei olisi tapahtunut.

Ja tietenkin rivipumpun viritys potentiaali on jakajaa parempi.
selvä homma eli rivipumppu kaikissa tapauksissa.
Vastaa lainaten
  #14  
Vanha 13.12.2011, 16:55
kippo86:n Avatar
kippo86 kippo86 ei ole kirjautuneena
Veteraani++
 
Rekisteröitynyt: 05.05.07
Sijainti: Asikkala, Pätiälä
Viestit: 2.059
Perusasetus

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja sisua45 Näytä viesti
Cumminsista en sen paremmin tiedä, mutta jakajapumppu koneet ovat yleensä heikompi vetoisia kuin vastaavat rivipumpulliset. Johtuu usein päästömääräyksistä. Jakajapumpullinen on uudempana puhtaampia päästöiltään, ja siinä samassa lähti vetoja pois. Vaikka numeroarvojen mukaan heikennystä ei olisi tapahtunut.

Ja tietenkin rivipumpun viritys potentiaali on jakajaa parempi.
Minä mikään asiantuntija ole, mutta Cumminssilla oli ensin jakaja-, ja uudempiin tuli rivipumppu. Tai tämä ainakin autopuolelta...

Mulla ollu kummankin lajin edustajia yksi kappale, nykyinen edustaa ensimmäistä sukupolvea Dodgen ja Cumminssin yhteisestä taipaleesta. Molemmat Dodge Ramit on/oli kokolailla samalla viritysasteella, saman kokoluokan ahdin jne... Tässä nykyisessä on vain vakio jakajaa ruuvattu niin paljon kuin tyhjäkäynti antaa myöten, ahtopaineet 2bar ja tehoa takafillarilla 302hv/+1000Nm. Nyyttoneita ei saanu penkissä enempää pihalle, mutta jotain kertoo kun 900Nm meni rikki jo 1600r/min...
VAstaavasti edellinen kokoonpano oli rivipumpulla, joka oli aika tapissa, mitä nyt kotikonstain pysty tekee... Fuel plate ja suuttimet vaihettu, muuten vakio. Tässä ahtopaineet ylsi muistaakseni yli kahteen bar(tämän voi eräs palstalainen tarkentaa). Tällä kokoonpanolla siitä irtosi pyörätehoa 314hv/+1200Nm.

Molemmat kovalla askilla, ja saman kokoisilla renkuloilla...

Tuon nykyisen tehomittauksen jälkeen on vielä vaihdettu gone over-jousi, eli tehot on saattanu jopa nousta hieman...

Tämä siis vertailuna Cumminssin osalta, että ei niissä ainakaan suuria eroja ole noin kotikonstein. Mutta tietysti bullinkimiehet on tohon ykköskoppaseenkin vaihtanu rivipumppuja tilalle, koska niissä on tosiaan enemmän potentiaalia, kun aletaa oikeesti ottamaa hevosia pihalle.


En tiedä vastasiko kenenkään kysymykseen, mutta tulipahan kerrottua omia kokemuksia...
__________________
__________________________
"Ne piirtää jol on liituuu!"
Vastaa lainaten
  #15  
Vanha 13.12.2011, 17:10
Nuhapumppu:n Avatar
Nuhapumppu Nuhapumppu ei ole kirjautuneena
Veteraani++
 
Rekisteröitynyt: 21.08.10
Sijainti: MUHOS
Viestit: 1.759
Perusasetus

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja kippo86 Näytä viesti
Minä mikään asiantuntija ole, mutta Cumminssilla oli ensin jakaja-, ja uudempiin tuli rivipumppu. Tai tämä ainakin autopuolelta...

Mulla ollu kummankin lajin edustajia yksi kappale, nykyinen edustaa ensimmäistä sukupolvea Dodgen ja Cumminssin yhteisestä taipaleesta. Molemmat Dodge Ramit on/oli kokolailla samalla viritysasteella, saman kokoluokan ahdin jne... Tässä nykyisessä on vain vakio jakajaa ruuvattu niin paljon kuin tyhjäkäynti antaa myöten, ahtopaineet 2bar ja tehoa takafillarilla 302hv/+1000Nm. Nyyttoneita ei saanu penkissä enempää pihalle, mutta jotain kertoo kun 900Nm meni rikki jo 1600r/min...
VAstaavasti edellinen kokoonpano oli rivipumpulla, joka oli aika tapissa, mitä nyt kotikonstain pysty tekee... Fuel plate ja suuttimet vaihettu, muuten vakio. Tässä ahtopaineet ylsi muistaakseni yli kahteen bar(tämän voi eräs palstalainen tarkentaa). Tällä kokoonpanolla siitä irtosi pyörätehoa 314hv/+1200Nm.

Molemmat kovalla askilla, ja saman kokoisilla renkuloilla...

Tuon nykyisen tehomittauksen jälkeen on vielä vaihdettu gone over-jousi, eli tehot on saattanu jopa nousta hieman...

Tämä siis vertailuna Cumminssin osalta, että ei niissä ainakaan suuria eroja ole noin kotikonstein. Mutta tietysti bullinkimiehet on tohon ykköskoppaseenkin vaihtanu rivipumppuja tilalle, koska niissä on tosiaan enemmän potentiaalia, kun aletaa oikeesti ottamaa hevosia pihalle.


En tiedä vastasiko kenenkään kysymykseen, mutta tulipahan kerrottua omia kokemuksia...
3bar oli silloin siinä sinun entisessä kun se kaverille haettiin,joku oli tukkinut hukkaportin ohjausletkun. Mutta nyt taitaa paineita olla sen 2-2,5bar,tuostahan ei ole varmuutta sitten että oliko se sinun vaiko jonkun muun tekemä viritys tuo tulppa letkussa.
Vastaa lainaten
  #16  
Vanha 13.12.2011, 17:31
kippo86:n Avatar
kippo86 kippo86 ei ole kirjautuneena
Veteraani++
 
Rekisteröitynyt: 05.05.07
Sijainti: Asikkala, Pätiälä
Viestit: 2.059
Perusasetus

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Nuhapumppu Näytä viesti
3bar oli silloin siinä sinun entisessä kun se kaverille haettiin,joku oli tukkinut hukkaportin ohjausletkun. Mutta nyt taitaa paineita olla sen 2-2,5bar,tuostahan ei ole varmuutta sitten että oliko se sinun vaiko jonkun muun tekemä viritys tuo tulppa letkussa.
Oho, aika kovilla paineilla ollu... Juu, ei ollu minun jäljiltä. Muistaakseni 2,5bar on maksimi paineet vakio pinnapulteilla ja pahvilla. Ja siihen ite tähtäsin...
__________________
__________________________
"Ne piirtää jol on liituuu!"
Vastaa lainaten
  #17  
Vanha 13.12.2011, 20:05
Samsonite:n Avatar
Samsonite Samsonite ei ole kirjautuneena
Arvostettu jäsen
 
Rekisteröitynyt: 30.07.06
Sijainti: torttunotko
Viestit: 2.758
Perusasetus

Gone over jousi ?
Vastaa lainaten
  #18  
Vanha 13.12.2011, 20:14
kippo86:n Avatar
kippo86 kippo86 ei ole kirjautuneena
Veteraani++
 
Rekisteröitynyt: 05.05.07
Sijainti: Asikkala, Pätiälä
Viestit: 2.059
Perusasetus

Tsori, painovirhe: governor spring.
__________________
__________________________
"Ne piirtää jol on liituuu!"
Vastaa lainaten
  #19  
Vanha 13.12.2011, 21:12
tdi:n Avatar
tdi tdi ei ole kirjautuneena
Veteraani++
 
Rekisteröitynyt: 16.03.09
Sijainti: Kotipaikka
Viestit: 1.757
Perusasetus

on kyllä miehekästä vääntöö mut onhan siinä kokoakin koneella mieli tekis ottaa projektiks tuo mersun 2.9 suoraruisku kokeilla tehdä sellanen vääntävä paketti, ei nii haittaa vaikka kanget tulis pihallekki rahallahan siitä selvii kansi siin on ainaki suht ahdas että sillenyt pitää keksii jotain en oo sen kummemmin perehtyny ja noi suuttimet jää pieniks ni löytyykö siihen kunnon suuttimia ? moottori on siis pihassa tyhjänpannttina ni jotain mukavaa siitä ois kiva tehdä. 602 rivipumppukin löytyy kaverilta. joutuuko pumpulle tekee jotain erityis toimenpiteitä elementtejen vaihdon yhteydessä kun kyseessä on suoraruisku ? päteekö sama ajoitus ym esikammioon verrattuna
Vastaa lainaten
  #20  
Vanha 13.12.2011, 23:30
RIPAX RIPAX ei ole kirjautuneena
Veteraani++
 
Rekisteröitynyt: 24.04.09
Sijainti: vihti
Viestit: 2.069
Perusasetus Jakaja/rivi

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja sisua45 Näytä viesti
Cumminsista en sen paremmin tiedä, mutta jakajapumppu koneet ovat yleensä heikompi vetoisia kuin vastaavat rivipumpulliset. Johtuu usein päästömääräyksistä. Jakajapumpullinen on uudempana puhtaampia päästöiltään, ja siinä samassa lähti vetoja pois. Vaikka numeroarvojen mukaan heikennystä ei olisi tapahtunut.

Ja tietenkin rivipumpun viritys potentiaali on jakajaa parempi.
Noi vääntö/teho erot jakajan ja rivi pumpun välillä johtunee ennemminkin siitä et rivi on yleensä suora ruikussa ja jakaja esikammio koneissa,toisaalta teho on aina suhteessa kierroslukuun jota saadaan esikammio koneista enempi. Pikku koneet on kierros/esikammio koneita ja isot suorakoneita/hidas kierroksisia. Sit toi syötön määrän yläraja ei tuu vastaan jakaja pumpussakaan kun vaikkapa hiluksin 2.4 koneeseen saadaan jakaja pumpulla niin paljon syöttöä et se tukehtuu/halkeaa paskaksi. Eli jakaja pumppuisuus ei ole esteenä suurille tehoille,ennemminkin suora ruisku joka ei yhtään tykkää kierrättämisestä,ei tosin mikään diesel kone kestä juuri ylikierroksia. Toi jakajapumpun ympäristö ystävällisyys perustunee siihen et se saadaan paremmin toimimaan sähöisen moottorin ohjauksen kanssa jolloin päästöjä voidaan paremmin kontrolloida. Vaikka esim. Mersullakin oli rivipumpullinen kone jossa oli jopa katti ja olemattomat päästöt. (200D w124 -95) Ja noin referenssinä on wolkkarin 1.9tdstä otettu jopa lähes 300hv.
Vastaa lainaten
  #21  
Vanha 14.12.2011, 12:53
Heikki L:n Avatar
Heikki L Heikki L ei ole kirjautuneena
Arvostettu jäsen
 
Rekisteröitynyt: 22.09.04
Sijainti: pornainen, Finland.
Viestit: 2.690
Perusasetus

Mites noiden koneiden lämmöt pitkissä vedätyksissä?
Olen käsittänyt ja mututuntumalla muutenkinkokenut että esikammiodiiselit taitaa lämmetä huomattavasti enempi. Esmes vene käyttöön olisko suorasuihku parempi?
Vastaa lainaten
  #22  
Vanha 14.12.2011, 15:51
Bj Andy Bj Andy ei ole kirjautuneena
Legenda
 
Rekisteröitynyt: 14.09.08
Sijainti: Lemi,land of red potatoes
Viestit: 5.286
Perusasetus

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Heikki L Näytä viesti
Mites noiden koneiden lämmöt pitkissä vedätyksissä?
Olen käsittänyt ja mututuntumalla muutenkinkokenut että esikammiodiiselit taitaa lämmetä huomattavasti enempi. Esmes vene käyttöön olisko suorasuihku parempi?
Tuohon voisi olla se yksi selitys että vanhat etukammiokoneet on usein diy virityksiä ja vanhoja louskuja. Kun taas suoraruisku koneet on enemmän tätäpäivää ja jo tehdasturboja ym.

Ja kyllä omassa bertassa on nimenomaan lämmöt ongelmana jos joutuu pitkään menemään täysillä tehoilla...

...Mutta jos systeemi on suunniteltu 90.:lle kaakille ja sieltä se 130 otetaan ulos niin onko tuo ihmekkään.Varsinkaan kun noilla vuosilla alkaa varmaan sitä kyönää olemaan jäähytys systeemi täynänsä.

Vielä lopuksi että meikäläisellä on bertassa DN90 suuttimet DN80 sijaan jotka minulle myytiin isompina ja niillä on jo kohta 150tkm ajettu. Ilmeiseti tuurilla on osunu vielä semmoiseen haarukkaan ettei suihu osu sinne kammion seinämille...

Pitää varmaan joskus taas kaivaa vanhat kirjat esiin ja kertailla hieman juttuja.
__________________
Oli kysymys mikä tahansa niin vastaus on TOYOTA
V..tut se mitään heikkoa ole...
Antsa. The member of Lahnajärven moottoriurheilusukeltajat Ry.
Only tool you need to keep your TOYOTA running, is welding machine.

Ostetaan Hj61 laturi.
Ostetaan E Mersu tummalla sisustalla n 2007

Jyrsitään Kantoja.
Piikataan betonia eli tallin lattiat ym.Sekä muut Bobbari ja mönkkärityöt.
0500-752101/Antsa


Honda Rincon 650 ym.Työmönkkärijorinat löytyy tästä

Antsan Tuubi
Vastaa lainaten
  #23  
Vanha 14.12.2011, 18:23
Jarva Jarva ei ole kirjautuneena
Aktiivijäsen+
 
Rekisteröitynyt: 17.05.11
Sijainti: Valkeakoski
Viestit: 203
Perusasetus

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Heikki L Näytä viesti
Mites noiden koneiden lämmöt pitkissä vedätyksissä?
Olen käsittänyt ja mututuntumalla muutenkinkokenut että esikammiodiiselit taitaa lämmetä huomattavasti enempi. Esmes vene käyttöön olisko suorasuihku parempi?
Ei oo suoraruisku kiva venekäytössä. Riippuu toki täysin veneestä, mut esikammiossa on paljon miellyttävämpi käyntiääni jonka saa vaimennettua helpommin kun suoraruiskun äänen. Ainakin puurunkosessa paatissa suoraruiskun mekkala oli todella ikävä.
Vastaa lainaten
  #24  
Vanha 14.12.2011, 21:41
sisua45:n Avatar
sisua45 sisua45 ei ole kirjautuneena
Legenda
 
Rekisteröitynyt: 03.03.06
Sijainti: Treen kupeesta
Viestit: 7.604
Perusasetus

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja RIPAX Näytä viesti
Noi vääntö/teho erot jakajan ja rivi pumpun välillä johtunee ennemminkin siitä et rivi on yleensä suora ruikussa ja jakaja esikammio koneissa
Etukammiokoneita en niin paljoa pidellyt. Kuorma-autojen ja työkoneiden suoraruiskuja olen enemmän räplännyt, töissä ja vapaa-aikana. Esim Valmetin traktorin koneet ovat olleet aina suoraruiskuja, vuodesta 1957.

Pumppuina niissä on ollut: Bosch vanha rivi, PAL import rivi, CAV minimec rivi, CAV jakaja, Bosch A rivi, Bosch MW rivi, Bosch P rivi, Stanadyne jakaja, Bosch VP30 sähköjakaja, Bosch VP44 sähköjakaja, Bosch VE jakaja. Bosch P-pumppua on ollut myös sähkösäätöisenä. Stanadynen jakajaan rakennettiin linnavuoressa sähköt kiinni, bossi sanoi ettei muuten toimi..! Mutta toimi kuitenkin.

Paras veto on saatu aina rivipumpuilla. Sekä myös paras käynnistyvyys, ja pumpun kestävyys. Jakajapumpun tuotto ei tahdo riittää tehokkaammissa moottoreissa. Esim Valmet 8950 (7.4 litraa/200hv) sai bossin P-pumpun. Stanadyne kun alkoi olemaan aivan äärirajoilla, eikä sillä päässyt päästöistä läpi.

Bosch VP44 sähköjakajoilla on päästy yli 300 hv tehoihin.

Pumpun aiheuttama melu vaikuttaa tietenkin myös nykyaikana. Kun isoa rivipumppua pyöritetään pumppupenkissä käyttökierroksilla, niin kyllä siinä haluaa kuulosuojaimia vieressä käyttää. Jakaja on paljon hiljaisempi. Se vaikuttaa moottorin tuottamaan meluun.

Pienemmän iskutilavuuden koneissa, kuten esim 5.9 cummins, jakajapumppujen tuotto riittää paremmin.

Mutta jos itte sekaantuisin cummins-dodgeen, niin ehdottomasti isolla Bosch P-pumpulla. Pekka-pumppu on se mikä tekee niitä vetoja koneeseen. Pari kesää sitten kävi yksi musta dodge verstaalla renkaita hakemassa. Ihmettelin vähän alla kulkevaa noin 4" pakoputkea. Lokasuojassa luki Gale Banks turbo-jotain, Kyselin siitä, ja pellin alta paljastui pään kokoinen ahdin, ja kunnon pekka-pumppu. Omistaja sanoi pannussa olevan noin 400 hv. Lähtiessä jäin tielle leijumaan 4 tuumaa paksu hiilitanko.
__________________
Vastaa lainaten
  #25  
Vanha 15.12.2011, 00:06
RIPAX RIPAX ei ole kirjautuneena
Veteraani++
 
Rekisteröitynyt: 24.04.09
Sijainti: vihti
Viestit: 2.069
Perusasetus Erimieltä.

Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja sisua45 Näytä viesti
Etukammiokoneita en niin paljoa pidellyt. Kuorma-autojen ja työkoneiden suoraruiskuja olen enemmän räplännyt, töissä ja vapaa-aikana. Esim Valmetin traktorin koneet ovat olleet aina suoraruiskuja, vuodesta 1957.

Pumppuina niissä on ollut: Bosch vanha rivi, PAL import rivi, CAV minimec rivi, CAV jakaja, Bosch A rivi, Bosch MW rivi, Bosch P rivi, Stanadyne jakaja, Bosch VP30 sähköjakaja, Bosch VP44 sähköjakaja, Bosch VE jakaja. Bosch P-pumppua on ollut myös sähkösäätöisenä. Stanadynen jakajaan rakennettiin linnavuoressa sähköt kiinni, bossi sanoi ettei muuten toimi..! Mutta toimi kuitenkin.

Paras veto on saatu aina rivipumpuilla. Sekä myös paras käynnistyvyys, ja pumpun kestävyys. Jakajapumpun tuotto ei tahdo riittää tehokkaammissa moottoreissa. Esim Valmet 8950 (7.4 litraa/200hv) sai bossin P-pumpun. Stanadyne kun alkoi olemaan aivan äärirajoilla, eikä sillä päässyt päästöistä läpi.

Bosch VP44 sähköjakajoilla on päästy yli 300 hv tehoihin.

Pumpun aiheuttama melu vaikuttaa tietenkin myös nykyaikana. Kun isoa rivipumppua pyöritetään pumppupenkissä käyttökierroksilla, niin kyllä siinä haluaa kuulosuojaimia vieressä käyttää. Jakaja on paljon hiljaisempi. Se vaikuttaa moottorin tuottamaan meluun.

Pienemmän iskutilavuuden koneissa, kuten esim 5.9 cummins, jakajapumppujen tuotto riittää paremmin.

Mutta jos itte sekaantuisin cummins-dodgeen, niin ehdottomasti isolla Bosch P-pumpulla. Pekka-pumppu on se mikä tekee niitä vetoja koneeseen. Pari kesää sitten kävi yksi musta dodge verstaalla renkaita hakemassa. Ihmettelin vähän alla kulkevaa noin 4" pakoputkea. Lokasuojassa luki Gale Banks turbo-jotain, Kyselin siitä, ja pellin alta paljastui pään kokoinen ahdin, ja kunnon pekka-pumppu. Omistaja sanoi pannussa olevan noin 400 hv. Lähtiessä jäin tielle leijumaan 4 tuumaa paksu hiilitanko.
Oon kyllä samoilla jäljillä mut sen verran oon erimieltä et jakaja pumppu ei rajoita tehoa muuten ku niin et isompaa jos ei riitä. Sama homma rivi pumpussa,jakaja pumppu vehkeissä suuttimille ei tehä mitään ku taas rivipumppuisten suuttimet on mitoitettu ko. pumpulle. Asiantuntijaa epäsuorasti lainatakseni esim. toyotan 2lt:n suuttimet riittää yli 300hv asti mut vakio 9mm jakaja pumppu ei. 12mm nestepäällä pumppu riittää n.250hv asti ja ylikin,edelleenkään ei suuttimille tehdä muuta kuin tarkistetaan et on hyvät. Jos ei ole ni mäntä sulaa. Raja tulee vastaan moottorin kestävyydessä ei pumpussa,isoissa jenkki koneissa voi jakaja pumppu sikäli rajoittaa et jos niitä ei oo tehty riittävän isoja,en tiijä kuinka isoja on. Ja sekin vaikuttaa et yleensä isot koneet on harva kierroksisia ja nehän on monesti ollu rivipumppuisia. Rivi ja jakaja pumput on jäämässä pois muutenkin kun common rail tekee tuloaa kaikkiin dieseleihin. Ylipäätään perinteisten dieselien virittämisessä on ongelmana päästöt. Vaikea on mekaanista pumppua ohjata niin tarkasti etteikö tuprauttelisi välillä. Ja kaikkihan tietää et se savutus ei itsessään oo merkki löylykoneesta vaan on lieve ilmiö. Ja ahtimen käytös sanelee pumpun säätöä paljon,omassa toyotassa on ongelma juurikin se et kun ahdin on tehty yli 200hv niinku pumppukin ni silti joutuu syöttöä pienentää ku ahdin ei millään herää niinku pumppu tarjoo tavaraa. Ja joo,ahdin spesialistilta jankkasin VNT ahtimesta ja tupla ahtimesta mut väitti kiven kovaan et ei vaan kannata,ei oo vastaavaa hyötyy. Se vähä hyöty matalilla kierroksilla saatavasta väännöstä kostautuu kestävyydessä,jos yläpäässä ei tarvis niin paljoo löyöyä ni sit ois helpompi juttu. Max. 250 hv 8venttiilisestä 2.4 litrasesta koneesta ei ole ihan tostavaan juttu.
Vastaa lainaten
Vastaus

Luokat
diesel, palaminen, polttoaineet, suuttimet, virittäminen


Käyttäjiä lukemassa tätä viestiketjua: 1 (0 jäsentä and 1 vierasta)
 
Työkalut Etsi tästä viestiketjusta
Etsi tästä viestiketjusta:

Tarkennettu haku
Näkymä

Pikalinkit

Samanlaisia viestiketjuja
Viestiketju Aloittaja Foorumi Vastauksia Viimeisin viesti
Diesel v8:sit. opelman Tekniikka & Jutustelu 34 27.05.2011 09:21
Ostetaan Toyota Lancruiser 3B sylinterikannen etukammio Rekisteröimätön O/M/V Varaosat ja tarvikkeet 0 28.11.2008 17:14
CJ7 Diesel blomi Tekniikka & Jutustelu 12 20.12.2007 18:34
m: 6.2 diesel jeepwillys O/M/V Varaosat ja tarvikkeet 0 11.10.2007 18:44
suoraruisku läjä!!! toyota4x4 Chit-Chat 10 25.02.2007 15:07


Sivu luotu: 01:02 (GMT +2).