Takakonttiin syyläri

[tapsa4x4]

Muutama mietintä tehty tätä varten ja osiaki hommailtu.
Oma kohtaisesti todettu että tosi iso traktorin syyläri ja iso flekti ei riitä c303 lavalla maantie ajoon jos ei oo mitää tuuli tunnelia katolta syylärille.


Nyt olis tarkoitus laittaa pätkä patrolliin kuskin puolen taka ikkunan tilalle syyläri.
Uus iso alumiini syyläri on hommattu sekä sähköinen iso vesipumppu ja iso spallin flekti.

Katolle meinasin tehä aukon josta kuuma ilma imettäisiin taivaalle kahden flektin voimin ja syylärin läpi puhaltaisi yksi iso flekti. Tarviaakohan kylkeen tehä skuuppia ilmalle?
Tarviaako ylä ja alavesi letkussa olla paljonkin korkeus eroa ja paljonkohan tulee haittaa jos syyläri on huomattavasti konetta korkeammalla?

[kivinen]

Oisko ihan huono idea, jos ilma tuliskii katolta sisään ja poistuis syylarin läpi sivulle? Hurraajat sais talvella lämmitellä auton vieressä.

Jotenki luulis, että kaikki maailman skuupit repeytyy kyljistä irti, mutta katolla sellanen saattais pysyä. Ja sitten ei tarviis kun sen yhden flektin puhaltamaan syylarin läpi, termostaattiohjattuna.

Nouseehan se kuuma ilma itekseen ylöspäin, tällä mennään tavallaan vastavirtaan, mutta noinkohan sillä on mitään merkitystä?

Jollainhan se lisäpumppu vaan haittas jäähdytystä kun vesi kierti liian nopeasti, oma vesipumppu oli täysin riitävä.

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja kivinen

Jollainhan se lisäpumppu vaan haittas jäähdytystä kun vesi kierti liian nopeasti, oma vesipumppu oli täysin riitävä.

Ei vesi voi kiertää liian nopeasti, ongelma tulee siitä että sähköpumppu pyörii vakionopeudella ja mekaaninen pumpun tuotto muuttuu kierrosten mukaan. Korkeuserolla ei ole vaikutusta suljetussa järjestelmässä.

[tapsa4x4]

Tätä ilman kulku suuntaa on mietitty aika paljon.
Flekteille tulee termostaatti ja pakko ohjaus.
Niin tosiaan huonosti pysyi kilpeläiselläkin vOlvossa kyljessä Oleva skuuppi.
Jos vaikka toi compotites.fi innostuis tekemään katolle jonkun kuitu huuvan.

Muistelin kanssa että lisä vesi pumppu oli monella huonontanut aika paljOn veden jäähtyvyyttä.Täytyy tehä vaan valmius pumpulle ja laittaa jos tarviaa.

[kivinen]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Ei vesi voi kiertää liian nopeasti, ongelma tulee siitä että sähköpumppu pyörii vakionopeudella ja mekaaninen pumpun tuotto muuttuu kierrosten mukaan.

Kyllä vesi voi kiertää liian nopeasti. Se kai siinä on tärkeää, että vedellä on riittävästi aikaa hymyillä syylarissa ja luovuttaa lämpöään.

Sähköpumput voi olla paljon moottorin omaa vesipumppua suuremmalla maksimi virtauksella. Eihän kukaan käske laittamaan liian isoa pumppua, mutta kai niitä laitetaan sen mukaan mitä tallin lattialta löytyy.

[JanneBlomgren]

Alkuperäinen kirjoittaja kivinen

Kyllä vesi voi kiertää liian nopeasti. Se kai siinä on tärkeää, että vedellä on riittävästi aikaa hymyillä syylarissa ja luovuttaa lämpöään. .

Pysyykö se vesi syylärissä kauemmin kuin koneessa

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja kivinen

Kyllä vesi voi kiertää liian nopeasti. Se kai siinä on tärkeää, että vedellä on riittävästi aikaa hymyillä syylarissa ja luovuttaa lämpöään.

Sähköpumput voi olla paljon moottorin omaa vesipumppua suuremmalla maksimi virtauksella. Eihän kukaan käske laittamaan liian isoa pumppua, mutta kai niitä laitetaan sen mukaan mitä tallin lattialta löytyy.

Joo, kyllä vesi voi kiertää liian nopeasti, silloin jos se aiheuttaa lämpenemistä hydrauliöljyn tapaan. Tämä ei kuitenkaan ole mikään käytännön ongelma kun harvemmat käyttää hydraulipumppua vesipumppuna että tälläisiin virtauksiin/paineisiin päästäisiin.

Sähköpumppu voi olla suuremmalla virtauksella, mutta mekaaninen pumppu on edelleen siellä hidastamassa matkaa koneen pyörimisnopeudella. Kokonaan sähköiseen pumppuu vaihtaminen on vaihtoehto sekin, mutta sitten kannattaa poistaa alkuperäisen pumpun siivet kuten Repro juuri teki.

[jakenbj]

Itellä suikassa ei ainakaan ole mitään lämpöongelmia oman vesipumpun kans.Flektit toimii anturilla ja tarpeen tullen pakko-ohjauksella.Anturi tais olla 85/80 astetta.Jäähdytysputket tehty 42 millisestä rosterista ja ne kulkee auton alla.Putket jo itessään luovuttaa lämpöä aika paljon.Flektit pyörii aika harvakseltaan ja koneenahan oli volkkarin 1.9tdi.Kannattaa kokeilla ensin ilman lisävesipumppuja.

[AsA]

Meilläkin on tuossa suikerossa vänkärin takaikkunassa griffinin alumiini syyläri, putket 38mm mustaa ohut seinämäistä, putket kulkee sisällä, eristettynä tottakai ja pumppuna vakio toyotan 4k:n pumppu.
Syyläri on eristetty alumiini kotelolla muusta kapiinista, katolla kaks pientä 8" ja syyläriä vasten isompi 10" flekti, flektit puhaltaa katolle päin, pelkällä ala flektillä lämpiää kapiini mukavasti ja tie ajossa pitää olla kaikki päällä muuten alkaa nostamaan lämpöjä.
Mutavingutuksessa ei mitään lämpö ongelmia eli siellä 80 ehkä pikkasen yli pysyy lämmöt
Projekteista löytyy kuvia tuosta rakennelmasta

[kivinen]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Joo, kyllä vesi voi kiertää liian nopeasti, silloin jos se aiheuttaa lämpenemistä hydrauliöljyn tapaan. Tämä ei kuitenkaan ole mikään käytännön ongelma kun harvemmat käyttää hydraulipumppua vesipumppuna että tälläisiin virtauksiin/paineisiin päästäisiin.

Sähköpumppu voi olla suuremmalla virtauksella, mutta mekaaninen pumppu on edelleen siellä hidastamassa matkaa koneen pyörimisnopeudella. Kokonaan sähköiseen pumppuu vaihtaminen on vaihtoehto sekin, mutta sitten kannattaa poistaa alkuperäisen pumpun siivet kuten Repro juuri teki.

Ei kukaan ole puhunut veden lämpiämisestä pumppaamisen takia, ihan turha höpöttää mistään hydraulipumpuista. Eikö ole muutenkin vähän turhaa puhua yhtenä terminä virtauksesta/paineesta? Olisko se kuitenkin niin, että pumpuissa on suurin virtaus juuri silloin kun paine on pieni?

Kaksi pumppua peräkkäin antaa suuremman virtauksen kun yksi, pitää olla jo tosi nopea virtaus, että pyörivä pumppu jarruttaa virtausta.

Jos vesi virtaa liian nopeasti syylärin läpi, se ei ehdi luovuttamaan lämpöään siellä.

Vielä toisin päin, syylari on jäähdytysjärjestelmän kylmin kohta. Eikö olekin hyvä, jos neste ei kulje sen läpi liian nopeasti?

Mikä on sitten liian nopea virtaus, jotkut väittää 1,8-2,4 m/s olevan optimi. Ja tosiaan samaa vauhtiahan se neste kulkee myös moottorin läpi.

[offroadjouni]

Tuolla kinattiin asiasta edellisen kerran -> http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=58301 .

[hpotteri]

Suljettu järjestelmä ei lisäpumppuja tarvii korkeueron takia jos sen saa vaan ilmattua oikeesti.

Mikäli längvitsi taipuu niin Billavistalla oli tapansa mukaan oikeen asialliset selvittelyt por.lla jäähdytysjärjestelmän tekemisestä oikein.
http://www.pirate4x4.com/tech/billavista/Cooling/

[RIPAX]

Semmosta tuli mieleen ku oli aikanaan joku jenkki auto,jotenki samannäkönen ku Aku Ankalla(tiedättehän sen lehden) mut siin autos ei ollu kumminkaan vesipumppua ollenkaan ku syyläri oli reilusti koneen yläpuolella,oli ajateltu näin et tulee luonnollinen kierto vedellle ku lämmin vesi nousee ylös ja kylmä alas. Yleensähän syylari on suht samalla korkeudella ku kone jos ei jopa alempana ja six tarvitaan vesi pumppu. Eli syylari ylempänä ei tarvittais lisävesipumppua,toisaalta ei luulis suuresta veden kierrosta olevan haittaakaan kun sithän se vesi ei kerkee jäähtyy niin paljon mut toisaalta käy jäähtymässä useammin eli liekkö +-0 kunhan nyt kiertää edes jotenkin.

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja kivinen

Kyllä vesi voi kiertää liian nopeasti. Se kai siinä on tärkeää, että vedellä on riittävästi aikaa hymyillä syylarissa ja luovuttaa lämpöään.

Sähköpumput voi olla paljon moottorin omaa vesipumppua suuremmalla maksimi virtauksella. Eihän kukaan käske laittamaan liian isoa pumppua, mutta kai niitä laitetaan sen mukaan mitä tallin lattialta löytyy.

Oisko sil pumpul nyt merkitystä täs mieles mut jos lohkon vesitilavuus on vaik 2L ja syylarin 1L ni sithän se vesi on tuplat kauemmin lohkossa ku syylarissa vaik se virtaus nopeus olis mitä. Ja se painehan on koko järjestelmässä suht sama ku syylarin korkki sen paineen määrää.

[helmapelti]

Multa ääni suurelle virtausnopeudelle, samalla turbulenssi lisääntyy ja lämmönsiirto tehostuu. Sillä tosin taitaa olla suurempi merkitys välijäähdyttimessä mutta teoriassa kuitenkin, varsinkin moottorissa lämpöerot tasoittuu paremmin.
Tietääkö joku tapahtuuko moottorissa samanlaista paikallista kiehumista kuten lohkolämmittimessä kun se porisee?

OT:Flektin anturi ala vai ylävesiletkuun? Jostain luin hyvän perustelun että alavesiletkuun koska silloin seurataan että jäähdyttääkö syyläri tarpeeksi vai ei.
Katselin hj61:n vesipumppua ja siinä näyttäisi alavesiletku menevän siipipumpun ulkokehälle ja eikös se toimi niin että pumppu ottaa veden sisäkehälle lohkolta ja puhalla ulkokehältä syylärille eli silloin ylävesiletkussa seurataan jäähdytetyn veden lämpötilaa?

Mulla olis anturi kytkettävänä ja haluaisin sen jäähdyttimen paluupuolelle eli ylävesiletkuun.

Quote:"Tuolla aiheesta enemmän -> http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=95033 ."
Siirrympä siis aiheeseen sinne.

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

OT:Flektin anturi ala vai ylävesiletkuun? Jostain luin hyvän perustelun että alavesiletkuun koska silloin seurataan että jäähdyttääkö syyläri tarpeeksi vai ei.
Katselin hj61:n vesipumppua ja siinä näyttäisi alavesiletku menevän siipipumpun ulkokehälle ja eikös se toimi niin että pumppu ottaa veden sisäkehälle lohkolta ja puhalla ulkokehältä syylärille eli silloin ylävesiletkussa seurataan jäähdytetyn veden lämpötilaa?

Mulla olis anturi kytkettävänä ja haluaisin sen jäähdyttimen paluupuolelle eli ylävesiletkuun.

Tuolla aiheesta enemmän -> http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=95033 .

[BJ-40/76]

Ensin teoriaa.... (kokemukset ensisijaisesti toyotaa)

Moottorissa vesipumppu ensisijaisesti kierrättää vettä moottorissa, siis tasaa lämpötilaeroja moottorin osien välillä ja kierrättää lämmityslaitteelle kumaa vettä.
Ja jos/kun moottorin lämpötila nousee niin korkealle, että lämpöä on liikaa, niin silloin vasta kierrätetään jäähdyttimeen.

Ja tuo termostaatti on itse asiassa lämpöohjattu venttiili, joka jakaa vesivirran moottorin sisäisestä kierrosta myös jäähdyttimelle, ja riittävän kuuma vesivirta ohjataan suoraan jäähdyttimen kautta, tukkimalla moottorin sisäinen kierto.

Tarvike termostaateissa puuttuu useimmiten tuo sisäisen kierron sulkeva laippa, joten sisäinen kierto toimii aina, ja jäähdyttimen kautta kulkee vain osa vesipumpun kierrättämästä vedestä.

Veden (puhtaan) ominaislämpökapasiteetti on paljon suurempi kuin glygolin, joten paljon yksinkertaistettuna 25% glykoliseos kuljettaa lämpöä paljon paremmin kuin 50% seos.

Mitä korkeammalla syyläri on, sitä paremmin toimii luonnon kierrolla, mutta autokäytössä korkeusero yleensä max metrin, ja putket käy alhaalla, niin kesäpäivänä tuo luonnonkierto ei taida riittää edes tyhjäkäynnillä?


Veden kiertonopeus kertaa syylärissä tapahtunut lämpötilan pudotus tulo on jäähdyttimen teho (yksiköitä ja kertoimia pudotettu pois)
Siis jos veden kiertonopeutta kasvatetaan 2 kertaiseksi, ja lämpötilaero puloaa puoleen niin saman tehoinen jäähdytys. (en ole huomioinut virtausvastuksen tuomaa lisä energiaa)

Ja tuosta syyläristä pitää pistää lämpöä kesäkuumalla ulos enemmän kuin korttelista omakotitaloja vuotaa lämpöä talvipakkasella.


Ja sitten mielipiteisiin:

Liian suuri virtausnopeus? Jos syyläri on pitkien putkien päässä, niin ainakaan alkuperäisellä pumpulla liian nopeasta kierrosta ei tarvi huolestua.
Miten mitataan, onko kierto kuinka tehokas? Pistetään lämpömittarit sekä syyläriin menevän, että sieltä tulevaan putkeen eristeiden alle.
(yleensä halpismittareiden asteikko yläpäässä tökkää 70c, mutta esim lihalämpömittarissa asteikko yltää riittävän pitkälle. Tarkista mittareiden näyttämät sijoittamalla molemmat anturit samaan paikkaan)

esimerkiksi:
Ja jäähdyttäjän teho on nimenomaan virtausmäärä x lämpötilaero x vakio,
niin jos veden kiertonopeus on hidas, 50litraa/min että 20 asteen ulkolämpötilassa syyläriin menee 100 asteista vettä ja sieltä tulee ulos 40 asteista vettä, niin keskimääräinen lämpötilan pudotus on (100-40)/2 ->30 astetta. (keskimääräinen lämpötilan pudotus kuvaa jäähdyttäjän keskimääräistä lämpötilaa, sillä 100c asteinen vesi luovuttaa energiaa paljon enemmän kuin 40 asteinen)
siis teho on 50x30 = 150 yksikköä.(laskemalla kaavasta kertoimet, saadaan esim kilowatteja)

Jos virtaus tuplataan 100L/min, ja menolämpötila sama 100c ja ulostulolämpö esim. 55 astetta: keskimääräinen lämpötilan pudotus (100-55)/2 -> 22,5 c
teho on 100x22,5 = 225 yksikköä!

Tämä parannus johtuu siitä, että suuremmalla virtauksella saadaan jäähdyttäjän lämpötila korkeammaksi, ja sitä kautta lämmön siirto ilmaan on suurempi.

Jos alkuperäinen vesipumppu alkuperäisellä termostaatilla! ei jaksa kierrättää vettä tarpeeksi, niin välittäkää vesipumppu noin 20-30% nopeammin pyöriväksi. vesipumppu on periaatteessa keskipakopumppu, ja sen teho nousee suuruusluokkaa toisessa potenssissa.

Jos syystä tai toisesta poistatte termostaatin, niin tarkistakaa onko siinä termostaatin alla koneen sisäisen kierron yhde, ja jos on niin tukkikaa/kuristakaa se hyvin pieneksi, 2mm reikä????

Ja sitten ikuisuus kysymys flektin anturin paikasta, molempi parempi, pakkoohjaus välttämättömyys, ja pakkoohjaus kaasupolkimen asennosta riippuen automaattinen tuo pelivaraa... (siis flektit pyörii aina kun kaasua enemmän kuin säädetty raja, esim yli puolen välin)

Ja tuo järjestelmän automaatti ilmaus: suunnitelkaa huolella, varsinkin jos vesiputket menee lattian alla....

[Palde]

Pikkasen tutkittua ja aika paljon kokeiltua ...moottorikelkka kyseessä

Kaikki tietää Ski-Doon RS:ien surkeat nipussa pysymis ominaisuudet , lämpöleikkaa ja männät sulaa .
Tallentavalla loccerilla ja 8 kpl antureita kiinniteltiin hyväksi katsottuihin paikkoihin , kanteen , tulevaan vesikanavaan , lähtevään vesikanavaan , pyttyihin imu ja pakopuolelle ...Vakiona kelkassa on pakolämpömittari.
Asiaa selvitettäessä käytettiin hyväksi myös muiden harrastajien havaintoja , ja lähdettiin heti alusta mittaamaan sylinterien ja kansien lämpötilaeroja ; kone siis kaksi pyttyinen , yhtenäisellä kannella .
Ekalla vedolla selvisi että pyttyjen ja kannen välinen lämpötilaero on merkittävä , kymmeniä asteita . Samoin kannessa on pyttyjen kesken pahimmillaan yli 20 asteen ero.
Verrokiksi otettiin 440 cc lähes vastaava moottori , koska sellainen sattui olemaan saatavilla
Selviteltiin koneiden eroja , 440cc kannessa lähtö keskellä ja lisäksi järjestelmässä on termostaatti ...nämä puuttuvat 600 cc RS:n koneesta.
Koneistajan kiireistä johtuen , uutta kantta ei heti saatu ajoon ... joten alettiin tutkia tuota termostaatin asennusta , tai vedenkierron kuristamista
Kuristamisen jälkeen lämmöt mittausten mukaan tasaantuivat pyttyjen välillä , mutta huovattavin ero löytyi sylinterikannessa .
Kannen lämpötilaero pieneni jäähdytysveden kuristamisella noin 5-8 asteeseen , maksimi lämpöjen pudotessa alle 90 asteeseen ( pahimmillaan 95-97 astetta )

Tultiin siihen tulokseen että jäähdytysvesi kiersi liian nopeasti koneen sisällä , veden "pakautuminen" kanteen kuristamisella tasasi kannen lämpötilaan merkittävasti.
Uudella kannella ( jossa jäähdytyksen lähtö keskella kantta) ja kierron kuristuksella ajettiin huolettomia kilometrejä noin 2300 km ... eli noin kymmenkertaisesti vakioon verrattuna

Eli komppaan tuota teoriaa , että vesi voi kiertää liian nopeasti koneessa .

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja Palde

Pikkasen tutkittua ja aika paljon kokeiltua ...moottorikelkka kyseessä

Kaikki tietää Ski-Doon RS:ien surkeat nipussa pysymis ominaisuudet , lämpöleikkaa ja männät sulaa .
Tallentavalla loccerilla ja 8 kpl antureita kiinniteltiin hyväksi katsottuihin paikkoihin , kanteen , tulevaan vesikanavaan , lähtevään vesikanavaan , pyttyihin imu ja pakopuolelle ...Vakiona kelkassa on pakolämpömittari.
Asiaa selvitettäessä käytettiin hyväksi myös muiden harrastajien havaintoja , ja lähdettiin heti alusta mittaamaan sylinterien ja kansien lämpötilaeroja ; kone siis kaksi pyttyinen , yhtenäisellä kannella .
Ekalla vedolla selvisi että pyttyjen ja kannen välinen lämpötilaero on merkittävä , kymmeniä asteita . Samoin kannessa on pyttyjen kesken pahimmillaan yli 20 asteen ero.
Verrokiksi otettiin 440 cc lähes vastaava moottori , koska sellainen sattui olemaan saatavilla
Selviteltiin koneiden eroja , 440cc kannessa lähtö keskellä ja lisäksi järjestelmässä on termostaatti ...nämä puuttuvat 600 cc RS:n koneesta.
Koneistajan kiireistä johtuen , uutta kantta ei heti saatu ajoon ... joten alettiin tutkia tuota termostaatin asennusta , tai vedenkierron kuristamista
Kuristamisen jälkeen lämmöt mittausten mukaan tasaantuivat pyttyjen välillä , mutta huovattavin ero löytyi sylinterikannessa .
Kannen lämpötilaero pieneni jäähdytysveden kuristamisella noin 5-8 asteeseen , maksimi lämpöjen pudotessa alle 90 asteeseen ( pahimmillaan 95-97 astetta )

Tultiin siihen tulokseen että jäähdytysvesi kiersi liian nopeasti koneen sisällä , veden "pakautuminen" kanteen kuristamisella tasasi kannen lämpötilaan merkittävasti.
Uudella kannella ( jossa jäähdytyksen lähtö keskella kantta) ja kierron kuristuksella ajettiin huolettomia kilometrejä noin 2300 km ... eli noin kymmenkertaisesti vakioon verrattuna

Eli komppaan tuota teoriaa , että vesi voi kiertää liian nopeasti koneessa .

Hieman eri peli toi kelkka,ihmettelisin myös sitä miksi pyttyjen lämmöt on eri? Parempi tasata lämpöjä vaikka lämpö nousisikin,mutta suurin ongelma on kai se miks pytyt pyrkii lämpenemään eri tahtiin? oiskohan seoksissa jotain hämminkiä? Entäs pakoputkissa?

[Samsonite]

Ennenvanhaan ei vesijäähytystä ollut kuin pelkässä kannessa 2-t kilipamopoissa. Ja lämmöt 60-65 astetta.

[kivinen]

En ihmettelis tuossa kelkassa vaikka olisi kyse ihan puhtaasta hydrauliikasta. Neste kun tuppaa kulkemaan sieltä mistä se helpoiten pääsee. Hyvä virtaus suoraan läpi tietystä osaa konetta, jolloin kierto ei toimi kunnolla muualla.

Ei riitä mielenkiintoa inttää täällä jäähdytyksen teoriasta, oikeastaan riittää kun mun laitteissa ei ole lämpöongelmia.

[Palde]

Alkuperäinen kirjoittaja RIPAX

Hieman eri peli toi kelkka,ihmettelisin myös sitä miksi pyttyjen lämmöt on eri? Parempi tasata lämpöjä vaikka lämpö nousisikin,mutta suurin ongelma on kai se miks pytyt pyrkii lämpenemään eri tahtiin? oiskohan seoksissa jotain hämminkiä? Entäs pakoputkissa?

Osa syy tähän eritahtiin lämpiämiseen on/oli tuo kannenlähtö , joka jostakin aivoituksesta ei ollut keskellä kantta .
Kelkanmoottoria kun päälisin puolin kattelee , niin kuumin pytty oli tuolla "sähköpuolella" ja kylmin variaattorin puolella ( johon siis johdetaan jäähdytysilmaa variaattorille / hihnalle )

Veikkaan että jos joku innostuisi mittaamaan vaikka 3b-malmimoottorin lämpöjä , niin lähinnä tulipeltiä olisi korkeimmat lämpötilat ...tää on vaan veikkaus.
Näistähän on esimerkkejä vaikka VAG-autoista ...

Seoksia ajettu monilla eri suuttimilla , myös niin että kuumalla puolella reilusti isompi suutin ... Ei ollut havaittavaa vaikutusta.

Pakoputki on taas pyttyjen kesken sama rööri , 160 mm:stä y-haaraa lukuunottamatta.

Ainoa millä lämpöjä sai alas .,oli tuo kierron kuristaminen = nesteen kierto hidastui kannessa , lämpö ehti siirtyä kannesta nesteeseen ...ja siitä jäähdyttimeen

Toki on aivan erilaite ...600 cc josta repästy rapiat 130 hv , jäähdytys osittain polttoaineella etc... jos vertaa vaikka 4,0 litraseen josta "kiskastu" samat 130 hv

Anteeksi ja näkemiin

[tapsa4x4]

No mutta tietääkö kukaan mitää kotimaista netti kauppaa joka myy spAln puhaltimia?

Meinasin että tää vois olla hyvä jos on imevä malli.

http://www.spalautomotive.co.uk/SPAL...9_LL_F-66A.pdf

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja tapsa4x4

No mutta tietääkö kukaan mitää kotimaista netti kauppaa joka myy spAln puhaltimia?

Meinasin että tää vois olla hyvä jos on imevä malli.

http://www.spalautomotive.co.uk/SPAL...9_LL_F-66A.pdf

Adita myy ja Kaha tuo maahan. Aditalla on luettelokin netissä mutta valikoima on pieni. Itse ostin yhden IP 68 -suojatun Spalin puhaltimen jenkeistä kun ainakaan Aditan kautta ei silloin saanut. Melkein vuoden kesti tuo über-puhallin vettä ja suovelliä eli olihan sekin jo aika hyvin.

[LaaLaa]

Alkuperäinen kirjoittaja tapsa4x4

No mutta tietääkö kukaan mitää kotimaista netti kauppaa joka myy spAln puhaltimia?

Kysyppä ihan live tarjous thermo-tek:lta nastolasta