Talliprojekti käynnissä - Lopputarkastus suoritettu

[Kankku]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Ei ole vastuksia tässä vehkeessä. Nibe F2025-10 on malli ja se olettaa että muualla järjestelmässä on lisälämmönlähde kovien pakkasten ajaksi.

Edit: Tuollainen Kankun putkikattila olisi ihan ok vaihtoehto, tuolta löytyy kaupallinenkin versio -> http://www.xn--lmppumput-v2a4r.eu/putkikattila-6-kw .

Jos muistan oikein niin tossa mun tekemässä olis ollut 9kw vastukset

[mikok]

Mistä ostit nosto-oven ja mitä makso?

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja mikok

Mistä ostit nosto-oven ja mitä makso?

Tämä isompi ovi oli yksittäiskappale ja löytyi tori.fi:stä. Maksoi 1000 € + alv ja oli siis uusi paketissa kun alkuperäisellä omistajalla ei ollutkaan käyttöä. JSM Tuote Orimattilasta kauppasi samanlaista ovea mutta ilman ikkunoita 1850 eurolla.

[offroadjouni]

Lattialämmityksen jakotukki on nyt kytketty ja 30% glykoli-vesi sisällä putkistossa. Järjestelmässä ei ainakaan vielä ole paisuntasäiliötä, mutta täyttöputkessa on jonkin verran ilmaa joka ajaa samaa asiaa. Vettä meni putkistoon yhteensä 90 litraa.



Sähkökaappi ja ensimmäiset pistorasiat on asennettu. Laitoin mielenkiinnosta kaksi kWh-mittaria joista toinen mittaa VILPin ottamaa lämittysenergiaa ja toinen kaiken tallissa käytetyn sähkön.



Levytys on edennyt siihen pisteeseen että tuplalevyt on paikallaan alimmalla tasolla. Kävin hakemassa lainaan levyhissin, mutta eipä sillä pääse noin ylös. Meinasin nostaa hissin pyörien päällä olevan pöydän päälle, mutta lisämittaa tarvittaisiin 120 cm. Jos hissin nostaa noin ylös niin ei siihen saa nostettua levyjä kyytiin enää ala-asennossa. Täytyy käydä vuokraamosta hakemassa isompi hissi...



Aika mukava puuhastella lämpimässä tallissa.

[turo1987]

Mikä VILPPI sinulla on tallissa?

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja turo1987

Mikä VILPPI sinulla on tallissa?

Laite on käytettynä ostettu Nibe F2025-8. Nyt kun minulla ei ole VILPissä sähkövastuksia eikä muuta lisälämmönlahdettä niin lämmitysmuoto on eräänlainen karvalakkimalli. Kirjoittelen näitä asioita taas tähän jos siitä on vaikka hyötyä muille lämmitystä miettiville.

Kylmällä kelillä kun VILPin lämmitysteho ei riitä niin tallin lämpö laskee. Aikaisemmissa postauksissa mainitun putkikattilan lisääminen järjestelmään auttaisi tämän kanssa mutta koitetaan nyt ensin tälläisenään. Tallia ei saisi päästää pakkaselle vesijohtojen vuoksi, mutta jos tulee pitkiä pakkasjaksoja niin täytyy virittää puhallin vesipisteiden lähelle. Oletus on kuitenkin että kovaa pakkasta pitää olla useampi päivä ennen kuin tälläiseen järjestelyyn täytyy lähteä.

VILPissä ei ole erillistä sisäyksikköä, eli sama vesi kiertää lattiassa ja ulkona koneessa. Sähkökatkon sattuessa ulkona oleva vesi voi siis päästä jäätymään. Tästä syystä laitoin sekaan vähän glykolia. Glykolin käyttäminen huonontaa VILPin hyötysuhdetta, jonka vuoksi päädyin n. 1:3 suhteeseen ja n. -18 pakkasenkestoon.

Tässä VILPissä ei pysty säätämään lämpökäyrää suhteessa ulkoilman lämpöön, vaan tätä varten pitäisi hankkia erillinen Niben ohjausyksikkö. VILPin edellinen omistaja on ohjannut lämmitystä sisätermostaatin kautta, mutta minä en tykkää siitä vaihtoehdosta kun ison oven aukaiseminen vaihtaa ilmaa tehokkaasti, ja käynnistää lämmityksen vaikka sille ei olisi tarvetta. 50 tonnia painavaan betonilattiaan + perustukseen varautuu niin paljon lämpöenergiaa että sen lämpötilamuutokset ovat kuitenkin hitaita.

VILPin kompressorin käynnistyskertoja pyritään minimoimaan, joten koitan nyt alkuun lämmittää vettä säätämällä paluulämpö vakioksi (nyt aluksi laitoin vaihteluväliksi 18-22 astetta). Laskennallisesti betonin lämpötilan nostamiseen 4 asteella tarvitaan 40 kWh energiaa, eli VILP pitäisi pyöriä 8 kW nimellisteholla 5 tuntia kerrallaan jonka jälkeen tulee pidempi huilitauko. Kuvassa VILPin sisäinen ohjausnäyttö joka löytyy pömpelin kannen alta.



Lattiassa kiertää vettä mitoituksen mukaisesti n. 11 litraa minuutissa ja kiertovesipumppu kertoo että siihen kuluu n. 11 W tehoa. Koska veden nostokorkeus on niin matala, vesijärjestelmässä ei tarvita isoa painetta. Käynnistin järjestelmän avoimena, mutta tulppasin täyttöputken kun vesi oli saavuttanut halutun lämpötilan. Tubeles-venttiilin ja rengaspainemittarin mukaan järjestelmässä on n. 0,5 bar paine. Niben manuaalini mukaan 2,5 bar on maksimi sallittu, vaikkakin lattiapiirin koeponnistin 8 barilla.

Edit: Lämmityksen käynnistäminen ei tapahdu ihan vaan nappia painamalla. Lämpöpumput tekevät lämmitysjaksojen välissä myös kennon sulatusta, johon VILP käyttää veden lämpöenergiaa. Tämä kyseinen VILP ei suostu aloittamaankaan sulatusta jos veden lämpö on alle 10 astetta. Tästä meinasi tulla ongelma, koska lattiassa on niin paljon massaa että sitä ei ehdi saamaan lämpimäksi ennen kuin sulatus pitää tehdä ensimmäisen kerran. Tästä syystä VILP pysähtyi virhetilaan parin tunnin käyttämisen jälkeen kun koitin käynnistää sitä. Ratkaisuksi keksin että laitoin 4 piiriä kiinni ja jätin auki vain yhden lattiapiireistä, jolloin lämmitettävä vesimäärä pienenee viidesosaan. Kohta sain kuitenkin virheilmoituksen liian suuresta kaasupaineesta ja ehdin jo manaamaan koko laitteen vialliseksi. Syy oli kuitenkin siinä että kiertävän veden määrä laski niin pieneksi että VILP ei ehtinyt luovuttamaan lämpöä veteen vaan kaatui ylipainevirheeseen.

Olin jo aikaisemmin säätänyt kunkin piirin virtauksen halutuksi, jonka vuoksi myös ainoan avoimen piirin virtaus oli rajoitettu (n. 2 l/min vs. yhden piiirin maksimi ~8 l/min). Ruuvasin tuon säädön auki ja laitoin kiertovesipumpun täydelle teholle, jonka jälkeen sain nostettua ykköspiirin lämpötilan yli 10 asteen ennen ensimmäistä sulatusta. Sen jälkeen availin piirejä yksi kerrallaan n. 12 tunnin välein kunnes kaikki on auki, jonka jälkeen rajoitin piirien kierrot taas suunnitelman mukaiseksi.

[L-200]

Myöhäistä vissiin nyt mutta olitko ajatellut laittaa tuohon lattialämmitykseen edes pientä varaajaa puskuriksi?
Varaajaan kun laittaisi vielä vaikka yhden aurinkokeräimen niin se jo puskisi lämpöä lattiaan. Tosin kesällä se tohottaisi sitä lämpöä aivan liikaa...

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja L-200

Myöhäistä vissiin nyt mutta olitko ajatellut laittaa tuohon lattialämmitykseen edes pientä varaajaa puskuriksi?
Varaajaan kun laittaisi vielä vaikka yhden aurinkokeräimen niin se jo puskisi lämpöä lattiaan. Tosin kesällä se tohottaisi sitä lämpöä aivan liikaa...

Ei ole myöhäistä, kyllä sellaisen voi listätä jos niin haluaa. Olen ajatellut asiaa ja kuitenkin todennut että en laita kun en nää siitä mitään hyötyä nykyisellään. Lattian betoniin varautuu energiaa 10 kWh/aste ja esim. 1 m3 vesivaraajaan varautuu 1,167 kWh/ aste. VILPin hyötysuhde on parempi mitä kylmempää vettä tehdään, joten sitä ei kannata ensin varata säiliöön ja shuntata sieltä lämmitysveteen. Täytyy jossain vaiheessa miettiä vielä noita aurinkokeräimiä, mutta eivät ole ainakaan vielä päällimmäisenä mielessä.

[L-200]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Ei ole myöhäistä, kyllä sellaisen voi listätä jos niin haluaa. Olen ajatellut asiaa ja kuitenkin todennut että en laita kun en nää siitä mitään hyötyä nykyisellään. Lattian betoniin varautuu energiaa 10 kWh/aste ja esim. 1 m3 vesivaraajaan varautuu 1,167 kWh/ aste. VILPin hyötysuhde on parempi mitä kylmempää vettä tehdään, joten sitä ei kannata ensin varata säiliöön ja shuntata sieltä lämmitysveteen. Täytyy jossain vaiheessa miettiä vielä noita aurinkokeräimiä, mutta eivät ole ainakaan vielä päällimmäisenä mielessä.

Ei ku sillä mä vaan että milläs sä sen veden lämmität ensin?
Kumpi pyörittää enempi sähkömittaria
- sähkövastus + kiertovesipumppu vs.
- kiertovesipumppu keräimissä + kiertovesipumppu lattialämmityksessä. (Lämpö veteen tulee "0€" hintaan auringosta.

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja L-200

Ei ku sillä mä vaan että milläs sä sen veden lämmität ensin?
Kumpi pyörittää enempi sähkömittaria
- sähkövastus + kiertovesipumppu vs.
- kiertovesipumppu keräimissä + kiertovesipumppu lattialämmityksessä. (Lämpö veteen tulee "0€" hintaan auringosta.

Veden lämmitän tuolla VILPin kompressorilla, sähkövastusta minulla ei ole. Valmistajan lupailun mukaan esim. +2 asteen ulkoilmassa syntyy +32 asteista vettä melkein 4 COPilla, joten etenkin lämpöisellä kelillä sähköä kuluu vähän verrattuna suoraan sähköön. "Sattumalta" VILP toimii parhaalla hyötysuhteella juuri samaan aikaan kun aurinkokeräimetkin. Aurinkokeräimillä syntyy toki halvempaa lämpöä (silloin kun syntyy), mutta takaisinmaksuaika voi olla pitkä riippuen että millaisen paketin ostaa. Olen laittanut erillisen kWh-mittarin lämmitykselle juuri siksi, että nään sen todellisen sähkönkulutuksen, ja että voin käyttää sitä tulevaisuuden muutoksia suunnitellessa.

[offroadjouni]

Viimeisen 24 h ajan:
-VILPin kompressori on käynnistynyt 2 kertaa
-VILPin kompressori on ollut käynnissä 7 tuntia
-VILP käynnistyy kun tuleva vesi on 18 astetta ja sammuu kun se saavuttaa 22 astetta
-Tallin sisälämpö on ollut 17,3 +-1 astetta 180 cm korkeudella
-VILP on ottanut verkosta 16 kWh sähköä (hintaa vajaat 1,5 euroa)
-Ulkolämpötila on ollut pari astetta pakkasella

Ensivaikutelma on ihan hyvä, mutta katsotaanpa miten tilanne muuttuu kun saan joskus ikkunat paikalleen ja ovet tiivistettyä, sekä asennettua LTO-koneen.

[JiiPee]

Rakennuksen kuivatukseen se 17 astetta on hyväksi. Luukkuja vaan auki, että kosteus poistuu ilman mukana. Betonilaatan ja seinä-/kattolevyjen kuivatus kestää aikansa ja silloin ei kannata säästää energian kanssa liiaksi.

Normaalilämpötilaksi 17 kuulostaa aika korkealta, mutta toki nämähän on makuasioita. Minulla on tällä hetkellä säätö minimissä ja nyt on n. 13.5 astetta pään korkeudella (1.9m). On kuitenkin tarkoitus "puukottaa" pumpun ohjausta niin, että lämpötilan saisi alemmas. Pumpun oman säätimen minimi on 17 astetta ja se mitataan sisäyksikön tuloilmasta, eli ylempää kuin mistä 13.5 on mitattu. Pumppu nostaa lämpötilan kyllä ylemmäs, kun on maalaushommaa tms. lämpöä vaativaa.

Jotenkin tuntuisi se vesikiertoinen lämmönjako helpommin säädettävältä, jos olisi varaaja pumpun ja lattiakierron välissä. Varaajalla saisi systeemin hystereesin toteutettua enimmäkseen sillä varaajalla, jolloin lattiakierron lämpötila vaihtelisi vähemmän. Varaajaan saisi liitettyä muitakin lämpöä tuottavia laitteita kuin pumpun.

[L-200]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Rakennuksen kuivatukseen se 17 astetta on hyväksi. Luukkuja vaan auki, että kosteus poistuu ilman mukana. Betonilaatan ja seinä-/kattolevyjen kuivatus kestää aikansa ja silloin ei kannata säästää energian kanssa liiaksi.

Normaalilämpötilaksi 17 kuulostaa aika korkealta, mutta toki nämähän on makuasioita. Minulla on tällä hetkellä säätö minimissä ja nyt on n. 13.5 astetta pään korkeudella (1.9m). On kuitenkin tarkoitus "puukottaa" pumpun ohjausta niin, että lämpötilan saisi alemmas. Pumpun oman säätimen minimi on 17 astetta ja se mitataan sisäyksikön tuloilmasta, eli ylempää kuin mistä 13.5 on mitattu. Pumppu nostaa lämpötilan kyllä ylemmäs, kun on maalaushommaa tms. lämpöä vaativaa.

Jotenkin tuntuisi se vesikiertoinen lämmönjako helpommin säädettävältä, jos olisi varaaja pumpun ja lattiakierron välissä. Varaajalla saisi systeemin hystereesin toteutettua enimmäkseen sillä varaajalla, jolloin lattiakierron lämpötila vaihtelisi vähemmän. Varaajaan saisi liitettyä muitakin lämpöä tuottavia laitteita kuin pumpun.

Tälle peukku, se lämpö kannattaisi ennemin varata massaan josta sen voisi sitten luovuttaa lattiaan, näin säästyy sähkölaskussa. Meillä sama juttu talon kanssa, kun ei ole kattilassa kuin 180l tilavuutta niin ulkoyksikkö/vastukset napsuu aika tiuhaan. Varaaja tasoittaisi tilannetta, etenkin jos/kun siihen saisi ulkoisia lämmönkehittimiä liitettyä.

Tämä korostuu etenkin jos ja kun on kireitä pakkasjaksoja, jos nyt on 24h sähkölasku tallin osalta 1,5€ (+siirto päälle) sekä kun sitä sähköä menee muuallakin kuin tallissa.
Energiayhtiö kiittää.

Tosin nythän on menossa kuivatus joten se viekin sähköä ihan eri tavalla ja muutoinkin kun ei LTO ole kytketty niin eihän tuo ole vertailukelpoista siinä mielessä.

Mutta on komea tallikin tulossa

[Topi1982]

Hienoa tulee. Aikoinaan Roope nimitti miun uutta tallia laboratorioksi, mutta tämä on kyllä enemmän.

[offroadjouni]

Viimeisen 24 h ajan:
-VILPin kompressori on käynnistynyt 2 kertaa
-VILPin kompressori on ollut käynnissä 14 tuntia(!)
-VILP käynnistyy kun tuleva vesi on 18 astetta ja sammuu kun se saavuttaa 22 astetta
-Tallin sisälämpö on ollut 16,8 +-0,5 astetta 180 cm korkeudella
-VILP on ottanut verkosta 26,2 kWh sähköä (hintaa vajaat 2,5 euroa)
-Ulkolämpötila on ollut keskimäärin n. -5 astetta

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Rakennuksen kuivatukseen se 17 astetta on hyväksi. Luukkuja vaan auki, että kosteus poistuu ilman mukana. Betonilaatan ja seinä-/kattolevyjen kuivatus kestää aikansa ja silloin ei kannata säästää energian kanssa liiaksi.

Joo, tallissa on kovasti kosteutta ja haluan nyt vihdoin kuivattaa sen. Nyt kun tallissa ei ole vielä olemassa oikeaa ilmanvaihtoa, niin minulla on nyt alitehoinen ilmankuivain tuolla pöhisemässä. Sisäkosteus on nyt n. 60% luokkaa ja menossa alaspäin.

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Normaalilämpötilaksi 17 kuulostaa aika korkealta, mutta toki nämähän on makuasioita. Minulla on tällä hetkellä säätö minimissä ja nyt on n. 13.5 astetta pään korkeudella (1.9m).

Tuo 17 astetta on minusta liian kuuma tallilämmöksi - se on noin korkealla vain kuivatuksen vuoksi. Tuolla tellingeillä kun olin levyttämässä niin pitkähihainen paita oli vähän liikaa. Luulenpa että lasken lämpöä ainakin pari astetta kun saan ilmankosteuden halutulle tasolle.

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Jotenkin tuntuisi se vesikiertoinen lämmönjako helpommin säädettävältä, jos olisi varaaja pumpun ja lattiakierron välissä. Varaajalla saisi systeemin hystereesin toteutettua enimmäkseen sillä varaajalla, jolloin lattiakierron lämpötila vaihtelisi vähemmän. Varaajaan saisi liitettyä muitakin lämpöä tuottavia laitteita kuin pumpun.

Tietysti varaajalla saisi aikaan sen että sen lämpöä voi nostaa enemmän ilman että se vaikuttaa tallin sisälämpöön. Mutta mielestäni tuo +-1 asteen sisälämmön vaihtelu jota on nyt nähty on vähintäänkin kohtuullinen 4 asteen hystereesillä. Jos lisäisin jossain vaiheessa esim. aurinkokeräimiä, niin samaan tapaan sen voisi tehdä ilman varaajaakin. Vierelle vaan toinen piiri omalla kiertovesipumpulla ja sieltä levylämmönvaihtimen kautta siirretään lämpö lattiapiiriin. Tai luulenpa että se toimisi yhdelläkin vesipumpulla kun laittaa VILPin piirin rinnalle aurinkokeräimien piirin ja laittaa siihen lämpötilaeron mukaan ohjatun termostaatin.

Alkuperäinen kirjoittaja L-200

Tälle peukku, se lämpö kannattaisi ennemin varata massaan josta sen voisi sitten luovuttaa lattiaan, näin säästyy sähkölaskussa. Meillä sama juttu talon kanssa, kun ei ole kattilassa kuin 180l tilavuutta niin ulkoyksikkö/vastukset napsuu aika tiuhaan. Varaaja tasoittaisi tilannetta, etenkin jos/kun siihen saisi ulkoisia lämmönkehittimiä liitettyä.

En tiedä mikä on mielestäsi aika tiuhaan. Mutta jos katsot näitä minun kertomia toteumia edelliseltä 48 tunnilta, niin siinä näkyy että VILP on käynnistynyt kahdesti vuorokauden aikana. En nää mitään syytä minkä vuoksi tuota pitäisi vähentää.

Alkuperäinen kirjoittaja L-200

Tämä korostuu etenkin jos ja kun on kireitä pakkasjaksoja, jos nyt on 24h sähkölasku tallin osalta 1,5€ (+siirto päälle) sekä kun sitä sähköä menee muuallakin kuin tallissa.
Energiayhtiö kiittää.

Siirron kanssa hinta on täällä vielä keskimäärin alle 10 senttia/kWh, josta tuo ~1,5 € tulikin. Minä en nää vieläkään hyötyä erillisestä varaajasta. Jos varaajan lämmön pitää samana kuin lattian lämpö, niin silloin se lisää vain vähän lämmitettävää massaa ja pidentää käyntiaikoja. Aikaisemman laskelmani perusteella 1 m3 vesisäiliö kasvattaisi lämpökapasiteettia n. 10 prosentilla nykyisestä. Jos taas varaajaan tehtäisiin esim. 40 asteista vettä ja shuntattaisiin sieltä lattiakiertoon niin VILP toimisi huomattavasti huonommalla hyötysuhteella. Jos haluaisin pidentää käyntiaikaa nykyisestään, niin kasvattaisin hystereesiä ja antaisin sisälämpötilan heilua enemmän kuin +-1 astetta.

Alkuperäinen kirjoittaja L-200

Tosin nythän on menossa kuivatus joten se viekin sähköä ihan eri tavalla ja muutoinkin kun ei LTO ole kytketty niin eihän tuo ole vertailukelpoista siinä mielessä.

Mutta on komea tallikin tulossa

Nyt kun tallissa ei ole vielä ilmanvaihtoa, niin sen puolesta lämmityskulut tulevat nousemaan LTO-koneen lisäämisen jälkeen. Rakenteiden kuivaminen, tiiivistäminen, ikkunoiden asentaminen pelkän kipsilevyn tilalle ja sisälämpötilan laskeminen tulevat puolestaan laskemaan lämmityskuluja

Alkuperäinen kirjoittaja Jyty

Hienoa tulee. Aikoinaan Roope nimitti miun uutta tallia laboratorioksi, mutta tämä on kyllä enemmän.

Kiitos, kiitos. Kyllähän tuolla on jo ihan hyvä fiilis puuhastella ja kevään mittaan asiat muuttuu vaan paremmaksi.

[H_Nietu]

Jos puita löytyy varsin omasta takaa... Eikä ole halukkuutta maksaa sähköyhtiöiden alati nousevia siirto ja energiamaksuja,
Niin kierto puukattilan kautta kierrätäväksi venttileillä....Kattila kierrossa mukana tai ei..... valinnan mukaan.......

Ja näinkin toteutettu jossain alkeelissa olosuhteissa.....
Pelle Peloton tekee ton puukattila lämönvaihtimen vaikka 100-150l kotapataan jonka vesitilaan ulkokehälle laitetaan noin 20mm rst kierukka jonka pituus on 20-30m padasta riippuen.....Ja aina lähtee kun tuli palaa......ja voihan noita kierukoita olla vaikka kaksi.....toinen käyttövedelle.
Termostaatti ja ylipainevettiiliä unohtamatta.....
Ja tarviihan toi niitä sähkökatkoja varten myös varavoiman nesteen kiertoon.

Tosin omissa ei tarvii keskittyy kun kaukolämpöenergian pihistämiseen.....
Ja tässä tavoitettä sullekin......
Mulla 2-kerros ratkaisu....YK-asuinkerros. AK-harrastetilat. 120m2+120m2
Kylmimpinä aikopina YK 22-25 oC AK 12-15 oC.
Viimevuoden lämmitysenergiankulutus joka sisältää lämmityksen ja lämpimän käyttöveden lämmityksen 4,82MWh/vuosi. Tarjoilijana Vantaan Energia.
Rahassa energian siirtomaksu + energiamaksu yhteensä 782€/v (josta siirtomaksua 492€/v). Ja tähän tietysti kokonaiskustannuksiin vielä käyttösähkö päälle noin 2,5-3 mWh/vuosi. Joka on mitä on.....tosin eteläsuomen halvimpia.......
Ja naapurustossa samlaisissa ja kokoisissa taloissa tuunamattomana menee lämmitysenergiaa vuodessa noin 17-30MWh/vuosi......
Silti kaikissa olosuhteissa lämpimän käyttöveden lämmitäminen on suurin energian syöjä. Ja maksaa sitä enemmän mitä enemmän sitä kuluu...Eli siihenkin kannattaa keskittyy.....
Ja lopuksi voi todeta että joku omasta metsästä puilla kaiken tekevä voi todeta ettei ole ostanut ainuttakaan wattia lämmitykseen.......
Ja multa hatunosto heille......

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja H_Nietu

Jos puita löytyy varsin omasta takaa... Eikä ole halukkuutta maksaa sähköyhtiöiden alati nousevia siirto ja energiamaksuja,
Niin kierto puukattilan kautta kierrätäväksi venttileillä....Kattila kierrossa mukana tai ei..... valinnan mukaan.......

Ja näinkin toteutettu jossain alkeelissa olosuhteissa.....
Pelle Peloton tekee ton puukattila lämönvaihtimen vaikka 100-150l kotapataan jonka vesitilaan ulkokehälle laitetaan noin 20mm rst kierukka jonka pituus on 20-30m padasta riippuen.....Ja aina lähtee kun tuli palaa......ja voihan noita kierukoita olla vaikka kaksi.....toinen käyttövedelle.
Termostaatti ja ylipainevettiiliä unohtamatta.....
Ja tarviihan toi niitä sähkökatkoja varten myös varavoiman nesteen kiertoon.

Kyllä sähkö on niin halpaa ja helppoa että en minä ala päätoimiseksi puulämmittäjäksi. Minkäänlaisen tulisijan tekeminen talliin olisi aikamoinen homma, joten sellaiseen ei kannata lähteä jos lämmittää vain satunnaisesti. "Ilmaisia puita" ei omalla tontilla kasva tarpeeksi lämmityskäyttöön.

[H_Nietu]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Kyllä sähkö on niin halpaa ja helppoa että en minä ala päätoimiseksi puulämmittäjäksi. Minkäänlaisen tulisijan tekeminen talliin olisi aikamoinen homma, joten sellaiseen ei kannata lähteä jos lämmittää vain satunnaisesti. "Ilmaisia puita" ei omalla tontilla kasva tarpeeksi lämmityskäyttöön.

Varaava takka.....ja nykyaikasella lämmönvaihtimella.......
Puilla lämpenevä sauna.....korkeella piipulähdöllä....joka mahdollistaa härmän poikien lämmönvaihtimen piipulle...... Takka lämpenee talviaikaa varmaan joka ilta ja sauna joka toinen jos ei useemmin.
Kaikki nää hyvän energiatehokkuuden ja kesäaikaan saatavan ilmaisenergian kanssa mahdollistaa kohtuulliset energia maksut......
Ja pitkässä juoksussa säästyy......yuroja ja luontoo.......
Eikä siinä mun puolesta mitään......jokainen tunkekoon rahansa mihin haluu.... ja varsinkin silloin jos sillä ei ole väliä.......

[Mutis]

Saako nykyään edes tehdä talliin tulisijaa?

[H_Nietu]

Alkuperäinen kirjoittaja Mutis

Saako nykyään edes tehdä talliin tulisijaa?

Lämmittää tallinsa/talonsa rasvapolttimella tai jollain muulla missä tuli palaa....??????
Sallittua tai ei......Silti valkee loimoo aikas mones paikas.......
Ja siitä päättä palotarkastaja määräyksineen missä se voi loimoo....
Yleisesti kaikista normi tulisijoissa loimoovasta menee harakoille noin 80%......Miksei siitä kannata ottaa talteen niin paljon kuin mahdollista....??????
Eikä se tulisija paikka katto.....voi olla missä tahansa.....oli se tallirakennuksessa tai asuinrakennuksessa.....energia siirtyy nesteessä......
Ja juuri kaukolämpökin toimiin näin.......Ja toiset yrittää ottaa sitä kaiken talteen minkä saa........omassa toisioverkossa......joka lämmittää samaa vaihdinta kuin kaukolämpö josta energia jaellaan eteenpäin...... lämpöön ja lämpimään käyttöveteen.......
Järki käteen...... ja vaihdin piireineen ja massavaraaja sen mukaan.......venttilileillä/ohikierrolla vaihdeltaviin piireihin sen mukan mitä käytetään......
Ja tosin automaation tuntemuksestakin on etua niin voi tehdä omat ohjaukset......jos ei niin joutuu turvautumaan kaupallisiin.....

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja H_Nietu

Varaava takka.....ja nykyaikasella lämmönvaihtimella.......
Puilla lämpenevä sauna.....korkeella piipulähdöllä....joka mahdollistaa härmän poikien lämmönvaihtimen piipulle...... Takka lämpenee talviaikaa varmaan joka ilta ja sauna joka toinen jos ei useemmin.
Kaikki nää hyvän energiatehokkuuden ja kesäaikaan saatavan ilmaisenergian kanssa mahdollistaa kohtuulliset energia maksut......
Ja pitkässä juoksussa säästyy......yuroja ja luontoo.......
Eikä siinä mun puolesta mitään......jokainen tunkekoon rahansa mihin haluu.... ja varsinkin silloin jos sillä ei ole väliä.......

Niinhän se on, että jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee. Meillä 150/170 m2 talossa meni viime vuonna sähköön 14,5 MW ja 1450 €. Lämmityslähteenä suora sähkö lattiavedelle, ILP ja reilu kuutio sekapuuta takassa. Saunakin lämpiää sähköllä.

Sinulla ilmeisesti meni vuodessa 782 € lämmitykseen ja joku 400 € sähköön? Ja polttopuut siihen päälle. Eli kulusi ovat ~300 euroa vuodessa pienemmät verrattuna meidän suorasähkö + ILP-taloon jossa on kyllä vähemmän kokonaisneliöitä. Tämä tietysti olettaen että puut ja niiden vuoksi tehtävä työ on sinulle ilmaista. Ja että aurinkoenergia yms investointeja ei huomioida.

Jos säästämistä pitää harrastuksena niin tämä on ihan täysin ymmärrettävää ja kannattavaa hommaa. Minuakin kiinnostaisi periaattesta tehdä nollaenegiatalo ja alkaa omavaraiseksi sen suhteen. Ihmiset tekee kaiketi hölmömpiäkin asioita. Jos taas ajattelee että tekee mieluummin jotain muuta (rakentaa tallia, plogittaa offipalstalle tai vaikka leikki ipanan kanssa) niin ei tuolla euron päiväsäästöllä kummoiselle tuntipalkalle pääse.

[H_Nietu]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Niinhän se on, että jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee. Meillä 150/170 m2 talossa meni viime vuonna sähköön 14,5 MW ja 1450 €. Lämmityslähteenä suora sähkö lattiavedelle, ILP ja reilu kuutio sekapuuta takassa. Saunakin lämpiää sähköllä.

Sinulla ilmeisesti meni vuodessa 782 € lämmitykseen ja joku 400 € sähköön? Ja polttopuut siihen päälle. Eli kulusi ovat ~300 euroa vuodessa pienemmät verrattuna meidän suorasähkö + ILP-taloon jossa on kyllä vähemmän kokonaisneliöitä. Tämä tietysti olettaen että puut ja niiden vuoksi tehtävä työ on sinulle ilmaista. Ja että aurinkoenergia yms investointeja ei huomioida.

Jos säästämistä pitää harrastuksena niin tämä on ihan täysin ymmärrettävää ja kannattavaa hommaa. Minuakin kiinnostaisi periaattesta tehdä nollaenegiatalo ja alkaa omavaraiseksi sen suhteen. Ihmiset tekee kaiketi hölmömpiäkin asioita. Jos taas ajattelee että tekee mieluummin jotain muuta (rakentaa tallia, plogittaa offipalstalle tai vaikka leikki ipanan kanssa) niin ei tuolla euron päiväsäästöllä kummoiselle tuntipalkalle pääse.

Ei tainnut olla ainakaan koko vuotta, jolloin laskelmasi ei ole vertailukelpoinen.....
Odotellaan sitä ensimmäisen kokovuoden kulutuslukemaa.......

Harrastuksiahan nämä vaan on niinkuin kaikki muutkin addiktitkin......silti kuitenkin hivenen järkevämpiä kuin huonoimmat.....
Ja kaikki koettu onnistuminen/voitto lisää itsetuntoa, nostattaa rintaa rottingille yms. Ihan samalla tavalla kun sun maastoauton rengaskoko vinssn voima......
tai ajotaidoista puhumattakoon.....Jokainen miettiköön mikä on tärkeetä.......

Naapurustoon kulutukseen verrattuna jotka ovat x4-x5 suurempia niin energian säästö on jo huomattava........noin 1500-2000€/v.
Se alkaa jo pitkässä juoksussa tekeen hyvää......ja verottomana vielä enemmän....tätä ei ehkä duunari ajattele.....mun täytyy....
Ja tääkin on vain -80 luvun alkupuolella tehty energiataloudellisuuden puolesta tuunattu mökki...kehä3 sisäpuolella.
Ja seuraava mökki/halli tullee oleen ainakin niin lähellä nolla energia ratkaisua kuin mahdollista. Ja tullee oleen veden äärellä........

[offroadjouni]

Viimeisen 24 h ajan:
-VILPin kompressori on käynnistynyt 2 kertaa
-VILPin kompressori on ollut käynnissä 10 tuntia
-VILP käynnistyy kun tuleva vesi on 18 astetta ja sammuu kun se saavuttaa 22 astetta
-Tallin sisälämpö on ollut 16,5-18 astetta 180 cm korkeudella
-VILP on ottanut verkosta 18,6 kWh sähköä (hintaa ~1,7 euroa)
-Ulkolämpötila on ollut keskimäärin n. -2,5 astetta

Ilmankosteus on 58%, joten kuivatus jatkukoon.

Alkuperäinen kirjoittaja H_Nietu

Ei tainnut olla ainakaan koko vuotta, jolloin laskelmasi ei ole vertailukelpoinen.....
Odotellaan sitä ensimmäisen kokovuoden kulutuslukemaa.......

Joo, tallin lämmitys alkoi viime viikolla, joten ei ollut ihan koko viime vuotta päällä. 540 m3 on meillä talossa tilavuutta, meneekö lähelle sinun yhteiskuutioita?

[H_Nietu]

Mulla lämpimät kuutiot asuintiloissa noin riski 300 ja talli saman verran.....jos ollaan sisämitoilla.....
Ja jos toi sun laskelma on vaini talon 540m3:lle eikä hallia ole huomioitu.......
Silti odotellaan niitä kokonaislukemia........koko vuodelle..... ja sun alimpia ulko- ja sisälämpöjä pahimpaan aikaan......ja nitä mitä haluut pitää sisälämpöinä.......
Asuin puolelta ja tallista........
Siitähän se riippuu.....ja kokonaisuuden K arvosta eli käytettävissä olevista neliöistä.....mua ei kiinnosta kuinka paljon turhaa ilmaa lämmität......
Ja mitä korkeemmalle sitä enemmän kärsit.....taloudellisesti.......
Ja jos siihen on varaa niin ei tarvii tulla elvisteleen energia tehokkuudella......
Ja mulla on oikeesti merkitystä neliöille, ei turhille kuutioille........KAIKKI NELIÖT MITÄ MULLA ON ON TÄRKEITÄ.....Korkeus tarpeen mukaan......
Ja kannattais laittaa sinne 5- tai 6 m korkimpaan tilaan katon rajaan lämpötila-anturi......Toivottavasti sulla on uudemallinen pyörivä lämmön talteenotto....
Silti siinä on kuitenkin jo näillä näppäimillä plussaa mun puolelle...... Vaikka sulla on uus ja uudella tekniikalla......
Ja mulla vaan tuunattu purkukelponen........
Ja lopuksi kaikille jotka pääsee alle niin hattua nostan.......

[offroadjouni]

Jatketaanpa taas ilmanvaihdolla. Pähkäilin LTO-koneen paikkaa tänään ja tila tulisi käytettyä parhaiten jos koneen laittaa tuonne oikean yläkulman nurkkaan lähes katonrajaan. Ajattelin että jos vetäisi 125 mm putken parvihyllyn alapinnassa, lähellä seinää n. 250 cm korkeudessa. Kuvan ylälaidan puolelta puhaltaa puhtaan ilman sisään ja alalaidalta imee likaisen pois. kaikki venttiilit olisivat siis samalla korkeudella. Osaako joku kommentoda tämän hyviä tai huonoja puolia?