PaloMAN

[Pergolaattori]

Off road. Kävin takapellolla kääntymässä. Ilmeisesti oli olevinaan ahdasta kun sain peruutettua pakoputken mutkalle. Tarkoitus oli taittaa tarkasti kuusen vierestä mutta pimeys teki tepposet.

Aiempaan kurakaarikysymykseen liittyen, ilmeisesti on niin ettei n2g -luokan ajoneuvossa edellytetä kaaria mikäli ne 'eivät ajoneuvon käyttötarkoitukseen sovellu'. Tällä hetkellä käyttötarkoitus ei just niitä kestä. Kaaret tulevat kyllä ensi tilassa. Kaikki pinnat ohjaamosta taapäin ovat tasaisen moskan peitossa.

Tanskalaiskiinnitys tms. (Löysin jonkin palfingerin mallin) nosturin kiinnitykseen vaikuttaa toimivalta ratkaisulta. Kiitokset vinkistä!

Nosturi on menossa hyvää vauhtia palasiksi. Toistaiseksi ei mitään katastrofaalista ole löytynyt. Ellei katastrofiksi katso sitä että hydrauliletkuja on kaikkiaan 51kpl ja hyvin suuri osa niistä menee vaihtoon. Imutyhjennyspytty on äärimmäisen kätevä laite linjojen tyhjentämisessä. Imu päälle putken päähän ja liitinten avaaminen on siistiä hommaa.

Vaihtelin nesteitä. Jäähdytinnesteet ruosteista liejua. Vaihdon jälkeen lämmöt pysyvät termarin lukemissa. Ero ei ole iso (neulan paksuus mittarissa) mutta ilmeinen.
Öljynvaihdon jälkeen paineet käyttäytyvät johdonmukaisemmin. Muutenkin panin merkille että ellei öljyä ole yläviivaan ja autoa vähääkään hyppyyttää paineet notkahtavat jonkin verran. Sille militäärimallin mfa-moottorivariantin tuplaöljypumpulle on ilmeisesti ihan asiallinen syy.
Ja juu, puolen litran käsikäyttöinen mäntäpumppu ei välttämättä ole oikea työkalu 75w90 -öljyn pumppaamiseen. Asiaa tarkemmin ajattelematta kaavailin että pumpulla on helppo annostella sopivat määrät tuoretta öljyä periin ja laatikoihin. Suit sait. Pumppauksia litramäärä kertaa kaksi ja korkki päälle.

Kardaanin ristikoiden rasvauksesta, näytti siltä että jossain nivelessä rasva tuli ristikon vastakkaiselta puolelta keskeltä läpi. Kuuluuko asiaan?

-

[pee]

Rasvatessa kun näät vaseliinin tursuavan, tiedät rasvan liikkuvan, ja jos ja kun se on puhdasta, ja tuoretta, voit huokaista ...

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Jaken levysovitteessa kiehtoo kiilarakenne jonka ansiosta sovite on välyksetön ja paksu kiilalevy voi jatkua suoraan liitettävän kimpaleen alle runkona ilman että sitä liitetään mihinkään putkeen tms. Sama pätee sinällään 'kauhakiinnitykseen' sillä paksusta levystähän nekin muodot leikataan. Mitä yksinkertaisempi ja levystä leikattavampi muoto sen parempi valmistuksen=sen kannalta jos kuvittelee siihen muita laitteita sovittavansa. Ei siis missään tapauksessa mitään kahteen suuntaan kiilaavia tms. äidin rakkaudella rakennettavia yksityiskohtia.
Täytyy tsekata tanskankiinnikkeet. Kiitokset vinkistä.

Lisälaitteista tulee äkkiseltään mieleen lavanjatke sekä maatalousmallin kolmipistekiinnike. Kyntämään.
-

Tanskalaisten käyttämä kiinnike on käytännössä sama kuin traktorin kauhan kiinnitys tai toi jake;n käyttämä

Eli levystä kulma jonka päälle nosturi asennetaan kuten puutavara kuormaimen tuppisovitteessa

En nyt löytänyt yhtään kuvaa tanskalaisten omasta , mut esim. tuollainen nuo yläkoukut vain toisin päin auton perään ja siihen nosturin pöytä sopivasti kun tekee niin ton saa lavan alle jolloin lavan saa taakse asti. Sit jos oikeen sovittaa niin vois kokeilla tehdä noi ala silmät sinne auton alle, et ne sais mahdollisimman suojaan toikin kiinnike tosin voi olla melkoisen matala kun ajattelee et 60tonnia nostavassa pillarissakaan ne kiinnitys silmät ei kovin kaukana toisistaan ole



Sit pötköttely herkkyyteen vois auttaa lisäjalat nehän voi olla jopa mekaaniset sopivasti vaan tapin reikiä ja sellaiset, et voi ajamalla kaataa ne vaikka kumpaankin suuntaan jos käy niin, ettei tappi haluakkaan reiästä helpata kuorman päälä ollessa.

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Kardaanin ristikoiden rasvauksesta, näytti siltä että jossain nivelessä rasva tuli ristikon vastakkaiselta puolelta keskeltä läpi. Kuuluuko asiaan?

-

Siis siinä ristikossa on vapaa läpi reikä eli puserrus tulee suoraan läpi?
laittaisin ite ainakin jotain tulppaa sinne toiselle puolelle, sitä rasvaa ei sit välttämättä kauheasti sinne riskon kuppeihin mene, eli voimaa ei kannata käyttää liikaa

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Hmm, sulla oli siis koneessa suunnilleen puolet öljyistä jäljellä! Mihinköhän ne loput oli mennyt, kun oletettavasti edellisen öljynvaihdon jälkeen ei kauheesti ole kilometrejä tullut. Eikä vuodakaan varmasti noin paljon ainakaan?

Omaan laitoin ainakin synteettiset 5W-40 öljyt ihan siitä syystä, kun ei minkäänlaista esilämmitintä ole moottorille, niin lähtee öljy kiertämään pakkasellakin nopeasti. Yläpään 40 tuntuu kanssa ihan hyvälle, niin pysyy kesäkuumallakin tyhjäkäynnillä öljynpaineet korkealla. Vielä ei ainakaan ongelmia ole ilmennyt eikä öljyä kulu merkittävästi.

Todennäköisesti tähän ei ole koskaan vaihdettu mitään öljyjä tai jos on niin alaviivalle, säästeliäästi. Ilmeisesti uudet öljyt kestävät sisällä ok. Petaan hieman myös sen öljyn pesevyyden varaan että jos siinä on ollut öljyrenkaat jumissa tms. ja öljy olisi maittanut siitä syystä.

Voimansiirtoöljyjen vaihdon jälkeen auto on kuin uudestisyntynyt. Jopa rullaa eikä vaihteiden käyttö vaadi samanlaista rusikointia. Myyjän mukaan "Ammattilainen vaihtaa vaihteen pehmeästi, sormenpäillä" kun sanoin koeajon jälkeen että vaihteiden käyttöön joutuu asennoitumaan uudelleen. Paskan marjat. Sormenpäillä vaihdetaan silloin jos auto on joskus huollettu.

Öljynpaineet ovat kylmänä neljä, lämpimänä kierroksilla karvan verran päälle ja lämpimänä putoaa tyhjäkäynnilä kahteen.


-

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Siis siinä ristikossa on vapaa läpi reikä eli puserrus tulee suoraan läpi?
laittaisin ite ainakin jotain tulppaa sinne toiselle puolelle, sitä rasvaa ei sit välttämättä kauheasti sinne riskon kuppeihin mene, eli voimaa ei kannata käyttää liikaa

Tuo läpi laskeva ristikko tuntui olevan sitä 'vanha ihminen' -osastoa eli todennäköisesti siellä ei ole mitään vastassa. Voisiko kyse olla siitä että rasva olisi ajateltu leviävän keskipakovoimalla ristikon laakereille?

Täytyypä pudottaa kardaanit lattialle. Toinen mysteerikohde on nimittäin kardaanien pituussuuntaisen liu'un voitelu.

Oli rasvaaminen työnä kuitenkin hieman inhimillisempää kuin odotin. Oletin nimittäin että kyseessä on hirveä edestakainen jumppa autoa työntelemässä ja prässiä auton alla tökkimässä mutta tuohan rullaa kuitenkin kun vähän jalalla pyörästä työntää. Sitä on niin orientoitunut siihen että auto on tunkin päällä ja kaikkinainen liikuttelu on työn ja tuskan takana.


Heitin just Mannin ruostesuojaamolle. Suojaamolla haastetta esitellessäni pistin merkille että lokasuojanlevikkeen ja korin välissä oli ruostetta joten raksin niiltä lämpimiltä levikekaaret, askelmat ja lokarinpätkät rungosta irti ja vein puhallukseen/maalattavaksi. Auto kun on ihan perus RAL-värikarttaa niin voi käyttää tymäkämpiä teollisuusmaaleja. Massaavat lokarit irtaallaan niin viheliäisimmät paikat korissa tulevat hyvin tehdyksi ja voin sovittaa palaset ajan kanssa paikoilleen. Tulee parempi kuin tehtaalta.

Sinällään maalaushomma on lievää hätävarjelun liioittelua sillä muuten kaarten ja rungon välit olivatkin täysin puhtaat. Purkamisesta oli kuitenkin se riemu että kauhulla odottamani porrasaskelmakin (Loukko ja rakenne joka ei talvella kuivu ikinä) osoittautui ihan haltuun otettavaksi tapaukseksi. Siinä on askelmassa epämääräinen kumimaton pala joka on painettu kiinnikkeillään pellistä läpi. Eli odottaa sitä että hiekkaa menee kumin ja pellin väliin hieromaan maalin rikki, odottamaan märkää. Kiinnikkeiden kohdalta pääseekin sitten pellin ja alustamassan väliin jonka jälkeen ruostepiru on irti.

Ei siis kuitenkaan saman tyyppistä umpiloukkoa kuin LT-volkkarissa askelman takana. Sielu lepää kun näkee pellin molemmille puolille. Se että siitä seuraa helvetillinen ohjaamomelu on oikeastaan täysin toissijainen juttu.

Ruostekammo, kenellä?


Ylistin aiemmin sitä kuumavesipesuria. Pesin tosiaan rungon puhtaaksi, myös suojavahasta. Päättelin siitä että mm. tuo ruostelaikku ja miljoona muuta ruskeaa tiplaa rungossa tuli esiin tämän pesukeikkani jälkeen. Runko tulee nyt samalla suojattua. Vituttaahan yli kaiken että runko pitää peittää öljytahmalla mutta en just tähän hätään ala purkamaan/maalaamaan runkoa.



-

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Uazmies

Vakavuus- ja jäykkyyssuunnitteluun kannattaa käyttää aikaa, vaivaa ja vaikka hieman rahaakin, sitä tulee monesti säästettyä.

Nosturikauppiailla on käytössä yleisesti TrailerWin-ohjelman laajennus CraneWin ja FrameWin, tutustumisen arvoisia ohjelmia.

Googlailin ja kävin haikeana verkkosivuilla TrailerWinia katselemassa.
Apurungonlaskentaohjelma olisi mielenkiintoisin, etenkin tässä kohtaa kun alusta ja pilkki on jo olemassa ja vakavuuteen voi vaikuttaa lähinnä pilkin paikan ja mahdollisten lisäjalkojen avulla.

Mietinpä näin: Apurungon maksimikorkeuden määrittelee se mitä lavan ja auton rungon väliin jää tilaa (Mitoitusperuste tälle on se että se näyttää lavan kanssa hyvältä. ) Apurungon leveys on aikalailla sama kuin auton rungossa. Apurungon poikkisiteiden paikkaa määrittävät lavan kannakkeiden sijainti auton pituussuunnassa ja mahdollisesti edessä apujalkojen palkit.
Lopun edestä juttelen mukavia rakennesuunnittelijan kanssa jonka jälkeen laadin karkean ajatuksen rungon rakenteesta (Millaista palkkia/koteloa). Tämän jälkeen mallinnus Solidworksiin ja lujuusanalyysiä eri materiaaleilla/vahvuuksilla.

Olin jo katselemassa Onnisen katalogista valmiita suorakaidepalkkeja mutta mainitsemasi roturaudat kävivät kiinnostamaan siinä mielessä että Mannissa ei kuitenkaan ole niin valtavasti sitä kantavuutta hassattavaksi. Ja toissijaisesti siksi että haikailemani apujalat eivät oikein sujuvasti toteudu standardisuorakaideputkista.
Erikoisterästen kanssa taitaa vain olla niin että niiden kanssa lähdetään suorasta levystä liikkeelle.

Yksi kulma on toki hinta. On eroa siinä tehdäänkö putki- tai c-palkista pätkimällä vai särmätäänkö ja hitsataanko levyä. Onni on se että on konepaja ja sen palvelut käytössä. Kahvipöydässä voi jutella paljon mutta raaka työ ottaa aikaa ja maksaa oikeaa rahaa.


Vinkkisi materiaalista ja rakenteesta otettu visusti talteen ja välittömään hyötyyn. Kiitokset niistä!

Alkuperäinen kirjoittaja Uazmies

Lähtökohtaisesti ajatus siitä että itsessään jäykkä apurunkorakenne kiinnitetään auton omaan runkoon takaa kylkilevyin ja edestä esim. keskeltä keinuvana kuulostaa loistavan yksinkertaiselta ja toimivalta ratkaisulta, tietty takasektorilta nostettaessa täytyy apurungon etupää "lukita" jotenkin joustavalla ratkaisulla (ketju?) runkoon jotta auton massa saadaan mukaan vastapainoksi.

Enpä olekaan miettinyt tuota niin että olisi _niin_ irrallaan. Vaan olihan tuo alkuperäinen koppikin kiinni perästä ja edestä ainoastaan 'hahlossaan' jousipulteilla sidottuna. Tämä on juteltava päälirakentajan kanssa joka joko hyväksyy rakenteen tai sitten ei.
Ajatukseltaan oikeastaan juuri sama kuin nosturin kiinnitys jossa pystypuomi on kiinni rungossa kiinteästi ja nosturin etupää saranassa joka mahdollistaa rungon elämisen tässä tapauksessa sillä 70cm matkalla.

Tuolla FMG:n sivuilla olen hakenut vaikutteita. Linkin takana on apurunkoja joita ovat toteuttaneet. Lähin kokoluokassa on 40kNm nosturille ja sekin on kohtuullisen rimppanan näköinen. Se mitä sanoit turhasta ylimitoittamisesta olisi hyvin suurella todennäköisyydellä toteutunut.

http://www.fmg-austria.com/en/suppor...crane-subframe

Alkuperäinen kirjoittaja Uazmies

Projekti on komia, helevetin komia ja isot pojat nostaa maastossa.

-

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Tanskalaisten käyttämä kiinnike on käytännössä sama kuin traktorin kauhan kiinnitys tai toi jake;n käyttämä

Eli levystä kulma jonka päälle nosturi asennetaan kuten puutavara kuormaimen tuppisovitteessa

En nyt löytänyt yhtään kuvaa tanskalaisten omasta , mut esim. tuollainen nuo yläkoukut vain toisin päin auton perään ja siihen nosturin pöytä sopivasti kun tekee niin ton saa lavan alle jolloin lavan saa taakse asti. Sit jos oikeen sovittaa niin vois kokeilla tehdä noi ala silmät sinne auton alle, et ne sais mahdollisimman suojaan toikin kiinnike tosin voi olla melkoisen matala kun ajattelee et 60tonnia nostavassa pillarissakaan ne kiinnitys silmät ei kovin kaukana toisistaan ole



Sit pötköttely herkkyyteen vois auttaa lisäjalat nehän voi olla jopa mekaaniset sopivasti vaan tapin reikiä ja sellaiset, et voi ajamalla kaataa ne vaikka kumpaankin suuntaan jos käy niin, ettei tappi haluakkaan reiästä helpata kuorman päälä ollessa.

Kiinnitysrakennetta pitää mutustella. Olemassa olevissa rakenteissa on lähtökohta se että lukitusmekanismit ym. reteleet jäävät nosturiin kun fiksu olisi tehdä juurikin noin päin kuin esmes ismes että kiinnitettävä laite on mahdollisimman yksinkertainen.




-

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Kiinnitysrakennetta pitää mutustella. Olemassa olevissa rakenteissa on lähtökohta se että lukitusmekanismit ym. reteleet jäävät nosturiin kun fiksu olisi tehdä juurikin noin päin kuin esmes ismes että kiinnitettävä laite on mahdollisimman yksinkertainen.
-

Tanskalaisilla on rungossa vain tuo kuvan palikka koukut ylöspäin ja kaikki muu sit nosturissa

tuonkaan palikan ei tartte olla metrien korkuinen

Liitteenä kuvatus joka saattaa selventää tai sittei

[Uazmies]

Kuinka sattuikaan, tänään juuri istuin lounaspöydässä erään tunnetun suomalaisen pitkän, tai sanoisinko tässä tapauksessa piiiitttkkkän linjan hinausautoilijan kanssa ja hänen kanssaan turistiin (taas kerran) rakenteista ja materiaaleista.

Heittipä hauskan tiedon palasen, oli omaa kalustoa rakentaessaan laskenut hinnan myötörajalle, eli sille pisteelle kun kuormittaessa alkaa metalli taipumaan ja yllätys yllätys, halvin vaihtoehto ei ollutkaan perinteinen "viiskakkonen".

Vaikka korkealujuusteräksissä kilohinta on kovempi, jää rakenteen hinta alemmaksi koska sitä niin paljon vähemmän kuluu.

Kun saat suunniteltua ja ideoitua, kannattaa kysäistä levytavaraa Jessirec Oy:stä Masalasta, heillä on leikkuri, cnc-plasma ja kantti syntyy paksumpaankin palaseen, palvelu ja hinnat olleet asiallisia.

Ainakin Ruukin Optim -levyjä ollut jonkin verran hyllyssäkin.

[mehtämörö]

Tuli mieleen et olisko kiilatappi sovite mitää tuoho pilkkiin. Jos pilkki on perässä niin olis simppeli ottaa pois ja asentaa takas.
Nostaa tukijaloilla ilmaan ja jättää puomin maahan nii voit ajaa auton alta pois. Sama idea kun joissain puutavaranostureissa.

[Pergolaattori]

Hahmottelin nosturin kiinnitystä. Ei tuo paketti nyt onneksi aivan epäsuhtainen ole. Mannin päälirakenneohjeen mukaan vasta metrin yli runkoaisojen oleva päälirakenteen painopiste antaa kimpoilemisen aihetta.

Kääntelin virtuaaliniveliä ja näyttäisi siltä että puomin saa taitettua lavalle nippa nappa niin että nostopuomi on vaakatasossa ja taittopuomin pää lavan etulaidassa.

Materiaali olisi pääsääntönä 12mm heavydutyterästä. Materiaalivahvuutta on todennäköisesti mahdollista pienentää tuosta.

Kompleksi on koostelma kahdesta eri ideasta. Kiinnitysmekanismi on täysin siekailematta varastettu Palfingeriltä. Mitat brosyyreistä ja detaljit myynnissä olevia käytettyjä zoomailemalla. Ainut muutos on kannakkeen kaventaminen vastaamaan Mannin runkoprofiilin (210x70x5) leveyttä.

Kiinnityksen integrointi nosturin tukijalkapalkkiin on mukaelma kahvipöydän ideariihestä jossa esitin täysin puolivalmiin luonnoksen jossa ei ollut kuin nosturi ja auton runko eikä mitään siinä välissä. 'Joku tuki tuohon pitäisi hitsata' johti oivallukseen että nosturi on terästä ja ihmisten (Ruotsalaisten) tekemä. Tottelee siis laikkaa ja hitsikolvia. Painosta jää ~sata kiloa pois.

Itse nosturi tule edelleen alkuperäisillä pulteilla tukijalkapalkkiin kiinni ja kääntömaljassa oleva tappi kiinnikkeessä olevaan poikkitukeen niin että nosturin saa tarvittaessa nostettua irti tukijalkapalkista.

Nosturia ei todennäköisesti saa tuon alemmas sillä puomi/jatkosylinteri ottaa nipussa ollessaan kiinnikkeisiin kiinni.

Hieman lyhyemmäksi kannakkeen olisi saanut tekemällä nosturin 'etutapille' paikan suoraan autoon (Toimii rakenteellisesti sillä irroitettaessa tapilla ei ole käytännössä mitään kuormaa) mutta silloin puomi vie jo pituussuunnassa tilaa lavalta ellei muuta rakennetta niin että nosturi olisi nipussa pystypuomin takapuolella.

Siinä mielessä parempi näin että oikaisevan momentin kannalta on parempi mitä etäämmällä tukijalat ovat auton painopisteestä. Ajossa nosturin keulaa nostava momentti on suurin piirtein saman suuruinen kuin moottorin ja voimansiirron alas painava momentti. Keula kevenee muttei aivan tolkuttomasti.

En ole ottanut vielä mitään kantaa kiinnitykseen auton runkoon. Nyt kuvassa on neljä identtistä kiinnityslappua mutta todellisuudessa jousien takakorvakkeet menevät uusiksi ja rungon sisäpuolella ei auta edes uudelleenrakentaminen. Vinssi on niillä sijoillaan kuin on. Alhaalta olevassa kuvassa näkyy rungon sisällä pari viivaa kulmassa. Molemmilla puolilla on suurin piirtein kyseisten viivojen mukainen ala vapaana. Kunhan raksii vetopalkin pois.. Sisäpuolisten levyjen virka tuleekin olemaan kiinnikkeen kynsilevyjen tukeminen sisäpuolelta. Varsinaisen kuorman kantavat ja jakavat rungon ulkopuoliset levyt.

Vetokoukulle todnäköisesti kannakkeen runkolevyjen takalaitoihin korvakkeet joihin voi pultata sopivan koukkukompleksin. Täytyy kuitenkin tsekata onko koukulle jotain määräyksiä sillä noissa irrotettavissa konsoleissa pruukaa olla niin että konsolin läpi menee aisanpätkä jolla konsolissa kiinni oleva vetokita kytketään auton vetokitaan. Tässä kohtaa kyseeseen tulee kuitenkin lähinnä kuula eli olisko mitä ratkaisu jossa autossa on kuula, nosturissa pätkä aisaa jonka perässä kuula jne. ?

Sivulle kaatavan lavan 'oksien' sijoittelu näyttää tällä akselivälillä olevan melko jännää. Takarenkaan paikan lisäksi sijoitteluun vaikuttaa mm. vinssi joka sojottaa runkopalkkien yläpuolella ja siis estää poikkituen asentamisen sille kohdalle vaikka paikka olisi lavan kannakkeelle hyvinkin bueno.


Auto kävi joo ruostesuojaamolla. Perkele. Jos olisin tiennyt millaista smörjaa se tavara on, runko olisi saanut niskaansa korkeintaan jotain kotelosuojaa jollaista oletin aineen olevan. Veikkaan että jokunen kirosana tulee artikuloitua, etenkin ilma- ja hydrauliikkahommien aikana. Onneksi sain mukaan kanisterillisen liuotinta jota massa ihan kiitettävästi tottelee.

Maitoon liittyvää vanhaa sanontaa mukaellen: 'turha enää itkeä kun mannin runko on massattu'.


-

[ruitti99]

Sinähän oot saakeli taiteilija

[pee]

Ihailtavaa suunnittelua, mainiota tarinan tuottoa!!

[vmt]

Tuosta asennuksesta ei voi tulla kuin hyvä! Toteutuksesta taitaa vaan tulla niin vaativa, että omilla vehkeillä ja taidoilla ei pysty kopioimaan ainakaan suoraan... Mielenkiinnolla seuraan!

[Juh44]

Tiedäthän että nosturin katsastusmahdollisuudet muuttuvat noin 1000 kertaa vaikeammiksi kun kajoat sen rakenteeseen?

Muutenkin vaikuttaa jotenkin vaikealta tuo systeemi, itse olen aina mennyt siitä missä aita on matalin

Oma homma noissa nosturiasennuksissa on, itse laitoin 045 hiabin protosisuun siitä kuvia ja tarinaa sisufoorumin puolella.
http://www.sisua.net/forum/viewtopic.php?f=10&t=2840

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Juh44

Tiedäthän että nosturin katsastusmahdollisuudet muuttuvat noin 1000 kertaa vaikeammiksi kun kajoat sen rakenteeseen?

Muutenkin vaikuttaa jotenkin vaikealta tuo systeemi, itse olen aina mennyt siitä missä aita on matalin

Oma homma noissa nosturiasennuksissa on, itse laitoin 045 hiabin protosisuun siitä kuvia ja tarinaa sisufoorumin puolella.
http://www.sisua.net/forum/viewtopic.php?f=10&t=2840

Kävin kollaamassa linkin. Hyvää settiä Proton kanssa! Aidan mataluudesta voi olla monta mieltä sillä tulokulma on vain eri. Itse kun olen hitsaustaidoton (Siinä mielessä kun pitäisi pysyä tonni rautaa saumojen varassa), levyjen piirtely Sketchupilla on kannaltani se matalimman kynnyksen reitti. Panin protoketjusta merkille että käytät samaa ohjelmaa.


Rakenteen monimutkaisuus on kahden kauppa. Osaltaan haluan säästää painoa sillä auton kantavuus nosturi niskassa jää muutenkin olemattomaksi. Toissijaisesti, levyrakenne tuossa muodossaan on rakenteellisesti melko kaunis. Suorat levyt joissa on sekä ripustus autoon että tartunta nosturin runkoon.

Nosturin rakenteeseen kajoaminen on muutoksen 'radikaaliudesta' huolimatta melko pieni. Ajatus on elänyt siinä määrin että nosturia ei ole tarpeen hitsailla. Samalla etukiinnike voi olla yksinkertaisempi sillä kiinnike voidaan asentaa nosturiin suoraan edestä työntämällä. Meininki on periaatteessa sama kuin hitsausliitoksessa mutta niin että jalkapalkki kiinnitetään pulteilla omista kiinnikkeistään.

Tarkistin muutosasiaa Etelä-Suomen AVIn julkaisemasta ohjeesta kuormausnosturitarkastajille. Uudelleen asennuksessa, rakenteiden muutoksen tms. yhteydessä 'vähintään koekäyttö suurimmalla sallitulla kuormalla'. Juoni apurungonkin osalta on se ettei sille ole varsinaisia suoranaisia ehtoja suunnittelulle. Toteutetaan 'Järjen kanssa'. Ehdot tulevat kuitenkin käytäntöön epäsuorasti sitä kautta että käyttöönottotarkastuksessa testataan nosturi pyöräyttämällä puomi ympäri maksimiulottumalla/kuormalla jolloin nosturin sijoituksesta ja alustasta riippuen sallitaan tukijalkojen nostoa ym. tietyissä rajoissa. Toisin sanoen, apurungon suunnitteluparametrit on määritelty sillä jos haluaa nosturin pääsevän käyttöönottotarkastuksesta läpi.

Uazimiehen vinkit suurlujuusteräksestä menevät hyötyyn. Päälirakentaja oli vahvasti sitä mieltä että ihan sama mitä rautaa laittaa sillä kaikki paino auton päällä ei ole missään nimessä pahasta. Tässä tapauksessa, materiavahvuuden voi mitoittaa niin että saa sen massan ja toisaalta, reilusti vääntöjäykkyyttä.


Soittelin Nosturilloydsin tarkastajalle. Tarvittaessa nosturi voidaan katsastaa pienemmällekin kuormalle. Teettää muutoksia nosturin asetuksiin (nosto- ja taittosylinterien painemittaus ja toiminnan rajoitus niiden mukaan ilmeisesti).
Kymppitarkastus ei ole iso kustannus kun osat purkaa ja pesee itse plus on apuna osia kääntelemässä.

Kokeilin just huvikseni millä taakalla tämä setuppi täyttää erään nosturivalmistajan vakavuuslaskelman varmuuskertoimella 1.4:

9,1m varren päässä 68kg. Toisin sanoen, kouran kanssa pyöritellessään saa olla varovainen.


Vetopalkin kanssa meinaa olla jännää. Nehän ovat perkeleet todellakin hyväksynnän kautta kulkevaa ja asennettavaa tavaraa. Joko pitää tinkiä kärryn painosta kuulakytkintä käyttämällä jolloin ei ole aivan niin nökönuukaa tai opiskella vetokytkin/vetopalkkikuvio niin että vetopalkin saa laillisesti alemmas. Himottaisi nimittäin hankkia joku dolly kärryaihioksi jossa on jarrut ja joka on ennen kaikkea valmiiksi kilvissä.


Onko kenelläkään tietoa pitääkö vetopalkin droppauksessa tarvittavien asennuslevyjen olla erikseen hyväksyttyjä? Ellei niin ole -ja miltä näyttää sillä esim. VBG:llä on myynnissä itse porailtavia sivulevyjä- veikkaan että apurungon kiinnityslevyille tulee jousten takakorvakkeiden lisäksi tehtäväksi vielä vetopalkin ripustus. Toki varmistettava että kelpaako orginaali vetopalkki uuteen kohteeseen sijoiteltuna/tulkitaanko se hyväksytyksi jo sillä että se on ollut autoon asennettuna.


On, perkele, opettavaista.



Mannimiehet! Missä lukemissa teillä on öljynpaineet ajossa?



-

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Mannimiehet! Missä lukemissa teillä on öljynpaineet ajossa?



-

Riippu vähän. Normaalisti yli sen 4 bar merkin. Oikein kuumana tyhjäkäynnillä 600 rpm 2 bar. Viileämpänä tapissa yleensä.

Onko sulla öljynpainehuolia?

[Juh44]

Juu sketch upilla piirtelen kun se on sopivan yksinkertainen ohjelma yksinkertaiselle hitsarille

Vasta nyt huomasin sun nosturivalinnan, aika raju pilkki jos autokin painaa lastattuna alle 7500kg
Sisu painaa tyhjänä suunnilleen tuon ja mun mielestä jopa toi 045 on turhan jööti, nostelee huoletta tukijalkaa kun vähän enemmän nostaa.

Toki sulla on jäykkä runko ja alusta parantamassa tilannetta, sisussa joustaa kaikki kuin kuminauha niin ei saa "painoa nosturille"
Etunurkkaan kun nostaa niin niiaa kuin kaupunkibussi mummolle

Ja apurunkojahan voi tosiaan tehdä vaikka minkälaisia mutta se nosturin rakenne tuntuu olevan "pyhä" ainakin tämänperän tarkastajille, toki sen ymmärrän kun voi tulla kuormia vääriin paikkoihin jotka sitten ajan kanssa väsyttävät rakennetta. Eli toi sun muutos nosturin kiinnityksestä pulttaamalla kuten se on tarkoitettu kuulostaa pirun hyvältä

Tollasen pienen nosturin kymppikatsastaa muutamassa päivässä, ennen kuin meni firman auto mukkelismakkelis niin ajelin 25tm nosturia jibillä, kymppikatsastuksen loppuhinta kaikkineen päivineen noin 20000e, 3 viikkoa pajalla kahteen pekkaan purettiin ja kasattiin niin että olin itse toisena, purettiin tosin 2 nosturia koska valittiin 2 nosturista parhaat osat, onneksi oli varaosanosturi koska käännön pesässä oli ollut öljyn tilalla vettä, tyvi oli kulunut pilalle..... Joten jos sulla on öljyssä oleva kääntö niin kannattaa ne tarkistaa!

Ja muistelen hämärästi että ainoa hyväksytty vetojuttu tuonpainoiseen autoon on 50mm kuula joka rajoittaa kärrypainon 3500kg, kitaa saa käyttää sitten yli 12t autoissa? Säästät myös kitaverossa koska sitä ei kuulemma tarvitse maksaa koska noi kuulakärryt on "kevytperävaunuja" eikä keskiakseli vaunuja..

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Riippu vähän. Normaalisti yli sen 4 bar merkin. Oikein kuumana tyhjäkäynnillä 600 rpm 2 bar. Viileämpänä tapissa yleensä.

Onko sulla öljynpainehuolia?

Onhan siellä jotain painetta mutta varmistelen että mikä on normaalia käytöstä. Öljynpaine pomppii edelleen niin että se on kierroksilla ylimmän viivan (5bar) tasalla ja putoaa ajoittain ~3,5bariin. Kuumana käyttäytyy tyhjäkäynnillä samalla tavalla kuin sinulla.

En tiedä olenko hieman neuroottinen noiden viisareiden kanssa mutta paineen vaihtelu ei oikein käy järkeen. Funtsin nimittäin sitä että jos 3,5bar olisikin normaali ja 5bar on poikkeustilanne jolloin paineensäädössä on jotain hämminkiä joka voisi mahdollisesti liittyä siihen että vaihdoin synteettiset öljyt -> mahdollisesti kierrossa jotain irronnutta shittiä.


Katselin näitä motor flush -kategorian kemikaaleja. Googlailin asiaa ja joku tekee jopa niin että vaihtaa öljyt dieseliin ja pyöräyttää koneen hetkeksi aikaa käyntiin. Kukaan toteuttanut omalla kalustollaan?

Vaihdan siihen ensi hätään öljyfiltterin ja katson vaikuttaako millään tavalla asiaan. Olisiko synteettisten myötä irronnutta moskaa suodatin täynnä ->ohivirtausventtiili auki -> paine notkahtaa. En tosin tullut katsoneeksi onko siinä mitään ohivirtausventtiiliä. Filtteripatruunassa ei ainakaan sellaista ole.

Argh.



Kävin katastuskonttorilla kysymässä mielipidettä vetopalkin kiinnityksestä. Ei suurta hyötyä. 'Kysy päällirakentajalta'.

Löysin imppernetistä jonkin opinnäytetyön jossa oli päälirakentaja tehnyt vetopalkin kannakkeet iha ite eli kait ne sitten ovat tehtävissä, iha ite. Vetokytkimen korkeus selvisi. Kuten myös se että alkuperäinen Rockingerin vetokytkin sietää puolitoista tonnia aisapainoa eli pelittää keskiakselivaunun kanssa jolla pitää säädösten mukaan sietää tonni aisapainoa. Aisapaino ei oikeilla perävaunuilla ole mikään ongelma sillä täysperävaunu ei nyöki eikä kuorma vaikuta aisapainoon mitenkään.

Leikittelin (eli väänsin pakon edessä) ajatuksella 'täysleveistä' apujaloista. Siinähän käy niin että laitteesta tulee nippa nappa vakaa täydellä taakalla. Paikkaa pituussuunnassa mallatessani näytti 'vakauskertoimen' puolesta siltä ettei apujalkoja kannata laittaa mahdollisimman eteen. Veikkaan kyllä että ohjelma jota käytän ei käsitä tilannetta sillä parhaat arvot tulevat kun apujalat ovat suurin piirtein takapyörien edessä. Kyseessä on kompromissi sen suhteen että lähempänä nosturia jalat vakauttavat enemmin mutta raudan on oltava järeämpää kun rungon vipuvarsi lyhenee. Vastaavasti edempänä menee hieman rimppanampikin rakenne. Apinoin sujuvasti rakenteen Hiabista ja mitoituksen promaxilta. Materiaali samoja 10mm/5mm 'roturautoja' kuin muuallakin rakenteessa.




Virittelin takaperän lukon ohjausventtiilin paikoilleen. Aiempi povaukseni homman vittumaisuudesta ruostesuojauksen jälkeen piti paikkansa. Kaikki ilmaosat kabiinin alla ovat paksun töhkän peitossa. Vitutti ankarasti.

Ei kylläkään vituttanut enää siinä kohtaa kun huristelin pitkin joutomaita vahvalla luotolla siihen ettei sellaista paikkaa enää olekaan mistä ei pääsisi pois. Tulee katsottua maisemia ihan eri näkökulmasta nykyään. 'Oliskohan tuolla sen verran kovaa ettei sinne jäisi kovin paljoa renkaanjälkiä?'.



-

[vmt]

Tuleeko polttoainemittariin ylimääräisiä neulan heilahduksia vai näyttääkö aina oikein ja loogisesti? Se kun samalla tavalla perustuu vastusarvon muutokseen kuin öljynpaineen mittauskin. Sitä vaan, että eihän mittariston johtojen liitoksista kiinni se öljynpaineen putoaminen välillä..?

[pahapaimen]

Oletko sie käyny Rautaheimon Veskun kanssa juttelemassa tuosta nosturi asiasta? On kokemusta ja tietoa, ne miun mielestä katsastaakin noita?

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Tuleeko polttoainemittariin ylimääräisiä neulan heilahduksia vai näyttääkö aina oikein ja loogisesti? Se kun samalla tavalla perustuu vastusarvon muutokseen kuin öljynpaineen mittauskin. Sitä vaan, että eihän mittariston johtojen liitoksista kiinni se öljynpaineen putoaminen välillä..?

Valot kun laittaa päälle tai etenkin eberiä sytytellessä jännitetaso notkahtaa sen verran että neulat liikkuvat sen puoli neulan leveyttä max. eli en usko olevan siitä kiinni. Toimii niin täsmällisesti että kyse ei oikein voi olla huonosta kontaktista.

Tosin, kokemusta on italialaisen auton moottorin pyörintäanturin kanssa temppuilemisesta. Tyyppivika joka anturin kelan lämmetessä katkaisee virran kulun. Anturin jäähdyttyä, business as usual.

Huuhtelinpa sitten moottorin kaatamalla vanhojen öljyjen sekaan reippaasti dieseliä ja käyttelemällä suht pitkään. Toimintaan ei mainittavaa vaikutusta. Öljynpaine temppuilee edelleen samalla tavalla.
Filtterissä ei näkynyt mitään erikoista. Laitoin jälleen synteettiset.

Engine flush -videoita youtubesta etsiessäni törmäsin kaveriin joka korjaa Tojoa reippaalla rallienglannilla: https://youtu.be/DI0SHNaFjJo?t=10s Kaveri vääntänyt jo ilmeisesti toista tuhatta videota. Kommenteista päätellen videoille on ilmeistä tilausta.


-

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja pahapaimen

Oletko sie käyny Rautaheimon Veskun kanssa juttelemassa tuosta nosturi asiasta? On kokemusta ja tietoa, ne miun mielestä katsastaakin noita?

Juurikin Veskun kanssa olen käynyt juttelemassa.

-

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Juh44

Juu sketch upilla piirtelen kun se on sopivan yksinkertainen ohjelma yksinkertaiselle hitsarille

Vasta nyt huomasin sun nosturivalinnan, aika raju pilkki jos autokin painaa lastattuna alle 7500kg
Sisu painaa tyhjänä suunnilleen tuon ja mun mielestä jopa toi 045 on turhan jööti, nostelee huoletta tukijalkaa kun vähän enemmän nostaa.

Toki sulla on jäykkä runko ja alusta parantamassa tilannetta, sisussa joustaa kaikki kuin kuminauha niin ei saa "painoa nosturille"
Etunurkkaan kun nostaa niin niiaa kuin kaupunkibussi mummolle

Ja apurunkojahan voi tosiaan tehdä vaikka minkälaisia mutta se nosturin rakenne tuntuu olevan "pyhä" ainakin tämänperän tarkastajille, toki sen ymmärrän kun voi tulla kuormia vääriin paikkoihin jotka sitten ajan kanssa väsyttävät rakennetta. Eli toi sun muutos nosturin kiinnityksestä pulttaamalla kuten se on tarkoitettu kuulostaa pirun hyvältä

Tollasen pienen nosturin kymppikatsastaa muutamassa päivässä, ennen kuin meni firman auto mukkelismakkelis niin ajelin 25tm nosturia jibillä, kymppikatsastuksen loppuhinta kaikkineen päivineen noin 20000e, 3 viikkoa pajalla kahteen pekkaan purettiin ja kasattiin niin että olin itse toisena, purettiin tosin 2 nosturia koska valittiin 2 nosturista parhaat osat, onneksi oli varaosanosturi koska käännön pesässä oli ollut öljyn tilalla vettä, tyvi oli kulunut pilalle..... Joten jos sulla on öljyssä oleva kääntö niin kannattaa ne tarkistaa!

Ja muistelen hämärästi että ainoa hyväksytty vetojuttu tuonpainoiseen autoon on 50mm kuula joka rajoittaa kärrypainon 3500kg, kitaa saa käyttää sitten yli 12t autoissa? Säästät myös kitaverossa koska sitä ei kuulemma tarvitse maksaa koska noi kuulakärryt on "kevytperävaunuja" eikä keskiakseli vaunuja..

Ei saa säikytellä. Auto on N2G ja 7500kg:lla on merkitystä ainoastaan siinä mielessä että C1E-kortilla (C1=alle 7,5t) voi ajaa 12t yhdistelmää.
N2G tarkoittaa sitä että perävaunussakaan ei ole niin nuukaa alleajosuojien tai kurakaarien kanssa. Perävaunu olisi luokkaa O3 eli yli 3,5t mutta alle 10t. Katsastettava siihen 12t miinus 7,5t -kaliberiin.


Liekö nosturikäyttöön olemassakaan protosisua elastisempaa alustaa? Rungon jäykkyyden puute teettää nosturikäytössä tosiaan sen että eturenkaista ei ole sitäkään vähää apua tukemaan etuviistoon nostettaessa mitä muuten voisi olla. Kaatolinjaksi näytetään yleensä määriteltävän viiva nosturin tukijalasta kauimmaisen akselin keskipisteeseen. Noston puoleisen renkaan jousitukselle ei paljoa lasketa.
Mannissa on tosiaan käytännössä jäykkä runko. Sen verran mitä olen epätasaisella riiputellut, ei se ainakaan pelkällä rungon kuormalla kierry juuri mihinkään. Asiaa auttaa kyllä kallistuksenvakaaja ja kiinteälle kuormalle mitoitetut jouset mutta runko on ilmeisesti ihan normaali g90 mannin runko.


Siitä se ajatus sitten lähti: Tai tarkemmin ottaen samalla konseptilla VW LT4x4 + Hiab 022) mutta tuosta katsoin verrokin sille että on tuollainenkin tehty ja kalustosta päätellen ihan tarpeeseen.




Tuo 145 painaa yli 2,5t. Kuvan asennossa nosturin painopiste on asennustasosta 1,4m korkeudessa, hieman taka-akselin takapuolella. Apurunko on melko järeä (alkuperäinen runkopalkki on 21cm korkea) näköjään kiinnitetty jäykästi runkoon ja on tuossa apujalatkin.
Alusta on kyllä 9.150 eli akseliväli 40cm pidempi.

Kymppikatsastukselle sanoi hinnaksi muutaman satasen kun osat on valmiiksi levällään ja pestyinä niin että pääsee tekemään. Mainitsemasi hinta kattoi varmaan koko operaation kustannukset. Isossa nosturissa on varmaan aika savotta purkaa. Pelkässä jibissä jo niin paljon hiluja kuin pienessä nosturissa itsessään.
Omalla Hiabilla suurin kustannus olisi työ jos sille laskisi jonkin arvon. Letkut menevät uusiksi ja maalaus ottaa jonkun verran mutta muuten pääsee melko vähillä. Lähinnä jotain pisteosia että saa sen näköisen että on yritetty.

On tämä olennaisesti sirompi kuin 145:



Nämä siitä ovat irronneet:




Taidan ryhtyä valokuvaamaan ammatikseni. :I

-