Valesokkelin korjauksen hinta

[Catrik]

Millä hinnalla olette itse korjanneet valesokkelirakennetta? Taloa ei vielä ole, mutta jos tulis ostettua semmonen niin oon tässä aiheeseen perehtynyt jonkin verran nyt eikä tuo ole kovin mahdottomalta hommalta vaikuttanut. Rakennuslupa jonkun 600-800e, termokenkä tyyppinen ratkaisu itse metritavarasta valmistettuna, asennustyö melko helppo videon perusteella https://www.youtube.com/watch?v=i9l_VIAPD0c
Lisäksi tietysti salaojitus muutaman tonnin luokkaa noin?

Isäni oli sitten tästä kysellyt ja kuulemma tarvii ammattimiehen tekemän korjaussuunnitelman, 5000e, höyrynsulku pitää vetää kokonaan uusiksi ylös asti eli kaikki seinät kokonaan purkaa ja ilmanvaihto pitää muuttaa vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. En tiiä paljon maksaa, mutta kuulostaa kalliilta

[Lerssinen]

Ihan riippuu millä tyylillä sen korjaa.. Kengitin tuollaista justiin syksyllä tilaustyönä ja kun pätkissä tekee ei se kovin kallista ole, hidasta kylläkin.




Tuohan on vain "entistämistä" mutta ulkopuolella oli tehty salaojat ja rännit kuntoon. Jos on valetut lattiat niin tuo kolonen on äärettömän helppo valaa täyteen, käyttää vaikka termokenkää sitten korjaukseen



Puukorotetuilla lattioilla se on vähän työläämpi mutta onnistuu toki. Olen joskus muurannut tuolta kolosta harkon verran ylöspäin ja sitten jatkanut puurungolla jos on ollu puukorotettu lattia.
Ennemmin minua kiinnostaisi että miksi se on hapantunut ?

Maasta nousevan kosteuden vuoksi jokainen piilosokkelimökki 70 luvulta on jo joko korjattu tai valmiiksi umpilaho. Vesivahingon (kuten eka kuvassa) takia korjaus on sitten eri juttu.

Toisessa rakennuspaikassa nuo pelaa edelleen jopa muhatäytteisenä mutta huonoilla paikoilla ne on lahonnu ihan vuosissa.

Tuohon aikaan suosittu ilmajakoinen lämmitys missä putket menee lattian alla on ollut sellainen pieni bonustekijä joka on pitäny alapohjaa lämpöisenä ja sitäkautta kuivattanut. Sitten kun on vaihdettu joku muu lämmönjakojärjestelmä on menny sitten olosuhteet alapohjassa märempään suuntaan ja ruvennut pukkaamaan tattia listan juuresta.

[Lerssinen]

Niin se korjaushinta oli ihan normaali tuntihinta, etenemä pari metriä päivässä tuentoineen ja muine oheistoimintoineen.
Kuivausajoissa ei kannattaisi säästää, se tekee tuosta teettämisestä vähän haasteellista jos ei ole valmis siihen että on seinät auki koko kesän.

[jmk]

Ihmettelen vaan et mihin tuollaisessa korjauksessa rakennuslupaa vaaditaan? Ja minkä takia ilmanvaihto pitää päivittää? Jos olette ostamassa tuollaisesta ongelmasta kärsivää taloa niin kannattaa tutkituttaa se hyvin ennen osto päätöstä. Että saa varmuuden mikä sieni siellä elää, muutama sädesieni torppa mitä tiedän niin on ajettu maan tasalle. Muuten tuolla systeemillä on kengitetty ja sokkelin kosteus eristykseen kannattaa panostaa vanha kunnon piki olis kova sana

[Calmari]

Eihä se valesokkeli ees välttämättä ongelma ole, vaik kui paljo taloja mis iha ok, sit jos ongelmia ni melkei jyrää matalaks.

[Catrik]

Alkuperäinen kirjoittaja jmk

Ihmettelen vaan et mihin tuollaisessa korjauksessa rakennuslupaa vaaditaan? Ja minkä takia ilmanvaihto pitää päivittää? Jos olette ostamassa tuollaisesta ongelmasta kärsivää taloa niin kannattaa tutkituttaa se hyvin ennen osto päätöstä. Että saa varmuuden mikä sieni siellä elää, muutama sädesieni torppa mitä tiedän niin on ajettu maan tasalle. Muuten tuolla systeemillä on kengitetty ja sokkelin kosteus eristykseen kannattaa panostaa vanha kunnon piki olis kova sana

Minä en tiedä, näin kuulemma lukee nykyisissä säännöissä. Vaikea löytää mitään helposti ymmärrettävää ja varmaa tietoa mistään. Itse en jaksais istua kahta kuukautta googlessa tutkimassa kaiken maailman pykäliä ja sääntöjä niin ihan mielelläni maksaisin ammattilaiselle korjaussuunnitelmasta, mutta 5000e on jo melko kova hinta siitä helpotuksesta.

[Lerssinen]

No kuka siitä välittää mitä sinä talon sisällä teet ?

[Reetu]

Tämä! 👍

[uteiN_H]

Ja korjanneille.....

Kauheesti ihmettelen...... Miksi ei ole osattu rakentaa kestäsvästi.
Tai ostaa järkevästi.......
Säästetty pohjissa joka ei oikeiasti ole järkvää..... Ja tingitty neliöis....
Näittenkin tekijöille "Vasaralla päähän".

Talo tehdään perustuksille ja sokkelin päälle.
Ja aina parempi jos on kiinteen päällä..... Eikä alavilla mailla.

Onneksi ei ole noita ongelmia.
Silti paljon edellisen rakentajan virheitä olen korjannut.

Ja jos hyvän haluat.....Rakenna itse......Käytä apuna asiantuntiijoita jos et itse tiedä. Ja jos ei tuu hyvä niin vika löytyy peilistä.
Omia varojashan kulutat.

Ja lopuksi huolehtikaa että salaojat on kunnossa ......
Ja vielä tätkeämpää....... Sadevedet katolta pitää mennä ulos kiinteissä putkissa ilman rei itystä suoraan sadevesiviemäriin ns. sadevesiviemäreissä......
Tai periferias jonnekkin riitävän kauas ettei kastele talon ympäristöä. Miettikää kattopinta-alaanne kuinka paljon se kerää sateella märkää...... Jos kattovedet menee salaojiin niin vedet pyörii edelleen teidän ympäristössä.....
Salaojat kerää vain perustuksen lähellä olevat ja tulevat pintavedet......Ei sadevesiä katolta.

[AlluK]

Alkuperäinen kirjoittaja Catrik

Itse en jaksais istua kahta kuukautta googlessa tutkimassa kaiken maailman pykäliä ja sääntöjä

Sitä varten kunnissa on rakennustarkastajat, voi kysyä neuvoja.

[Catrik]

Alkuperäinen kirjoittaja AlluK

Sitä varten kunnissa on rakennustarkastajat, voi kysyä neuvoja.

Kiitos, helpottaa tiedon etsimistä kun tietää mitä pitää etsiä

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Lerssinen

Ihan riippuu millä tyylillä sen korjaa.. Kengitin tuollaista justiin syksyllä tilaustyönä ja kun pätkissä tekee ei se kovin kallista ole, hidasta kylläkin.




Tuohan on vain "entistämistä" mutta ulkopuolella oli tehty salaojat ja rännit kuntoon. Jos on valetut lattiat niin tuo kolonen on äärettömän helppo valaa täyteen, käyttää vaikka termokenkää sitten korjaukseen

Miten tuulensuoja on toteutettu?


Tuossa perselankun uusimisessa, ja pystyjen alapään uusimisessa on pari kohtaa, mitkä on vaikea tehdä kunnolla:

Toinen on mikrobien torjunta.
Hiekkaa maanvaraisen laatan alle on vaikea vaihtaa, toki osa tulee poistettua/vaihdettua? kun joutuu kaapimaan? sieltä perselankusta (alajuoksu) alkavan lastulevyn perselankun kanssa pois. (molemmat pahimmillaan haisevaa kukkamultaa, yleensä semmoista erittäin pahalle haisevaa, mustaa/valkoista sientä kasvavaa puuta, mihin puukon voi työntää pahimmillaan kahvaa myöten, jos ei sitä ennen tökkää anturaan tms.)

Toinen on tuulensuoja (ja hörysulku sisäpuolella)

Noissa valesokkelitaloissa on käytetty tuulensuojana yleensä "bituliittiä"(vai mikä se on virallisesti?) toki sieltä voi löytyä myös tervapaperia, kipsilevyä kivivillalevyä? taikka jotain muuta.

Miten se tuulensuojalevy tms. rakenne korvataa, kun seinät avataan vain sisältäpäin?

Toki, voihan sen tehdä, mutta mikä on "paras" tapa?
Nidotaan ja liimataan ilmasulkupaperi taikka tyvek? kalvo uloimmaksi?

Miten höyrysulku toteutetaan? perinteisesti tuo höyrynsuojakalvo on liimattu sikakitillä tuohon betonivaluun, mutta miten väliseinien kohdalla?

Yleensä nuo 40+vuotiaat valesokkelitalot on tehty rakennusmuovilla, ja vielä alle 30 v. vanhoista taloista löytyy hörysulkuja, missä on niin isoja reikiä/rakoja, että "sormet sopii läpi"

-> jos tuommoiseen, alunperin poistoilman poistolla (alipaineinen ilmanvaihto) varustettuun taloon suunnitellaan nykyaikaista ilmanvaihtokonetta, niin MINÄ mittaisin ensimmäiseksi, kuinka ilmatiivis tuo talo on? siis ilmatiiveysmittaus.

(moni vanha siis ennen v.1950 rakennettu talo on pilattu sillä, että taloon on laitettu keskuslämmitys, joka ottaa ilmaa ulkoa, taikka kaikkein pahimmillaan sähkö- taikka kaukolämpö: rakennuksessa on savupiippu, jossa on 2-5 savuhormia, ja saman verran tuuletushormeja:
Alunperin hella, leivinuuni ja kakluunit on lämmittänyt piipun, ja silloin poistoilmahormeissa oleva ilma lämpenee, ja nousee ylöspäin.
-> hatarat rakenteet on läpäisseet ilmaa, joten rakenteet on pysynyt kuivana.

Kun k.o rakennukseen laitetaan esim. sähkölämmitys, niin savupiippu kylmenee, ja alipaine pienenee... ja kun sähkö on kallista, niin laitetaan tuuletusräppänät kiinni... jopa teipataan umpeen.
-> kosteus alkaa tiivistyä rakenteisiin....

Ja paljonko ammattimies laskuttaa Tunnista? Hyvä kysymys... "purettiin-" yksi kylppärin vedeneristys+laatoitus+saumaus urakka tarjous, verollinen hinta reipas hinta 150e, siis laskettuna urakkalaskennalla; toki siitä puuttuu matkat ja matka-ajat.

[hojo85]

Tuossa on vähän mallia miten ei kannata korjata..talossa on ollut kosteus vahinko..samalla aukasin koko seinän kun remppaa teen ja vaihoin kokonaan uudet runkopalkit..olivat jopa jättäneet hörynsulku muovitkin seiniin ja nämä seinät on nykyään lämpimiä väliseiniä kun autotallista on tehty lisää asuin pinta alaa..sen voin sanoa et kannattaa oikeasti kysyä ammattilaiselta neuvoa miten korjaukset tehdään oikein..

[Lerssinen]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Miten tuulensuoja on toteutettu?


Tuossa perselankun uusimisessa, ja pystyjen alapään uusimisessa on pari kohtaa, mitkä on vaikea tehdä kunnolla:

Toinen on mikrobien torjunta.
Hiekkaa maanvaraisen laatan alle on vaikea vaihtaa, toki osa tulee poistettua/vaihdettua? kun joutuu kaapimaan? sieltä perselankusta (alajuoksu) alkavan lastulevyn perselankun kanssa pois. (molemmat pahimmillaan haisevaa kukkamultaa, yleensä semmoista erittäin pahalle haisevaa, mustaa/valkoista sientä kasvavaa puuta, mihin puukon voi työntää pahimmillaan kahvaa myöten, jos ei sitä ennen tökkää anturaan tms.)

Toinen on tuulensuoja (ja hörysulku sisäpuolella)

Noissa valesokkelitaloissa on käytetty tuulensuojana yleensä "bituliittiä"(vai mikä se on virallisesti?) toki sieltä voi löytyä myös tervapaperia, kipsilevyä kivivillalevyä? taikka jotain muuta.

Miten se tuulensuojalevy tms. rakenne korvataa, kun seinät avataan vain sisältäpäin?

Toki, voihan sen tehdä, mutta mikä on "paras" tapa?
Nidotaan ja liimataan ilmasulkupaperi taikka tyvek? kalvo uloimmaksi?

Miten höyrysulku toteutetaan? perinteisesti tuo höyrynsuojakalvo on liimattu sikakitillä tuohon betonivaluun, mutta miten väliseinien kohdalla?

Yleensä nuo 40+vuotiaat valesokkelitalot on tehty rakennusmuovilla, ja vielä alle 30 v. vanhoista taloista löytyy hörysulkuja, missä on niin isoja reikiä/rakoja, että "sormet sopii läpi"

-> jos tuommoiseen, alunperin poistoilman poistolla (alipaineinen ilmanvaihto) varustettuun taloon suunnitellaan nykyaikaista ilmanvaihtokonetta, niin MINÄ mittaisin ensimmäiseksi, kuinka ilmatiivis tuo talo on? siis ilmatiiveysmittaus.

(moni vanha siis ennen v.1950 rakennettu talo on pilattu sillä, että taloon on laitettu keskuslämmitys, joka ottaa ilmaa ulkoa, taikka kaikkein pahimmillaan sähkö- taikka kaukolämpö: rakennuksessa on savupiippu, jossa on 2-5 savuhormia, ja saman verran tuuletushormeja:
Alunperin hella, leivinuuni ja kakluunit on lämmittänyt piipun, ja silloin poistoilmahormeissa oleva ilma lämpenee, ja nousee ylöspäin.
-> hatarat rakenteet on läpäisseet ilmaa, joten rakenteet on pysynyt kuivana.

Kun k.o rakennukseen laitetaan esim. sähkölämmitys, niin savupiippu kylmenee, ja alipaine pienenee... ja kun sähkö on kallista, niin laitetaan tuuletusräppänät kiinni... jopa teipataan umpeen.
-> kosteus alkaa tiivistyä rakenteisiin....

Ja paljonko ammattimies laskuttaa Tunnista? Hyvä kysymys... "purettiin-" yksi kylppärin vedeneristys+laatoitus+saumaus urakka tarjous, verollinen hinta reipas hinta 150e, siis laskettuna urakkalaskennalla; toki siitä puuttuu matkat ja matka-ajat.

-Tuulensuojaus oli 5 sentin kovalla lasivillalla, se oli pystyssä myös sokkelia vasten suoraan. Mikrobitutkimuksia ei tehty mutta ihan kuivaa tavaraa se tuossa oli. Tillivuori josta saumoja kaavittu auki joskus aiemmin.
Kyseinen tavara olisi ollut vaihdettavissa sisältäkin, nykyään se alin varvi eristettä joka on ulkoseinää vasten vaihdetaan umpisoluiseen finnfoamiin tai vastaavaan jos alaosa valetaan umpeen/thermokenkäillään.
Kyseiset kohdat oli auki kunnes kosteus% alkoi näyttää järkeviä lukemia ja käsiteltiin boracolin tööttiseoksella.

-Hiekkaa ei ollut näkyvissä, ylemmät laatat oli 10 sentin styroxin päällä joka kellui alemmalla laatalla, aikansa sandwhich siis.

-Paras tapa on pommittaa nämä maan tasalle ja tehdä uusi talo metriä korkeiden tolppien nokkaan. Muuten mennään maalaisjärjellä eli jos laitos on pysynyt muutoin kuivana 40 vuotta (paitsi vesivahinko) niin muutetaan mahdollisimman vähän.

-Alunperin hs.muovi lähtee pohjalankun alta 70 luvun rakennustapaohjeen mukaan, sen voi laittaa sinne edelleenkin jos oikein haluttaa mutta elävässä elämässä se pudotetaan sinne rakoon missä ennen oli levytys alas saakka ja se tuutataan urtsia täyteen ja levytykset sun muut pintamateriaalit lähtee vasta käveltävän lattian tasalta.

-Minä veloitan aika vähän, mutta teen vain valituille.

[BJ-40/76]

Siis vedet pitäisi saada pois.... (sadevesi-, ja salaojilla...) siitä seinän vierestä.

Alkuperäinen kirjoittaja Lerssinen

-Hiekkaa ei ollut näkyvissä, ylemmät laatat oli 10 sentin styroxin päällä joka kellui alemmalla laatalla, aikansa sandwhich.....

-Minä veloitan aika vähän, mutta teen vain valituille.

Kuten kerroin; rakenteita oli taannoin monia....

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja Lerssinen

-Paras tapa on pommittaa nämä maan tasalle ja tehdä uusi talo metriä korkeiden tolppien nokkaan. Muuten mennään maalaisjärjellä eli jos laitos on pysynyt muutoin kuivana 40 vuotta (paitsi vesivahinko) niin muutetaan mahdollisimman vähän.

-Alunperin hs.muovi lähtee pohjalankun alta 70 luvun rakennustapaohjeen mukaan, sen voi laittaa sinne edelleenkin jos oikein haluttaa mutta elävässä elämässä se pudotetaan sinne rakoon missä ennen oli levytys alas saakka ja se tuutataan urtsia täyteen ja levytykset sun muut pintamateriaalit lähtee vasta käveltävän lattian tasalta.

Tässä ollaan vahvasti hyvällä järjellä liikenteessä. Nykyisessä asuimistossa toisen puolen julkisivussa/ valesokkelissa oli ollut mikrobivauriota noin kymmenen vuotta sitten, ja se on korjattu.
Avasin toisen puolen huushollin sisältä sisärempan yhteydessä ja kaikki oli täysin kuivaa ja hajutonta. Sisäseinästä lastulevyt kuikkaan pohjalaatan vaakoolausta myöten, muovia ja urtsia tilalle, vaakakoolaus pintalaatan tasalle, levytys ja tiivistys. Ilmanlaatu parantui huomattavasti

[Catrik]

Jos siellä on mikrobivauriota niin onko se sillon jo menetetty tapaus, ettei kuivattelut eikä salaojat (pelkästään) enää auta vaan tehtävä kengitys tai muu korjaus?

Eräästä talosta mitä katottiin on kuntotutkimuksessa avattu seinä kahdesta kohtaa, talon etu- ja takapihan puolelta

Alaohjauspuusta saadut kosteusmittauslukemat olivat väliltä 17-32 p- %. Lukemat ylittävät yleisesti raja-arvona
pidetyn 18 p- % ja sen perusteella alaohjauspuun kosteus oli tutkimushetkellä mitatulla kohdalla selvästi koholla.

Rakenteessa havaittiin mikrobiperäistä hajua.

Alaohjauspuusta leikattu palaset jotka osittain tummia, ei kuitenkaan mitenkään laho näistä kahdesta kohdasta jotka tutkittu.

[Lerssinen]

Elämä ja luonto on täynnä mikrobeja.
Silmällä tummaksi mennyt puu on toki sitten vähän jo siinä rajalla että vaihtaa se ainakin kannattaa samoin kuin kuivattaa rakenteet muutenkin.