Honda CR-V ja ajoneuvoluokan muuttaminen?

[joolvi]

Heipä hei!


Onnistuuko Honda CR-V:n ajoneuvoluokan muuttaminen M1:stä M1G:hen? Jos onnistuu, minkälaisilla toimenpiteillä?


Uuden vuoden terveisin,

Joolvi

[Timo_L]

Mitä hyötyä siitä ajoneuvoluokan muutoksesta mahtaisi olla tuollaisen kaupunkirimpulan kohdalla?

[Pajares]

kohteliaasti kysytty ja moinen vastaus?

[HJ60_Jussi]

G merkintä taitaa antaa 75mm korotuksen.

Jossain oli määritelmä tuolle G merkinnälle joka taisi muuttua 99 vuonna. Siinä oli nelivedon määritelmiä ja nousu/ jättökulmia. Ei taida Honda täyttää maasturin vaatimuksia. Löysin vanhan määritelmän ja laitan sen tähän jatkoksi

Maastoautot

1. M1-luokan auto ja kokonaismassaltaan enintään kahden tonnin N1-luokan auto katsotaan maastoautoksi (M1G- ja N1G-luokka), jos:

a) sen vähintään yksi etu- ja yksi taka-akseli on vetävä, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä;

b) siinä on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusmekanismi tai se on varustettu vastaavalla järjestelyllä;

c) sen laskennallinen mäennousukyky ilman perävaunua on vähintään 30 prosenttia; ja

d) se täyttää vähintään viisi seuraavista kuudesta ehdosta:

i) lähestymiskulma on vähintään 25°;

ii) jättökulma on vähintään 20°;

iii) ylityskulma on vähintään 20°;

iv) maavara etuakselin kohdalla on vähintään 180 mm;

v) maavara taka-akselin kohdalla on vähintään 180 mm; ja

vi) maavara akselien välillä on vähintään 200 mm.

[Timo_L]

Niin antaahan se g- luokka mahdollisuuden isommalle korotukselle ja suuremmalle rengaskoon kasvatukselle, mutta eihän siitä ole mitään hyötyä tuollaisessa erillisjousitetussa cityrimpulassa.. Toisin sanoen vaihto m1g- ajoneuvoluokkaan ei tuo mitään käytännön hyötyä, joten miksi edes vaihtaa?

[J_Pe]

Alkuperäinen kirjoittaja Timo_L

Niin antaahan se g- luokka mahdollisuuden isommalle korotukselle ja suuremmalle rengaskoon kasvatukselle, mutta eihän siitä ole mitään hyötyä tuollaisessa erillisjousitetussa cityrimpulassa.. Toisin sanoen vaihto m1g- ajoneuvoluokkaan ei tuo mitään käytännön hyötyä, joten miksi edes vaihtaa?

Aika jyrkät mielipiteet. Itselläni on käyttiksenä -06 CR-V, ja minun muistikuvan mukaan se oli M1G ennen kuin katsastin sen pakuksi. Silloin tuo G tippui pois ja se on nykyään N1. Kyllähän isommalla rengaskoolla saa vähän lisää maavaraa sen hyötyjä tuskin voit kiistää? Ei tuo toki ole oikea maasturi, mutta itse olen kyllä päässyt sillä kaikkiin paikkoihin, joihin metsästysreissuilla on ollut tarve mennä. Isommalla rengaskoolla uskaltaisi sitten ajella huonommillakin teillä ilman pohjan kopsumista. -99 HR-V oli ainakin M1G, se on varma tieto, jos siitä on jotain apua.

Ja ennen kuin sanot. On minulla vähän eri kaliiberia oleva oikeakin maastojyrä mehtäkäyttöön, mutta siitähän tässä ei nyt ollut puhe.

[Rak]

Riippunee cr-v:n iästä. 07- lienee sen verran matala ettei täytä ehtoja. Vanhemmassa selkeesti enemmän tilaa alla.

[Timo_L]

Kyse on lähinnä siitä, että ei taida saada mahtumaan CR-V:n alle halkaisijaltaan 77mm/ 10% isompia renkaita, ja toisaalta tuollaisen alusta ei varmasti kestä korottaa 77mm.
Eli siitä g- luokasta ei saa silloin mitään hyötyä irti, koska n1- tai m1- luokassakin ne korotusvarat ja rengaskoon kasvatukset riittää hyvin siihen mitä auto antaa myöden.

[Viipo]

Maastoautot

1. M1-luokan auto ja kokonaismassaltaan enintään kahden tonnin N1-luokan auto katsotaan maastoautoksi (M1G- ja N1G-luokka), jos:

a) sen vähintään yksi etu- ja yksi taka-akseli on vetävä, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä;

b) siinä on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusmekanismi tai se on varustettu vastaavalla järjestelyllä;

c) sen laskennallinen mäennousukyky ilman perävaunua on vähintään 30 prosenttia; ja

d) se täyttää vähintään viisi seuraavista kuudesta ehdosta:

i) lähestymiskulma on vähintään 25°;

ii) jättökulma on vähintään 20°;

iii) ylityskulma on vähintään 20°;

iv) maavara etuakselin kohdalla on vähintään 180 mm;

v) maavara taka-akselin kohdalla on vähintään 180 mm; ja

vi) maavara akselien välillä on vähintään 200 mm.

Taitaa kaatua jo noihin kahteen ensimmäiseen ehtoon :P

Kaverilla oli joskus jonkin aikaa cr-v, niin eihän siinä takaset suostuneet vetämään, kun myötätuulessa ja alamäkeen. Heti jos ois oikeesti nelivetoa tarvinnu, niin se heittäytyi etuvetoiseksi.

[joolvi]

Alkuperäinen kirjoittaja HJ60_Jussi

G merkintä taitaa antaa 75mm korotuksen.

Juuri näin. Tai nykylain mukaan, 77 mm korotuksen.

Alkuperäinen kirjoittaja Timo_L

Kyse on lähinnä siitä, että ... ei varmasti kestä korottaa 77mm.

Maksimikorotus, mitä CR-V (MK2, -vm. 2006) kestää, lienee 3" eli ~76.2 mm (HRG Engineering, 2020). Tämä siis ohajuksen hammastangon sijainnin vuoksi. 2" (~50,8 mm) ja sitä suuremmat korotukset taas vaativat jo aurauskulman säätöpultit eteen ja säätövarret taakse. M1G-ajoneuvoluokassa sallittu korotus on enintään 77 mm (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 15 § Auton korkeuden muuttaminen). Tämähän tarkoittaa 26 mm lisäkorotusvaraa M1-luokkaan verrattuna. Eli kyseinen korotusluokka, se kyllä sallisi tuon korkeuden muuttamisen yhdellä tuumalla, mikä kyllä antaa paljonkin valinnanvaraa rengasvalinnoissa — kokoa silmällä pitäen.

Mitä muihin kommentteihin tulee, inspiraatio autoni korottamiseen tuli australialaiselta ystävältäni, joka on jo korottanut oman Honda CR-V:nsä. Ei vain huvin tai näön vuoksi, vaan kyllä se kulki niitä polkuja, joita monet Jeep-valmisteiset ajoneuvotkin kulkivat. Jos ei ehkä ihan mutasarjassa painittu, ainakin hienosti kuljettiin monia liukkaita, monttuisia – jopa hiekkaisiakin – syrjänteitä.

@Rak, itselläni alla siis Honda CR-V 2,2 i-CTDi 4WD (MPV-RD97-4X4/263) [2MK, -vm. 2006]. Yö jo hämärtää, ja rekisteriote (se paperinen) lymyää jossain auton hansikaslokerossa. Digitaaliset otteet ovat tämän suhteen kuitenkin sen verran epäselviä, etteivät puhu oikein mitään sen kummemmin M1- kuin M1G-luokasta. Kohtaan b) liittyen tuo "varustettu vastaavalla järjestelyllä" tuntuu olevan aika tulkinnanvarainen, ja ehkä tuo hieman toivoakin.

Myös tuo kohta a), "yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä"; mitä tarkoittaa, kun sen tekee tietokone? Irtikytkettävissä siis on, mutta ei manuaalisesti.

@J_PE, jos sulla siis oli -vm. 2006 CR-V rekisteröitynnä M1G:ksi, niin ilmeisesti pitäisi olla mahdollista? Noista kohdan d) ehdoista en vielä osaa sanoa. Tällä hetkellä alla ~40 mm korotinjoustintuet, ja ~10 mm korotinpalat. Näillä varmaan vaikutusta ainakin akselien maavaraan ja kulmiin?

Noh, saapi nähdä josko on apua M1G:hen korottamisessa. :-)

[J_Pe]

Nyt vastaillaan ihan ulkomuistista, joten pienellä varauksella Pohdin itsekin tuota korotusta joku vuosi sitten, mutta tuolla pääsikin kulkemaan omat reissut melko hyvin, niin se sitten jäi. Kokeilin ettiä vanhoja rekisteriotteita, mutta vielä en löytänyt sitä, jossa pitäisi olla M1G. Vilkaisen päivänvalolla uudelleen. Traficomistakaan ei näkynyt vanhaa luokkaa. Samanlainen Mk 2 RD kuitenkin kyseessä.

Näissähän on takana visko, joka ilmeisesti täyttää nuo a- ja b-kohdan kriteerit siinä määrin, että se on riittävä. HR-V:ssä on vastaava systeemi ja siitä tarkistin, että M1G merkintä löytyy. Eli molemmat akselit vetävät, mutta visko ja tietokone päättää, milloin takanen kytketään päälle ja pois. D-kohdan kriteerit lienee täyttynyt jo tehtaalta lähtiessä.

[-MaTTi-]

Veholta todistus laskennallisesta mäennousukyvystä 30°. Muuthan saa selvitettyä mittanauhalla ja kulmamitalla. Eikä sen tartte vakioalustalla niitä kulmia täyttää, muuttaa sit samalla kun korotussetti alla.

[Rak]

Alkuperäinen kirjoittaja joolvi

Mitä muihin kommentteihin tulee, inspiraatio autoni korottamiseen tuli australialaiselta ystävältäni, joka on jo korottanut oman Honda CR-V:nsä. Ei vain huvin tai näön vuoksi, vaan kyllä se kulki niitä polkuja, joita monet Jeep-valmisteiset ajoneuvotkin kulkivat. Jos ei ehkä ihan mutasarjassa painittu, ainakin hienosti kuljettiin monia liukkaita, monttuisia – jopa hiekkaisiakin – syrjänteitä.

@Rak, itselläni alla siis Honda CR-V 2,2 i-CTDi 4WD (MPV-RD97-4X4/263) [2MK, -vm. 2006]. Yö jo hämärtää, ja rekisteriote (se paperinen) lymyää jossain auton hansikaslokerossa. Digitaaliset otteet ovat tämän suhteen kuitenkin sen verran epäselviä, etteivät puhu oikein mitään sen kummemmin M1- kuin M1G-luokasta. Kohtaan b) liittyen tuo "varustettu vastaavalla järjestelyllä" tuntuu olevan aika tulkinnanvarainen, ja ehkä tuo hieman toivoakin.

Myös tuo kohta a), "yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä"; mitä tarkoittaa, kun sen tekee tietokone? Irtikytkettävissä siis on, mutta ei manuaalisesti.

@J_PE, jos sulla siis oli -vm. 2006 CR-V rekisteröitynnä M1G:ksi, niin ilmeisesti pitäisi olla mahdollista? Noista kohdan d) ehdoista en vielä osaa sanoa. Tällä hetkellä alla ~40 mm korotinjoustintuet, ja ~10 mm korotinpalat. Näillä varmaan vaikutusta ainakin akselien maavaraan ja kulmiin?

Noh, saapi nähdä josko on apua M1G:hen korottamisessa. :-)

07 tulleessa uudessa crv:ssä vararengas on tavaratilan pohjassa, ei enää takaluukussa.

Nelivetoahan ei hondassa ohjaa aivolaatikko, vaan on mekaanishydraulinen komplikaatio. Kun etuakseli pyörii nopeampaa kuin takanen, se aktivoi mekanismin joka lisää vetoa taakse, maksimi tais olla jotain 40% voimasta. Ei ole visko.
Eli sitä ei saa poiskytkettyä.

Tasauspyörästöt on avoimet.
Kohta b kaataa minusta koko homman, mutta todellisuudessa katsuri ei välttämätä tunne rakennetta tarpeeksi tarkasti ja voi pitää em. Nelivetohässäkkää kohdan b vaatimukset täyttävänä.

[-MaTTi-]

Mun ymmärtääkseni keskilukko eli tönkkö nelikko kuittaa tuon. Onhan iso osa maastureista (M1G) avoimilla perillä.

[Mika_T]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

Mun ymmärtääkseni keskilukko eli tönkkö nelikko kuittaa tuon. Onhan iso osa maastureista (M1G) avoimilla perillä.

Ei kai crv:ssä moista keskilukkoa ole ollenkaan.




ex, ML-mersu oli myös tuossa M1G luokassa ilman tasauspyörästöjen lukkoja.

Siinä homman hoiti luistonesto joka jarrutti sutivaa rengasta ja jakoi voiman muille renkaille.

[J_Pe]

Löysin paperit ja muistikuvat oli väärät, eli M1-luokkaahan se oli, pahoittelut disinformaatiosta.

Ja tosiaan tuota öjypumpuilla varustettua mekaanista monilevykytkintä tarkoitin, meni termit vain sekaisin keskellä yötä vastaillessa... Eli taka-akseli kytkeytyy mekaanisesti ilman tietokonetta, mutta luistonesto kuitenkin jarruttelee sutivia pyöriä ja osallistuu sitä kautta etenemiseen.

Minun veikkaus on, että kulmista jää kiinni, jos jää. 1999 3-ovinen HR-V on M1G-luokassa ja siinä on minun käsityksen mukaan vastaava nelivetoärjestelmä. CR-V:hen sitä on tietysti vielä vähän paranneltu nopeammalla ja pehmeämmällä kytkeytymisellä sekä ajonvakautusjärjestelmällä. HR-V:n maavara on 190 mm, CR-V:n 205 mm. En tiedä, miten HR-V täyttäää tuon akselien välisen 200 mm maavaravaatimuksen?

[Nerd-O]

Alkuperäinen kirjoittaja HJ60_Jussi

b) siinä on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusmekanismi tai se on varustettu vastaavalla järjestelyllä;

Miten tuo hoidetaan noissa Hondan peleissä? Niissä ei kait ole mitään nappulaa millä neliveto lukitaan. Vai meneekö se hondan automaattihässäkkä tuohon vastaavalla järjestelyllä kategoriaan? Muutoin nuo määritelmät näyttäisi olevan melko helppoja Dusterin täyttää. Tosin en tiedä mitä hyötyisin siitä? Siihen myydään kyllä 3" korotussettejä, mut perät pitää laskea alaspäin siinä setissä. Se on varmaan karmee ajaa tuollaisen jälkeen. Lisäksi siihen ei oikein vakioo isommat renkaat vaan mahdu pyöriä.

Mut mitä itse on cr-v:llä ajanut niin kyllä se on markkinoiden paskin nelivetojärjestelmä. Se on vain avustava. Lumihangessa 20m oli liikaa sille järjestelmälle. Se ylikuumeni ja lopetti toiminnan. Sit se oli etuveto. Toi tais olla joku 2005 vuosimallin peli? Lisäksi mitä on talvisin nähnyt noita surkeita cr-v esityksiä niin ei sellaisella tee yhtään mitään. Keula sutii tyhjää ja perässä tapahdu yhtään mitään. Näitä voi muuten myös ihailla kesäisin veneenlasku paikoilla. Sinne voi mennä naureskeleen kun joku tulee cr-v kanssa esitteleen nelivetoa.. Jos haluaisin ajaa jotain metsäauto teitä niin kyllä cr-v olisi aivan viimeinen vaihtoehto.

[J_Pe]

Ei ole nappulaa. Pikkusen olen kyllä eri mieltä kanssasi. Lisätään tähän omakin mielipide, niin ei kaikille jää yksipuolista kuvaa autosta (offtopiccia, tiedän). Itse olen rullailut omalla CR-V:llä 60 tkm ja em. HR-V:llä melkein samanmoisen matkan. Kertaakaan en ole saanut perää ylikuumaksi, vaikka välillä on tullut ajeltua paikoissa, joihin ei välttämättä olisi ollut ehkä järkevää mennä. Ihan on päässyt etenemään siellä missä muutkin vajavaiset nelikot. Omasta mielestä renkaat ratkaisee etenemiskykyä aika pitkälti. Nuissa on tärkeä käyttää Hondan omaa DPSF-öljyä. Jos käytetään jotain muuta, niin silloin perä ääntää, luistaa tai ei toimi. Liekkö näissä sinun huonoissa kokemuksissa kyse tästä. Olen vaihtanut öljyt molempiin talven liukkailla, jotta peräöljyt on saanut suditettua lämpimämmäksi. Sen lisäksi vielä ajot nosturin päällä pyörät ilmassa. Syksyisin ollaan käyty kaverin reilu 1,5 t traileri-veneyhdistelmä nostamassa kuiville. Kyllä siinä takasetkin löi tyhjää betonilla, kun kölirullan tappi kiilautui betonilaattojen väliin ja esti nousemisen.

[A.I]

En halua vähätellä, mutta eikö olisi helpompaa / halvempaa vaihtaa "oikeaan" maasturiin?
CR-V on hyvä ajaa tiellä ja veikkaan että noilla muokkauksilla pilaat ajo-ominaisuudet eikä etenemiskyky juuri parane. Voi olla että jopa huononee kun ulosjousto kärsii = pyörät on enemmän ilmassa ja lukottomassa pelissä meno katkeaakin siihen.

Itse lisäisin ulosjouston määrää pitäen alustakorkeuden samana, korotus tapahtuisi rengasta kasvattamalla.
näin saadaan enemmän ulosjoustoa jolloin pyörät pysyy kiinni maassa hieman pitempään ja ajo-ominaisuudet eivät kärsisi kauhean paljoa..
pohjakosketuksia varten panssarit

[Hcet]

En anna asiaan mitään, mutta jokaisesta nelivetoautosta pitäisi olla tälläinen testi. 2008 cr-v on etuvetoinen auto sille ei voi mitään.

Linkki testiin

Mitä etenemisen parantamiseen tulee niin pitkälle pääsee jo sillä kun alusta elää pitäen renkaat maassa. Vanhalla etuvetoautolla pääsee monessa paikkaa pidemmälle kuin uusilla "nelivedoilla" koska niissä pehmeä alusta mahdollistaa painon pidon vetävillä.

Rengastus auttaa uskomattomasto myös ja paineiden lasku.

Korotus saattaa jopa pilata etenemistä, tästä hyvä esimerkki on kaikki tappikorotetut mk1 pajerot.

Luokkamuutoksen uskosin olevan hankalaa. Tehtaalta tuo ei ole niitä täyttänyt, koska ei ole saanut G-lisää jo uutena.

[Nerd-O]

Alkuperäinen kirjoittaja J_Pe

Ei ole nappulaa. Pikkusen olen kyllä eri mieltä kanssasi. Lisätään tähän omakin mielipide, niin ei kaikille jää yksipuolista kuvaa autosta (offtopiccia, tiedän). Itse olen rullailut omalla CR-V:llä 60 tkm ja em. HR-V:llä melkein samanmoisen matkan. Kertaakaan en ole saanut perää ylikuumaksi, vaikka välillä on tullut ajeltua paikoissa, joihin ei välttämättä olisi ollut ehkä järkevää mennä. Ihan on päässyt etenemään siellä missä muutkin vajavaiset nelikot. Omasta mielestä renkaat ratkaisee etenemiskykyä aika pitkälti. Nuissa on tärkeä käyttää Hondan omaa DPSF-öljyä. Jos käytetään jotain muuta, niin silloin perä ääntää, luistaa tai ei toimi. Liekkö näissä sinun huonoissa kokemuksissa kyse tästä. Olen vaihtanut öljyt molempiin talven liukkailla, jotta peräöljyt on saanut suditettua lämpimämmäksi. Sen lisäksi vielä ajot nosturin päällä pyörät ilmassa. Syksyisin ollaan käyty kaverin reilu 1,5 t traileri-veneyhdistelmä nostamassa kuiville. Kyllä siinä takasetkin löi tyhjää betonilla, kun kölirullan tappi kiilautui betonilaattojen väliin ja esti nousemisen.

Tuo millä minä ajelin oli koeajo auto. Oisko mittarissa ollut joku 2000km? HR-V:llä olen kanssa testaillut ja sillä on päästy täsmälleen samaan lopputulokseen. Se neliveto ylikuumeni lumella ja lopetti toiminnan. Sit se toimii taas kun se jäähtyy. Noiden jälkeen ei ole paljon ollut mielenkiintoa kokeilla Hondan nelivetoja. Sitä en tiedä onko ne myöhemmin parantanut sitä öljyä siellä? Kait ne öljyt sinne pitää vaihtaa jossain välissä? Kaikenlaista nelivetoista peliä on ajeltu ja kyllä surkein neliveto on löytynyt Hondasta. Sit on tosiaan nuo juutuuben videot.. Nekin vähän puoltaan, että Hondan neliveto on vain avustava. Se ei ole oikea neliveto ja silloin kun sitä tarvisi niin se ei toimi.

Tosin jostain muistan lukeneeni Hondan päivittäneen tuota neliveto järjestelmää paremmaksi. Ilmeisesti haldex pohjaiseksi? Mutta se oli tyyliin vm. 2013 -> tai jotain. Tuota paranneltua versioo en ole testannut.

[Kaitsu67]

Pikaisellla googlauksella löytyy kyllä melkoisen paljon kritiikkiä tosta Hondan citynelivedosta, tai lähinnä että sitä ei ole tai se ei toimi > auto jää jumiin.

Tuskin sillä olisi Silja Serenadea jäissä hinattu vaikka sellainen "Hondamies" mainoskin oli

[Heguli]

Joskus viitisentoista vuotta sitten hain CRV:n koeajoon, kun emännälle piti hankkia liisari. Tietenkin heti menin sillä lumisille teille kikkailemaan, sattui silloin olemaan täällä etelässä runsasluminen talvi. Se neliveto oli aivan farssi, sillä ei päässyt yhtään mihinkään. Omalla Opel Corsalla pääsi pahempaan paikkaan, kuin tuolla japsirimpulalla. Jäi Honda odottamaan kauppaan ostajaa....

[Rak]

Toi emännän käytössä oleva crv on kyllä asiansa ajanut, kyllä mä sillä paremmin oon eteenpäin päässy ku vajaaveto-ooppelilla
Oon tosin pohtinu notta onko siinä vähän jumissa se kytkentä, tuntuu välillä siltä kuin panisi vastaan tiukassa käännöksessä. Pitäs jaksaa testiä joskus vähän perusteellisemmin sitä.

[Kaitsu67]

Alkuperäinen kirjoittaja Rak

Toi emännän käytössä oleva crv on kyllä asiansa ajanut, kyllä mä sillä paremmin oon eteenpäin päässy ku vajaaveto-ooppelilla
Oon tosin pohtinu notta onko siinä vähän jumissa se kytkentä, tuntuu välillä siltä kuin panisi vastaan tiukassa käännöksessä. Pitäs jaksaa testiä joskus vähän perusteellisemmin sitä.

Menee jo vähän offtopiciksi, mutta Freekussa toi neliveto on viskolla, ja toimii kyllä hyvin ja on maastokelpoinen, mutta ne ajansaatossa sitten lopettavat toimintansa ja jos sitä viskoa ei vaihda, niin voimansiirto on yhtä puuta, ja sitten niistä alkaa menemään IRD (edessä vastaa jakista) ja/tai takaperä, vetarit jne.

Eli voisin epäillä, että jos Hondassa on vastaavalla tavalla zydeemi jumissa, rupee syömään muita voimansiirron osia.