Suzuki K100RS

[Säätäjä_setä]

Edelleen koekäyttöä (sytytysboxi) odotellessa sain rakennettua nivelen/akselin Bemarin moottorin ja Suzukin vaihteiston väliin, Kulma ei ole mitattu, mutta parin-kolmen asteen luokkaa. Koekäyttö paljastaa sitten toimiiko.

[Säätäjä_setä]

Vaihteistolle tehty kiinikkeet v1.0. Kaikki kumityynyjen varassa. Jakolaatikko tulee aikaisemmin esiteltyjen TPU.muovista tulostettujen kiinikeiden varaan.
Vaihteisto ja jakolaatikko siirtyivät noin 130mm taaksepäin. Katsellaan sitten korin sovittelussa sopiiko ilman suurempia modauksia.

[Säätäjä_setä]

Vaikka keksintö ei vielä liikukkaan niin myös jarrujen rakentaminen on alkanut. Tarvikeosien asentamisessa tulee näköjään aina jotain sepitettävää. No kiinni meni ja toiminta selviää myöhemmin.

Pelastin kaikki säilyneet putket ja letkut kun omassalogistiikassa oli tapahtunut virhe ja kaikkia osia ei ollutkaan tilattuna. Letkut jopa yllättivät. Siivoamisen jälkeen paskan alta paljastui virheettömät Toyoda latkut vuosileimalla 1983. Menee jatkoon ilman muuta.

[Säätäjä_setä]

Liittyen aikaisempaan keskusteluun voiko yhdellä ristinivelellä yhdistää moottorin ja lootan. No vastaus on: Nähtäväksi jää.
Teoriat ja ristinivelen trigonometria on tunnettuja juttuja. Ristinivel aiheuttaa nivelen kulmasta riippuvan kulmanopeuden värähtelyn lähtöakseliin. Kulmanopeuden muutokset muuttuvat tietysti myös momenttivärähtelyksi. K100:n lodjussa on jonkunlainen jousella tehty momenttivärähtelyn vaimennin.
Asiasta löytyy paljon selitystä ja tieteellistä aineistoa. Hakusanalla U Joint tai Universal Joint löytyy luettavaa. Tässä pari linkkiä havainnollisiin juu tuubi videoihin jos asia kiinnostaa.

https://www.youtube.com/watch?v=LCMZz6YhbOQ

https://www.youtube.com/watch?v=gmV4qwLfOMY

Lisätään tähän vielä kuva tuosta K100 vaihteistosta. Input shaft osat 7,8 ja 9 on tuo vaimennin.

[Kaitsu67]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Prossukin tuli tunnistettua. Philipsin tekemä, mutta arkkitehtuuriltaan Intel MCS-48 sarjan vehje. Tarkemmin 8021 variantti.
Useamman tunnin istumisen jälkeen oli pakko luovuttaa ja todeta, että itse prosessori piiri on risa. Tälle vialle ei sitten voikkaan mitään. Vaikka tollasen menneen maailman prossun EPROM versiona jostain löytäisikin niin sisälle tulevaa Bosch softaa ei tietenkään saa mistään eikä mitenkään.
Diagnoosiksi tuli: Prossun oskillaattori ei värähtele, kidekin tuli testattua. Vien noin 60mA virtaa ja lämpenee poikkeuksellisen paljon.

Mulla on tuolla vetolaatikostoissa kaikenlaisia 80- ja 90- luvun taitteen prossuja, muistipiirejä ym I/O piirejä etc. jääny "talteen", ainakin 8080:siä pitäis olla

Eihän sitä tiedä milloin niitä tarttee

Aikanaan kun tuli korjattua ihan ammatiksi tietokoneita, silloin kun niitä vielä piirilevytasolla valmistajilla korjattiin oskilloskoopin, yleismittarin, skemojen ja kolvin kanssa....pintaliitostekniikka kun tuli, niin niitäkin joku vuosi korjattiin ainakin emolevyjä, mutta sittenhän ne aika pian alettiin nakellla menemään ja uutta korttia vaan viallisen tilalle. Oheislaitteille ja näytöille kävi sama jo vähän aikasemmin (näppäimistöjä ja jopa hiiriäkin joskus korjattiin takuuaikana).

[Säätäjä_setä]

Sytytysboxi tai oikeastaan kaksi kappaletta saapui. Boxi kiinni ja käynnistyslupa.signaalihan sieltä tuli.



Lähti kyllä, mutta kävi erittäin huonosti. Kipinä kunnossa ja bensapaineet spekseissä.





Putkien lämmöistä pääteltynä kävi vain kahdella pytyllä. Tulpat irti ja tutkimusta. Tässä tuli taas sellainen "paska löystyy" hetki. Nelosen tulppa alumiinisärsselissä. Onko sylinterinseinämää vai mitä?



Puristuspaineethyvät ja tasaiset. Osoittautui, että sörsseli on joskus reippaasti vedeltyä alumiinitahnaa. Huh.



Hauska yksityiskohta. Varusteista löytyi reilu 60.000km eurooppaa kiertäneet varatulpat. Yhdestä kärkiväli kasassa muuten priimat. No käynti ei muutunut tulpanvaihdollakaan.




Pitkä seisominen ja tankista löytyneet bensapumpun entisen kannakkeen jämät ja mäskit antoi vihjeitä tukossa olevista suuttimista, Kolmosen ja nelosen johtojen irroittaminen ei muutanut käyntiä mitenkään. Antamalla suoraan akkusähköä suuttimelle solenoidi lähti liikkeelle (ääni muuttui), mutta käynti ei parantunut. No nyt on tilattu suuttimien huoltokitti ja suuttimet menossa pesuun.

[Säätäjä_setä]

Sen verran pärähti, että pääsi ottamaan ensimmäiset tyypit väliakselista/nivelestä. K100:n vaihteistosta vitonen silmään ja menoksi. Nivel ei ainakaan pyrkinyt karkuun. Eikä värinöita . Koe tosin ilman vetoa. Vasta vedossa mahdollinen momenttivärähtely aiheuttaa ilmiöitä ja mahdollisia ongelmia. Koe ei myöskään ollut pitkäkestoinen kun vaihteisto on vielä ilman öljyä ja konekkin kävi huonosti. No rundeja siitä kuitenkin irtosi.

[Säätäjä_setä]

Täytehommana purkuosana hankitun sytytysboxin tutkimuksia. No sieltähän löytyi kuolemaa tekevät Rifa konkat. Vaihtoon ja purkki kiinni.
Muuten pikkujuttu mutta tämä yksikkö on hankala purettava.

[Säätäjä_setä]

Valmistautumista suuttimien pesuun / elvyttämiseen. Jemmasta löytyi jostain vanhasta projektista jääneitä suuttimia 0280150227. Päätin uhrata yhden tieteelle jotta sisäinen rakenne selviäisi tarkemmin. Sorvilla auki ja tutkimaan. Onhan hienosti hiottuja osia ja pieniä välyksiä. Tutkimukset antoivat aavistuksen siitä, että pesu ei tule onnistumaan tosta vaan.

Minulla ei ole tietoa mistä autosta nämä 0280150227 suuttimet ovat. Jos joku tunnistaa niin voi vastata.

[Säätäjä_setä]

Ensimmäinen rasti oli 40v paikallaan olleitten suuttimien irtisaaminen. No lopulta irtosi ja vieläpä ehjänä.



Löysin vielä 2003 rakennetun suutintesterin. Polttoainepöntössä / painesäiliössä oli vaan kumiosat hapantuneet. Kun en parempaakaan keksinyt niin testilitkuna toimi pienkonebensa.



Testerin asetukset olivat 33Hz ja 66% duty cycle. Jotta mittalasia olisi helpompi lukea vetäisin viisi jaksoa / testi. Pönttö ja retelit ei kestä täyttä 2,5bar painetta. Testit tehty 1 bar paineella. Tällä testisetupilla pääsee vertaamaan suuttimia keskenään. Vertailu speksiin vaatisi vähän lisää virittelyä. Jonkun brosyyrin mukaan näiden 0280150705 suuttimien tuotto pitäisi olla 150,8 cc/min 2,5 bar paineella. Tulokset seuraavat.
1 38 ml
2 30 ml
3 28 ml
4 13 ml toinen veto 10 ml

Kakkonen vähän kyseenalainen. Kolmonen huono ja nelonen selvästi tukossa. Jopa paljaalla silmällä näki kuinka suuttimen kärki oli kovaa könttää täynnä. Mikroskoopilla kama näytti jonkinlaiselta hartsilta. 10v seisominen bensanjämät fuel railissa tekee tehtävänsä .



Pesunesteeksi bensaa ja injector cleaneria. Suuttimet ultraäänipesuriin ja välillä niiden päristelyä pesun käydessä.
Ykkönen oli tällä mittauskierroksella luokassa 36ml.
Kakkonen tokeni heti 32ml tasoon.
Kolmonen 30ml tasoon ja yön liuotksen sekä lisäpesun jälkeen 34ml tasoon.
Eli 1, 2 ja 3 ovat jo samassa suuruusluokassa.
Nelonen parani pesun jälkeen vähän 17ml, mutta edelleen selvästi tukossa. Bensa/cleaner liotus ja uudet pesut eivät parantaneet tilannetta. Mikroskoopilla katsottuna kova könttä pysyi kärjessä kiinni ja tietysti samaa kamaa sisällä. Sattumalta keksin kokeilla piirikortinpesuainetta. Tämä tuntui liuottavan kökköä. Useamman tunnin ähräyksen jälkeen neloselle alkoi tulla 25ml tuloksia. Paranee, mutta edelleen huono. Liuotushoito jatkuu ja varoiksi uusia suuttimiakin tilattu.



Saa ehdotella jos tiedossa on ärhäkämpiä suuttimien pesuaineita.

[Säätäjä_setä]

Suuttimia odotellessa voimansiirrolle tehty koekäyttöjä. Ainakin ilman kuormaa kaikki tuntuu toimivan hyvin.



Tein myös laskuharjoituksen välityksistä. Vaihteitahan tulee 40 eteen ja 10 pakkia. Välityssuhteet 150:1 ... 11:1 välillä mikäli lähtötiedot ovat oikein. Ihan tarkkoja duplikaatteja ei ole, mutta hyvin lähellä olevia yhdistelmiä kyllä. Käytäntö tulee sitten osoittamaan miten näillä sitten ajellaan. Toistaiseksi arvaus on, että Bemarin loota toimii aluevalitsimena ja Suzukin vaihteistolla ajetaan. Yksi tuntematon muuttuja on vielä prätkän suht pieni kytkin mikä puoltaa Bemarin laatikon pienten vaihteitten käyttöä.
Tässä taulukko välityksistä.

[Säätäjä_setä]

Pakoputken rakentelussa tarkoitus oli hyödyntää alkuperäisiä osia niinpaljon kuin vaan voi. Hieno rosteriputki ja aavistus siitä, että sakemanni on rakennellut jotain sinne sisäänkin. Rohkeasti vaan kylki auki mutta ei ihan heti tyvestä.



Ensimmäinen havainto oli, että valtavan paksusta kamasta tehty. Koko pönttö painaa varmaa 10kg.



Aavistus, että putkessa on Münchenin tiedettä osoittautui heti oikeaksi.



Lähtöjen pituuksien tasauksia ja muutakin pimeää tiedettä.



Sovittelua paikoilleen. Toteamus, että nurinpäin käännettynä sopisi kuin sormi nenään.



Ei siinä auttanut muu kuin rälläkkä kouraan ja kääntämään sisäkaluja peilikuvaksi. Mutu menetelmällä koitin pitää lähdöt niin saman mittaisina kuin tällä rakenteella pystyy.



Oma Argon pullo oli Johanneksen tallilla ja Johanneksella on muutenkin parempi TIG kone. Eikun sinne harsimaan pönttö kasaan.





Halus näyttää faijalle ja kundihan vetäisi priima saumat pönttöön.

[Säätäjä_setä]

Aarrelaarista löytyi vanha Walkerin pönttö. Ollut joskus Rangen kakkospönttönä, mutta ei kovin kauaa kun pönttöön liimattu paperinen stikkeri oli vilä ehjä.
Tuli aika kompakti putki. Kone käy edelleen kolmella, mutta äänimaisema vaikuttaa hyvältä. Möreä.

[Säätäjä_setä]

Tais olla jo aika. Huoltokirjan mukaan edellisestä oli 19 vuotta

Sitten varsinainen tarina. Voiko öljynvaihto olla vaikea homma? No se selvisi työn edetessä. Moottoria asemmoidessa öljypropun paikka ja filtteripesän kansi eivä olleet sen kummemmin mielessä. Hurja tuuri proppuun ja filtteriin pääsi käsiksi irroittamatta etuakselia. Niin ja filtteri mahtui tulemaan kolostaan ulos.



Filtteripesän kansi näytti vähän huolestuttavalta. Moottori menee aika pieniksi kun sillä aikansa ajelee kahtasataa! No varmaan jotain tekemistä tolla öljyn iälläkin. Raato tosin seissyt viimeiset 10 vuotta, mutta kyllä 9v öljynvaihtovälikin taitaa olla speksin ulkopuolella.



K100:ssa filtteri on öljypohjassa sisällä. Taitaa olla jossain DIN standardissa puutteita kun Mann työkalu ei mahtunut tonne pesäkoloon.



No juuri tällaisia tilanteita vartenhan näitä sorveja on hankittu. Työkalu mittoihin ja homma jatkui.

[Säätäjä_setä]

Lisämateriaalina filtterin ruumiinavaus. Näistä oppii aina jotain.
Edellisessä öljynvaihdossa käyttöön menny näköjään tuntematon Hiflofiltro filtteri. No purkki auki ja tutkimaan.

Mekaaninen rakenne osoittautui ihan kelvolliseksi. Ylipaineventtiilit ja kaikki.

Purkin pohjalta löytyi samanlaista mustaa sakkaa kuin öljypohjastakin.

Leikkelin myös suodatinpaperin auki. Paperia noin 2,1 metriä. Suodatinpaperissa ei näkynyt metallia eilä sakkaakaan. Yksittäisiä vähän oudon näköisiä mustia knöölejä kylläkin. Olisko jostain tiivisteestä? Mielikuvitus ei vaan riitä mistä. Nokkaketjun kiristinmekanismissa voi tietenkin olla materiaalia mistä irtoaa tollasia paloja. Pitää studeerata service manuaalia.

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Aavistus, että putkessa on Münchenin tiedettä osoittautui heti oikeaksi.

Moottoripyörät tehdään paikkakunnalla Spandau, Berliinissä.

Kyllähän tämä on tuttu jo?

https://www.bike-parts-bmw.com/

[Säätäjä_setä]

Kiitoksia sisua45:lle. Ei ollut tuo BMW varaosakauppa tuttu. Laitetaan talteen jos tarttee jotain oikeita varaosia.

Öljypohjassa ja -filtterissä olleen mustan moskan arvoitus ei ole varmasti selvinnyt, mutta service manuaalia tutkimalla kaksi teoriaa on ylitse muiden.

Kama on peräisin nokkaketjun kiristimistä ja ohjureista.



Toinen ehkä todennäköisempi lähde on moottorin lähtöakseli. Allaolevassa kuvassa näkyy värinänvaimennin osat 5...8. Osat #6 on kumia ja niistähän aivan varmasti jauhautuu tavaraa mikä jää öljyyn tämä värkki kun pyörii öljypohjan sisällä. Toinen samankaltainen dampperi on laturille, mutta se on ulkopuolella ja kuiva rakenne.

[Säätäjä_setä]

Hytti ( tai rehellisesti mitä siitä on jäljellä ) esiin romukasasta ja tutkimaan.



Kasvusto sun muu tavara pois hytistä, pesu ja tutkimaan.



No tässähän tarvittaisiin pikapeltiseppää. Vähän puuttuu peltiä ja loputkin aika pehmeetä. Miksi nämä kaikki ovat näin mätiä. Menee inspis duunaamiseen.

[Säätäjä_setä]

Ei tullut otettua kaikista vaiheista kuvia, No saksalaiselta romikselta tuli setti suuttimia. Sivuhavainto, että K1200 mallissa on samat suuttimet. Ensimmäinen kokeilu osoitti, että kaikki olivat tukossa ja mykkiä. Tavara vaan oli erilaista mustaa tervaa. Liuotushoidon jälkeen kaikki lähtivät toimimaan ja omalla testerillä mittaus-sarjat 38 ,,, 40ml eli samaa suuruusluokkaa kuin alkuperäiset auki olevat.



Korjaus-sarja kun oli hankituna niin vaihdoin näihin suodattimet. Vanhojen irroitus on brutaali toimenpide. Ruuvi hanuriin ja vääntää filtteri ulos. Ei vaan kannata ruuvata liian syvään.



Sitten finaali pesu. Carb Cleaneria läpi. Putelissa on sen verran kovempi paine kuin omassa testerissä, että suihkun kuvion näki hyvin. Kaikki kunnossa.



Netin "opetusvideoissa" filtterit hakataan vasaralla paikoilleen. Käytin kuitenkin sivistyneempää menetelmää.



Vanhoja irroitettuja filttereitä tutkiessa kolme oli liuotuksessa puhdistunut hyvin, mutta yksi oli edelleen puoliksi tukossa. Aika hienosilmäistä verkkoa. Mikroskoopilla näkee juuri ja juuri reijät.

Suuttimet kiinni ja koekäynnistys. Käy neljällä ja tasaisesti.

[Säätäjä_setä]

Kytkin tai oikeastaan kytkimen vipu. Ei niin pientä hommaa, ettei siihen saisi menemään useamman tunnin.
Kytkimen käyttövipu oli jäänyt irti kun kytkinakselin painelaakerin suojakumi oli riekaleina ja vuoti öljyä. Painelaakeri kun on vaihdelootan öljytilassa. Uusi suojakumi oli hankittuna, mutta jäi asentamatta ennen koneen nostoa paikalleen ja pakoputken rekennusta,

No vivun akselihan ei enää mahtunutkaan paikoilleen purkamatta pakoputkistoa . Ei jaksanut ryhtyä tähän. Helpompi homma oli kaivaa kolo toiselle puolelle ja pujottaa sieltä.



Kun vivuston sai kasaan niin bonus vikana esiin tuli kiinni ruostunut kytkin. Ei auennut käsivoimin. Meisseli rohkeasti ristikon väliin, vitonen päälle ja starttinappulaa. Vähän hirvitti, mutta aukes.

[Säätäjä_setä]

Välihommana meinasin kunnostaa jarrupääsylinterin. No homma alkoi sillä, että se ei meinannu irrota.



Seuraava rasti olikin pääsylinterin männät. Ensimmäinen tuli ulos ilmanpaineella. Toinen ei liikahtanut mihinkään.



Huoltokirjassa hyvät selitykset miten tällainen kaksipiiri-sylinteri toimii, mutta ei sanaakaan miten se puretaan. Neuvoa antavan jälkeen välähti, että reikä hanuriin niin pääsee tuurnalla lyömään männän ulos. Toimi hyvin. Sitten vaan kierteet reikään ja huoltotulppa paikoilleen.



Tällainen kaksipiiri-sylinteri on loppujen lopuksi aika monimutkainen systeemi. Venttiiliä ja vieteriä riittää.



SJ410:n sylinteriin olisi löytynyt korjaus-sarja erään toimittajan hyllystä. Onneksi varmistin sopivuuden. Korjaus-sarja olisi ollut 22mm sylinterille ja tämä rumpujarrullinen 410 on 19mm sylinterillä. Ostin jo motonetistä jarrusylinterihoonin 19-63mm. No tämähän ei mahtunut ollenkaan tuohon 19mm reikään. Kotitekoisella hiomapaperihoonilla sylinteri tuli jonkinlaiseen kuntoon. Mäntien purku ja tiivisteiden putsaus tuotti päätöksen, että näillä kasaan ja kaasua.

[Säätäjä_setä]

Johtosarjan ja kymmenien ylimääräisten johtometrien siivoamisen aikana järki voitti. Tästä ei millään työmäärällä saa käyttökelpoista hyttiä. Hylkyyn vaan.



Onneksi näitä on puskissa varastoissa. Noh ei ihan sama malli, mutta eiköhän tästä saa taiteiltua jonkinlaisen Laikka Avon.



Tässä tentään on suurin osa korinkiinnityspisteistä jäljellä (ainakin mittoja varten). Hyvältä ei kuitenkaan vaikuttanut kun pestessä puutarhaletkun paineella meni paikoitellen läpi.



Löyty vielä joitain rungon mittoja (pdf faili). Näistä saattaa olla apua muissakin projekteissa.

[Säätäjä_setä]

Tästä se lähtee. Niinhän ne lääkäritkin piirtelee tussilla nahkaan mistä leikellään. Moni yksityiskohta on vielä tässävaiheessa hämärän peitossa eli fiiliksellä mennään.



Ja siitähän se hyötyosa irtosi turhasta tilasta ja painosta.



Sitten vaan koesovitus ja piirtelemään mistä tarttee leikellä tekniikalle tilaa.



Tämä olikin jo tiedossa, että nämä kytkinkellon jämät tarvitsevat tilaa.

[Säätäjä_setä]

Tästä se lähtee. Paikoitellen löytyi tervettäkin peltiä. Hyppyytti muuten aika monta kertaa Jameksen hyttiin ja takaisin. Muutenkin mielenkiintoinen kokemus laskea hytti yksin paikoilleen. Oivallus oli laittaa muoviputken pätkä jakolaatikon kepin päähän ja ohjasnarut koriin millä pystyi Jameksen hytistä kääntelemään koria.



Rapoflex ei petä. Hyvällä limpulla on kiva leikellä.



Alumiinille tietysti oma kiekko. Turhat knöölit pois. En alkanut leikkelemään koko kytkinkelloa pois jottei lootan rungon lujuus häviä.



Vaikka pohja on reikiä täynnä niin vaihdekepeillekin piti tietysti tehdä uudet aukot.


Lopulta loksahti paikoilleen.



Jotain pikkujuttuja jäi vielä muokkausta odottamaan. Esimerkiksi Bemarin kytkinvipu jäi niin lähelle koripeltiä, että ei uskaltanu jättää noin.

[Säätäjä_setä]

Ilman korjaus-sarjaa huollettu jarrupääsylinteri tuntuu toimivan ihan hyvin. Jarrut vaativat kuitenkin vielä säätöä. Kengät liian kaukana.

Koria duunatessa huomasin, että on sitä syäny muutkin kuin ruosta, Nälkä pitää elukoilla olla kun Suzukikin kelpaa.

Moottorin kiinikeitä taiteillessa jäi huomaamatta, että rättinivelenyksi pultti ottaakin putkeen kiinni. Hirmu tuurilla kuitenkin pyörii. Pitää näyttää Rapoflexiä sille.