Unimog 411

[mokkero]

Aattelin alkuu tuonne moggi topikkiin mutta tuli niin pitkä sepustus että päätin pistää omaan projektitopikkiin.

Joulukuussa 2008 tuli hommattua kyseinen Unimog 411 vuosimallia 1961. Hytti oli karun näköisessä kunnossa mutta suurinpiirtein ehjä eikä pahasti ruosteessa. Tekniikka oli hyvässä kunnossa, akselit oli käyty läpi edellisen omistajan toimesta, moottori oli vaihdettu ainakin kertaalleen. Tässähän on väkivahva OM636.
Moggi on ollut työkäytössä ensimmäiset kymmenen vuotta Suomen Malmi Oy:llä jonka jälkeen muutamalla yksityisellä.

Moggi tuotuna uuteen kotiin.




Insinöörikoulu oli kuitenkin vielä kesken ja lupasin itselleni olla puuttumatta moggiin ennenkuin paperit on kourassa, niinpä se sai huilailla seuraavan talven vanhempien takapihalla.




Keväällä, eli Toukokuussa 2009, kun oli paperit saatu tai ainakin lähellä sitä lähti moggi purkuun. Tarkoitus oli kunnostaa ohjaamo, säädellä vähän pumppua ja muuta sipistelyä niin että uskaltaisi lähteä kyselemään konttorilta aikaa. Mitään viimeisen päälle entisöintiä ei ollut tarkoitus lähteä tekemään vaan suurin piirtein siisti käyttöpeli.

Neliskanttiset valot ei miellyttänyt silmää joten pyöreitä piti haeskella tilalle. Tietysti siinä joutui vähän koppia sepittämään että sai valot asettumaan.

Uutta muotoa haettu pahvin kanssa:




Tyhjää hylsyä oli kätevä pyöritellä nurmikolla paremman hitsaus asennon löytämiseksi:




Lamppujen paikat valmiina:




Yksi suurimpia taisteluja oli simpukan irroitus. Simpukka on kiinni yhdellä noin 30mm pultilla joka menee runkoaisan läpi. Simpukan puolelta ei mahdu millään avaimella kääntämään ja pultin kantakin oli vähän erikoinen. Ulkopuolelta sitä yritin puristaa ulosvetimen tyyppisellä härvelillä ulos ja kyllähän kolmas tai neljäs versio oli jo niin vahva että pultti päätti lähteä liikkeelle.




Enemmän voimaa, vähemmän älyä?




Taistelun toinen osapuoli:




Uusi pultti sorvattiin isosta pultista vähän hoikentaen sekä katkaisten sopivaan mittaan ja tietysti uusi kierre päähän. Kuvaa valmiista pultista ei löytynyt.




Koppi puhallettuna ja maalattuna, sävy olisi saanut olla tummempi ja maalin laatu muutenkin parempi. Noh, olihan siinä nyt sentään maali päällä.




Vanha pakosarja oli murtunut halki jostain kiinnitysreijän vierestä niin nikkaroin putkenmutkista uuden. Tässähän on aika helppo kun kannessa on vain kaksi reikää pakokaasuille.




Vanteita piti vähän aikaa haeskella kun halusin samalla et:llä olevat joka nurkkaan, alunperin etu- ja taka-akselilla oli erilaiset vanteet. Vanteet vanhojen kumien kera löytyi palstan kautta.




Pyyhkijän vivustot löytyi osasilta, joku random malli mikä hyllynperukoista löytyi. Sovite osat pyöräytetty sorvissa. Pyyhkiän sulka on ministä.




Alunperin oli tarkoitus käyttää vanhaa koetaulua mutta oli niin muhkurainen että päätin rälläköidän sen hiiteen ja vesileikkurista uutta tilalle. Uusi on kiinni pulteilla niin on kätevämpi ropailun kannalta.




Palstan kautta löytyi 411 mogin alkuperäisiä hydrauliikka kilkkeitä, pumpun kiinnitystä rakenteilla. Pumppu ei vielä tähän päivään mennessä ole tullut käyttöön mutta ehkä se jonain päivänä.




Ohjaamon paikalleen nosto odotti ruiskupumpun saapumista pajalta jossa se taisi viettää reilu pari kuukautta. Pumpussa on puimurin säädin ja sitä värkkäiltiin ajoneuvokäyttöön sopivammaksi. Kuva on otettu syyskuussa 2009.




Jotain jälkiäkin jäänyt pihalle, se siis liikkuu!




Kaasuvivun kanssa oli pähkimistä. Tälläinen versio sinne jäi ja on yhä vieläkin eikä ole kuin kerran ”seonnut”.




Konttori lähestyy.. Paikallisella ammattikoululla jarruja härnäämässä. Kyllähän siinä tovi tuli rullilla pyöriteltyä että sai jarrut kohalleen.




Joku kilpi ripustettu nokalle. Marraskuussa oli sitten konttorille varattu aika ja leima tuli ensi yrittämällä, oli siinä katsurilla kyllä vähän ihmettelemistä. Papereitten kanssa meinasi olla painimista kun ei ihan täyttä omistusketjua ollut ensin saatavilla mutta onneksi myyjä löysi käytköistään kauppakirjan edellisestä omistajan vaihdoksesta.




Ja ei muuta kun kovaa ajoa