Sorvijuttuja

[Säätäjä_setä]

Kierteiden osalta tälä Wolf on outo tapaus. Vaikka saksalainen kone puolet kierteistä tuumaisia ja lisäksi epästandardeilla nousuilla. Ensimmäisessä kuvassa näkyvä putkihäkki missä moottori ollut kiinni kasattu ja kiinitetty UNC ruuveilla. Kitapalan ruuvit tunnistettu UNS 1/4-24 kierteeksi. Minipakasta löytyi ruuvit 3.2mm x 0.6 kierteellä. Pakka mikä muuten on englantilainen Burnerd on kiinni karaputkessa noin 20mm 11tpi Witworth kierteellä.

[Säätäjä_setä]

Lukemattomia tunteja raaputettu maalia ja muuta tahmaa osista. Ruosteen kemiallisessa putsaamisessa kokeilin CRC Rust Remover litkua. Minusta toimi hyvin.

https://www.motonet.fi/tuote/crc-rus...roduct=60-2121

Liotuksen jälkeen öljyllä ja tonnin hiomapaperilla vähän kiiloitusta.

[Säätäjä_setä]

Kelkoista löytyi putsauksen lisäksi paljonkin tehtävää.
- poikittaiskelkan ruuvista puuttui päätylaakeri
- vasaranjälkiä sun muuta damagea.
- kelkan vetomutteri kaput
- kelkan ruuvin laakeri kaput

[Säätäjä_setä]

Viila- ja hiontahommia niin kelkat lähti liikkumaan kunnolla. Poikittaiskelkan ruuvista puuttui päätylaakeri. Vähän fiiliksellä mitoitus ja 3D tulostimella osa. Ei tähän koneeseen pitäisi muovisia osia laittaa, mutta saa olla ainakin toistaiseksi noin.
Joo, tuossakin oli ruuvit katkenneet kelkkaan. Poistossa selvisi, että nämäkin olivat 3,2mm kierteet. Avarsin kierteet vakio 4mm kokoon.

[Säätäjä_setä]

Kelkan vetoruuvin mutteri oli hyvin klenu. Meinas olla ongelma miten saa purettua kun kiinitysruuvi vaan pyöri, mutta ei auennut. No vetämällähän tuo messinkimurikka tuli kolostaan ja kelkan sai auki. Osoittautui, että joku oli yrittänyt korjata sitä tinalla.
Hetken tuumailun jälkeen porasin sorvissa tinat pois ja tein teräksestä laakeritapin.

[Säätäjä_setä]

Kelkan syöttöruuvi käyttäytyi niinkuin siinä ei olisi painelaakeria ollenkaan. No sehän selvisi, että ei ollutkaan. Painelaakeri hajonnut joskus (tappi poikki). Homma ratkaistu siten , että akseliin vetäisty ura ja laakeripukin läpi puuruuvi pidäkkeeksi. Ruuvi tietenkin katkaistu laakeripukin sisään. Onneksi tuon sai purettua niin pääsi korjaamaan.
Todennäköinen syy tähän outoon korjaukseen selvisi. Katkenneen tapin pätkät lähtivät holkista, mutta ei akselista. Olettaen, että on ollut kartiotappi niin tietysti kokeilin molempiin suuntiin.
Plan B. Holkki kovajuotoksella akseliin kiinni ja laakeri mittoihin. Toimii tällaisena hyvin vaikka jotain osia tuosta veivin ja laakerin välistä selvästi puuttuukin. Siinä ollut alunperin jonkinlainen välyksen säätö.

[Säätäjä_setä]

Kärkipylkkään ei koneen mukana tullut mitään työkaluja. Tutkimuksissa ei selvinnyt minkälainen kartio kärkipylkässä on. Taas tuumaamisen jälkeen päätin avartaa sen MK1 kokoon. Täyttä syvyyttä siihen ei saa liikkeen kärsimättä. Tässä koneessa momentit niin pieniä, että MT1 kartion voi hyvin lyhentää puoleen.
Sain Juusolta pienen vanhan tämän koneen tyyliin sopivan Konepaja Mikron valmistaman istukan. Siinä vaan oli joku outo kara kiinni. Irroitus osoittautuikin työlääksi. Piti antaa lämmöt ennenkuin irtosi. Tilalle lyhennetty MK1-B12 kara. Sattumalta nettiä plaratessa tällainen löytyikin lähi Fixuksesta eikä ollut edes ryöstöhintainen.
https://www.fixusnet.fi/fin/poraistu...12-p-526018-0/

[Säätäjä_setä]

Moottoriratkaisua funtsaillessa ei tuntunut houkuttelevalta ruveta sovittelemaan koneen mukana tullutta VEM mosaa tähän. Muisti on kummallinen. Muistin, että luokkaa 40v sitten tullut otettua talteen Diablo 630 kiekkokirjoittimen kelkan moottori. Tuollainen pienen starttimoottorin kokoinen DC servo. Tarkkaa speksiä ei löytynyt, mutta alkuperäisessä käytössä jännite ollut 40V. 3D tulostimella pukit ja väliaikaisesti pellinpalaan kiinni niin pääsee koeajamaan. Kiinan siivapyörät tai aihiot oli vielä matkalla. Hermo petti niin piti tehdä ensimmäinen pitkästä. Alunperin veto ollut todennäköisesti pyöreällä nahkaremmillä. Pyöreetä PU remmiä saa metritavarana. Tässä suuri etu on, että karapylkkää ei tarvitse purkaa vaan remmin voi hitsata in situ. Hitsauslaite syntyi kun ison kolvin vastuksen ympärille taittoi kuparilevyn. Ensimmäinen sovitus meni perseelleen. Opin heti, että hihna pitää tehdä noin 10% nimellismittaa lyhyemmäksi niin on sopiva.
Moottori pyörii lähes äänettömästi ja karalaakeritkaan ei pidä ääntä. Miellyttävä kotikone. Tuollainen DC servo yleensä speksataan siten, että sille annetaan EMF vakio. Tässä 25,9V / 1000 rpm. Tarkoittaa, että kuormittamaton nopeus tuolla jännitteellä rajoittuu ilmoitettuun. Käyttäytyminen on aikalailla lineaarinen. Puolella jännitteellä puolet nopeudesta ja tupla jännitteellä kaksinkertainen. Jossain tietysti tulee eristeiden kestoraja ja terminen kestoraja vastaan. No toistaiseksi ei ole kuin 60V poweri. Hyvä säätöalue kuitenkin ja lisää saa remmivälitystä vaihtamalla.

[Säätäjä_setä]

Toinen puuttui. Tästä syntyi hyvä terapiaprojekti. Sorvailla umpikamasta samanlainen.

[sisua45]

Ei sorvi, mutta vanha kone tämäkin...

Verstaaltani (entinen sementtivalimo) löytyy myös vanha pylväsporakone. Isäni lienee ostanut tämän joskus 70-80 luvulla. Mutta mistä, sitä en tiedä. Tällä on porattu muun muassa leca tiilien pohjalevyihin reikiä. Porattavaa on kertynyt nopeasti laskien yli 60 metriä, 33 mm terällä..!!!

Koneen merkki lukee selkeästi kyljessä. Koitin kaivella tietoja jo 10v sitten, mutta hieman laihoin tuloksin. Ameriikoissa oli kyllä saman niminen työstökoneita valmistava yritys. Tuotteiden kyljessä luki joko EX-CELL-O ta Ex-Cell-O. Ajattelin tämän olevan vaan vanhempi, jossa on erilainen kirjoitus asu. Kyseinen firma oli pystyssä 1919-2006. https://en.wikipedia.org/wiki/Ex-Cell-O

Mutta oli vaan kovin outoa, että jenkkiläisestä vanhasta porakoneesta ei löydy netistä yhtään kunnon kuvaa?

Sitten tärppäsi Tanskalaiselta myyntipalstalta, siellä oli myynnissä just samanlainen kone!

Google kuvahaku "Søjleboremaskine excello" --> https://www.google.com/search?q=S%C3...nt=firefox-b-d

Porakone taitaa ollakin Tanskalainen eikä jenkki. Löysin loppujen lopuksi neljä konetta, ja kaikki eri värisiä.

Tekisi mieli entisöidä tuo porakone. Hioa maalipintaa, että löytyy varmasti alkuperäinen väri. Valuosat hiekkapuhallukseen, ja kiillottaa sorvissa putkiosat.

Välityksiä täytyisi saada hitaammaksi. Vähän voisi vielä hihnapyörien kokoa muuttaa. Kone jaksaa kyllä porata, mutta isot terät pyörivät liian lujaa. Kartio on MK3. Löytyy myös Taiwanilainen MK2 kone, sillä tulee kairattua jonnekin 20 mm tietämiin.

Edit: Excellon valmistaja voi olla Rødvig Maskinfabrik, joka teki myös Supero merkkisiä porakoneita.

[Säätäjä_setä]

Kyllä EXCELLO ansaitsee tulla entisöidyksi. Vanhat koneet on hienoja.
Taajuusmuuttajalla saa aika laajan säätöalueen kierroslukuun. Muuttajan parametreillä voi vielä vähän jekuttaa alakierrosvääntöä lisää.

[Säätäjä_setä]

Koneen mukana tuli tällainen 58mm kääpiöpakka. Pakka on kiinni tällaisessa poralaitteessa mikä tulee kärkipylkän tilalle. Putsaus on vielä kesken. Itse pakka huollettu. Tässä oli niitä 3,2x0,6 mm ruuveja. Risan tilalle sorvasinkin yhden uuden kunnes päätin suurentaa kierteet 3,5mm niin saa ruuveja helpommin.
Tuolla samalla kartiolla pakan saa periaatteessa kiinni myös karaputken päähän. Jostain syystä tuon pitkän putkimutterin mitta on vaan eri karaputki kiinnityksessä. Ehkä joskus teen sopivan.

[Säätäjä_setä]

Pakka putsattu ja ekat lastut otettu. Kerkisin tekemään myös puuttuneen neliöavaimen. Selvisi heti ensimmäisellä ajolla, että jokin pahasti vialla. Heittää 2-3 kymppiä heti leukojen kohdalla. Tästä ei tullut depressiossa otettua kuvia, mutta ongelma näkyy miten pitkä akseli istuu jaraputkessa.
Karalaippa oli saanut putkitonkia ja vasaraa, mutta ihmeen kaupalla ongelma ei ollut siinä. Osoittautui, että pakkkaa vaan oli hakattu niin julmasti, että tarkkuus hävinnyt. Tämä Burnerd on 82mm tai tarkemmin 3 1/4" pakka. Yksi raato löytyi ebaystä ei muuta. Jäi sekin ostamatta. Funtsailutauko.

[Säätäjä_setä]

Sakemannilta tuli tilattua 80mm pakka.
https://www.paulimot.de/Drehen/Drehb...-Loch-Aufnahme
Kiinankamaa, mutta jotenkin laatuseulottua. Osoittautuikin priima kamaksi.
Tuosta Burnerdin laipan olisi hyvin voinut modata tälle 80mm pakalle, mutta ajattelin säästää sen jos joskus tulee korjattua tämä Burnerd.
Kiinasta löytyi 80mm laippa-aihio 14mm reijällä ja kierteellä. Omassa pikkusorvissa löytyy 11tpi nousu. Meinasin ensin yrittää tällä, mutta jo reijän avartamisessa selvisi, että tästä ei taida tulla muuta kuin sanomista. Koneen vaihto, keskiö mittoihin ja 11tpi kierre. Olakkeen viimeistely ja muu näpertely sujuikin sitten omalla koneella. Onnistui heti. Heitto noin 50mm päässä leuoista pari satasta.

[Säätäjä_setä]

SISUA45:lla oli hieno tarina EXELLO porakoneesta. Tässä toinen vähän tuoreemmasta. IXION Machin fabrik Otto Häfner Hamburg. AEG moottori.
Faijjavainaa osti tämän uutena joskus 70-luvun alussa. Moka vaan oli, että pajalla oli silloin rautalankalinjalla toimitettuna 220V valovirta. Kone oli tietenkin 3-vaihe moottorilla. Jäi kirjaimellisesti vuosikymmeniksi nukkumaan nurkkiin. 90-luvun lopulla sivistys ja 3-vaihe sähkö oli saavuttanut pajan ja porakone pääsi käyttöön. Ei tollasta oikein voi muuten luonnehtia kuin sanomalla, että ihan oikea työkalu. Tehty käyttöön. 2012 kone koki modernisoinnin kun laitoin siihen taajuusmuuttaja draivin. Ei ole tämän jälkeen tarvinnut hihnoja vekslailla.
Pieni innovaatio oli laittaa nopeus-saatö syöttövipuun.
Vähän on alkanut kylmässä talvehtiminen näkymään koneessa, mutta muuten priimakunnossa.

[sisua45]

Tanskalaiselta myyntipalstalta löytyi tämä kuva. Siinä huilaa melko alkuperäinen Excello, jus samaa mallia kuin meillä. Huomatkaa lattahihna eli läskiremmi välitys.

Tuossa meidän härvelissä on joku istuttanut kiilahihnapyörän alkuperäisen kolme portaisen lattahihna pyörän päälle. Sähkömoottori on vaihtunut Strömbergiin.

Myyntipalstan kuvissa näkyi myös sähkömoottori, Tanskalainen sekin, jonka oletan olevan alkuperäinen. Tehoa siinä on 0.37 kW / 1400 rpm. Tuossa meidän Römperissä on tehoa 1.5 kW / 1410 rpm...!!!

Ikinä ei ole voima loppunut, ja se ei ole mikään ihme. Pienempikin riittäisi. Jos tulee hiukan pienempi moottori vastaan, niin vaihdan sellaisen.

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Taajuusmuuttajalla saa aika laajan säätöalueen kierroslukuun. Muuttajan parametreillä voi vielä vähän jekuttaa alakierrosvääntöä lisää.

Nyt mennään minun tietotaidosta ohi että heilahtaa...

Voiko tuota 1.5 kW Römpäriä "kesyttää" sopivalla taajuusmuuntajalla? Voimaa ei tarvita ainakaan lisää.

Jos moottori pyörii luvatun 1410 rpm, niin terä pyörii 286 rpm. Tällä porakoneella porataan lähinnä isoja teriä, niin se saisi pyöriä noin 170-240 rpm.

Jos tuon moottorin pitää, niin millainen taajuusmuuntaja olisi hyvä?

(kaveri on sähkömies, hän kytkee kyllä pieniä juttuja keskikalja palkalla...)

[Säätäjä_setä]

Tässä esimerkki.
https://www.finnparttia.fi/epages/fi...ucts/TM1%2C5V3

https://www.vem.fi/tuotteet/yaskawa-taajuusmuuttajat/

Toriin kun laittaa hakusanaksi taajuusmuuttaja niin viitisenkymmentä löytyy heti.

Merkkejä ja malleja löytyy paljon ja vähän päälle. Jos katselet käytettyjä niin oleellisia speksejä:
- 400V (tai vanhat 380) sisään ja ulos
- teholuokka 1,5 ... 5 kWa
- ulkoinen ohjaus jännitesignaalilla. Tämä mahdollistaa potentiometrin käytön. En ole tutkinut, mutta ominaisuus lienee lähes kaikissa taajareissa. Kannattaa kuitenkin varmistaa
Mitäänhienoja back EMF ohjauksia ei tarvita. Uusissa vehkeissä vaan on kaikkea vaikka ei tarttiskaan. Ei ole muuta haittaa, mutta konfiguroinnissa pitää lukea enemmän papereita.

Taajarilla saa myös pakin jos tarvetta ja koneen mekaniikka kestää sen. Sorvissa kiva ominaisuus on myös sähköinen jarru minkä saa tehtyä taajuusmuuttajalla. Yleensä näyttöön saa myös valittua kierrosluvun tai moottorivirran mikä kertoo kuormituksen.

[kivinen]

Säätäjä_setä on tehnyt tosi hienoa työtä noiden sorvien ja poran kanssa. Olisi ainakin minulta jäänyt Wolf&Jahn entisöimättä tai pitäsikö sanoa rakentamatta uudelleen.

Taajuusmuuttajista pitää sanoa vasta noin 15 vuoden kokemuksella sen verran, että ei ole ihan yksinkertainen asia, jos lähdetään liikkeelle nollasta. Käytän vain ja ainoastaan ABB:n koneita, koska niiden ohjelmoinnin ja kytkennät olen opetellut vuosien mittaan. Viime kesänä oli ongelmia, koska olivat lisänneet ohjelmaan defaulttina asetuksen, joka laittaa laitteen vikatilaan ylijännitteen takia. Asetuksia ABB:n laitteissa on jotain 1000-2000 väliltä, uusien asetuksien löytäminen on aina aikaa vievää. Muilla merkeillä voisi päästä helpommalla ohjelman suhteen, mutta paremmasta en tiedä. Säätäjä_setä varmasti tietää.

Sellainenkin detalji, että valitettavasti perus sähkömies ei osaa taajaria kytkeä. Olen koittanut useita kertoja, jos ei ole kokemusta asiasta, niin menee pari päivää puhelimessa opastaessa. Osaava sähkömies kytkee taajarin noin tunnissa ja perus parametrien naputtaminen ohjelmaan vie puoli tuntia. Parametrien säätö viekin sitten helposti 2-4h, riippuen mitä haetaan.

[Säätäjä_setä]

En halunnut pelotella, mutta valitettavasti Kivinen on asian ytimessä. Nykyaikaiset taajuusnuuttajat kehittävät istumalihaksia ja lukutaitoa.

Muutama vuosi sitten rakensin kaverille ison antennomaston kääntöohjauksen. Siihen tuli kaksi pientä "nykyaikaista" Yaskawa V1000 Vector Control Drive taajuusmuuttajaa. Tässä vehkeen manuaali malliksi. Ei ole kuin 500 sivua. Konfiguraatiossa tosiaan parametrejä tuhansittain.
https://www.yaskawa.com/delegate/get...PC71060618.pdf

No tässä vastaus on, että ei auta muuta kuin lukea ja opiskella. Oikotietä ei ole. Asetuksia on niin paljon, että käytännössä ainoa järkevä reitti on ladata valmistajan konfigurointisoftat ja myös opiskella ne. Manuaalit jälleen satoja sivuja. Vielä sellainen huomio, että taajuusmuuttajan teholla ja monimutkaisuudella ei ole suoraa yhteyttä. Pienetkin voi olla monimutkaisia ja päinvastoin.

No ei maailma tähän kaadu. Vanhat taajuusmuuttajat ovat yksinkertaisempia kuin nuoremmat kuten vanhat ukotkin. Esimerkkinä mun pikkusorviin asennettu vanha Omron 3G3SV. Siinä on viitisenkymmentä parametriä joista kymmenkunta tärkeää/pakollista. Nämä pystyy hyvin konfiguroimaan laitteen oman näytön ja näppäimistön avulla. Manuaali muuten vain 66 sivua.

Vielä ihan muu juttu. Radioukkojen näkökulmasta lähes kaikki taajarit ovat katastrofeja. Suojaamattomalla kaapelilla väärin kytketyt systeemit ovat melkoisia häiriölähettimiä. Myös sähköistä asennusta varten kannattaa lukea ohjeet.



Nykyaikaisia monipuolisia, mutta "konfigurointipainajaisia"



Yksinkertainen vanha Omron.



Myös nämä vanhat Siemenssit ovat yksinkertaisia. Kymmenellä parametrillä selviää.

[Säätäjä_setä]

Tuli hommattua ER32 holkki-istukka ja setti holkkeja. Meininki tehdä sovitteet myös muihin koneisiin. Myöhemmin selviää mikä tarkkuus. Ovat ainakin läpi hiottuja holkkeja.

[riude]

Eipä noissa uusissakaan tamuissa sen enempää niitä peruskäytössä tarvittavia parametreja sen enempää ole kuin vanhoissakaan. Siis joita tarvitsee muuttaa tehdasasetuksista.
Moottorin nimellisarvot ja rampit, ja ehkä ohjaukseen liittyviä juttuja, riippuen miten sitä haluaa ohjata.
Nykytamuissa on yleensä napit ajoa ja nopeudensäätöä varten valmiina naamataulussa, joita ei vanhemmissa ollut läheskään kaikissa. Kuten edelläolevista kuvistakin voidaan todeta.

Lisäksi nykytamuista saa yleensä ulos 24vdc apujännitteen rajakytkimille yms. tarvittaessa.
Puhumattakaan esim. siemensin g120 yms. tamuista, joihin pystyy tekemään itse pientä ohjelmanpätkääkin, eikä erillistä ohjaavaa logiikkaa tarvita.
Esim. joku kuljetin, joka pysähtyy kun rajalle tulee tavaraa, ja käynnistyy taas kun se poistuu jne.. Mutta nämä on tietysti jo vähän "edistyneempää" käyttöä.

[sisua45]

Helpot ratkaisut, eli taajuusmuuntajat, alkoivat kuulostamaan siltä että meidän verstaalla kukaan ei osaa sellaisia kosketella. Siispä takaisin perus asioiden pariin... eli niitä joita osataan ihan ite tehdä.

EXCELLOn nykyinen, ainakin 40 vuotta paikallaan ollut, alkuperäiseen nähden nelinkertainen moottori, heiluu poratessa. Miksi näin?

Moottorin kiinnitys on hieman erikoinen. Porakoneen valurauta rungossa on reikä, johon sähkömoottorin 35 mm akselitappi kiinnittyy. Aikaisemmista kuvista näette, kuinka se kuuluisi olla (harmaa porakone), ja kuinka se aikaisemmin meillä oli, (vihreä porakone).

Juurisyyksi (2020-luvun teollisuuden muotisana, jota töissä viljellään viljasti, ja joka allekirjoittanutta vituttaa niin että veri ei kierrä) paljastui moottorin 5 mm taustalevy, sekä sen kiinnitys kahdella pultilla ilmeisesti alkuperäisestä sähkömoottorista leikattuun palaseen. Vaikea selittää, vertailkaa kuvia ne joita asia jaksaa vielä kiinnostaa.

Koitin kiristää heiluvaa liitosta, ja naps, toinen M10 pulteista poikki. Vittu, nyt pitää tehdä kaikki uusiksi...



Seurasi siis tunti tolkulla rälläköintiä, hitsaamista, sorvaamista, poraamista, viilaamista, jne. Tässä lopputulos joka on tukeva. Alkuperäiseen akselin (70 mm pitkä) on nyt hitsattu 16 mm paksu pyöreä laippa. Siihen on tehty 4 kpl M10 kierrereikää, johon pultataan uusi 8 mm paksu moottori teline.



Nyt kokoonpano näyttää tältä. Ennen moottori oli vinossa pora-akseliin nähden, ja remmilinja oli korkeus suunnassa 15 mm pielessä. Nyt se on jumalauta justiinsa!



Moottorin hihnapyörä on A-remmille tarkoitettu, ja B-remmi kulki aivan sen ulkoreunaa, ja vielä reilusti se yli. Lisäksi siinä oli aika lailla kulumaa nimellismitan kohdalta. Hieman sai sommitella sorvin kelkkaa ja teriä että sai sorvattua hihnapyörän molemmin puolin 20 asteeseen (remmi 40 astetta).

Onko teillä hetki aikaa puhua kiilahihnoista?

Tässä porakoneessa oli tehtaan jäljiltä lattahihna, läskiremmi, mutta nykyään V-hihna B64. B tarkoittaa leveyttä 17 mm, ja 64 pituutta tuumina, joka tekee millenä 1625 mm.

Helppoa eikö niin? Periaatteesa kyllä, käytännössä ei..

Näissä 40 asteen hihnoissa, joissa on tuuma mitoitus, nimellismitta on sisämitta. Tämä esimerkki hihna on ulkoa 1694 mm. Rullamitalla sain tuloksen 1700 mm.

Viimeisen 50 vuoden aikana moni auton tuulettajan hihna, esim SPA 13x1700, on mitoitettu ulkomitan mukaan.

Tuolta saa hyvää tietoa remmeistä, siltä katsoin itsekin mitä olikaan B-hihnan kulma:

https://halikonkumipalvelu.fi/sites/...hihna-INFO.pdf



Aiemmin laskeskelin poraus karan nopeutta, ja sain tulokseksi 286 rpm.

Sitten muistin, että onhan mulla mittarikin siihen ja oikein Biltema merkkinen! Ostin tämän pelin ehkä 15 vuotta sitten. Aikanaan mittasin muistaaksi yhden polttomoottorin kierroksia. Sitten värkki jäi seisomaan ja patterit oksentivat koneen sisälle.

Ei muutakuin patterikotelon siivousta, ja kolmen euron sijoitus uusiin virtalähteisiin.

Tuloksena karan nopeus 290 rpm, ja moottorin 1490 rpm. Molemmat tulokset ilman kuormaa. Aiemmin valehtelin 286 rpm, ei mennyt kauasksi.

Moottorin hihnapyörän sorvauksen jälkeen karan nopeus on 273 rpm. Eli välitys muuttui 5.14 --> 5.46. Remmi on aika kulunut, ajattelin tilata uuden. Uusi remmi lisää välitystä. Jossette usko, kysykää vaikka mopoauto pojilta!

Tämä ei ollut oikeastaan porakoneen entisöintiä. Muutoksia muutettiin paremmaksi. Jos tätä entisöidään, niin nyt tehdyt muutokset siistitään ja maalataan aikakauteen sopivaksi.

(Edellä mainittuihin muutoksiin ei ole ostettu mitään osia tai tarvikkeita, kaikki on löytynyt omalta verstaalta. Lisäksi kului kaksi laiskaa työpäivää, seä kuusi keskiolutta. Nyt ajattelin jouda päälle pienen jaloviinan)

[Säätäjä_setä]

Wolfin kamppeissa tuli myös tällainen johteisiin kiinnittyvä pöytä. Alkuperäinen käyttötarkoitus vähän hämärän peitossa. Ajan saatossa joku vetässy siihen laikalla kolme railoa. Putsauksen jälkeen tästä kasvoi idea, että tostahan voisi tehdä pienen sahan vaikka halkaisuja varten. Tilasin 100mm HSS terän ja tein sille karan. Osa romuloota murikoita ja itse akseli Puuilon vedettyä tankoa. Tästä myöhemmin. Laippa kiinni akseliin lämpösovitteella. Kellotuskuva jäi ottamatta, mutta suoruus meni satasen sisään.

[Säätäjä_setä]

Teriä tilatessa tuli otettua samaan kasaan myös 50mm HSS "sirkkelinteriä". Nämä enempi jyrsinkone mielessä. Voipi olla käyttöä pienissä halkaisuissa.
Tässä karan teossa kokeilin miten kilopultit soveltuvat aihioiksi pikkuhommiin. Varmaan laadusta kiinni, mutta 8.8 pultit tuntuvat olevan hyvin sorvattavaa kamaa. Helppo hankkia ja kohtuuhintaisia. Itse kara M12 pultista ja laippa M10 laippapultista. M5 ruuvilla kasaan

[Säätäjä_setä]

Hain Puusilmästä muutaman kangen akseliaihioita. Nettisivuilla kaikki koot nimetty Warma vedetty akseli xxmm. Huomasin vasta myöhemmin, että 16mm tangon lapussa lukikin Warma vedetty tanko pyöreä 16x1m. Saman näköistä tavaraa kun muutkin, mutta
https://www.puuilo.fi/warma-vedetty-akseli-16mm-1m
Sorvauksesta ei meinannu tulla mitään. Sama millä leikkuunopeuksilla ja syötöillä kokeili niin "revittyä pintaa" joka vedolla. Kokeilin myös eri teriä, mutta ei muutosta. Vertailun vuoksi aiemmissa kuvissa näkyvä laippamurikka jäi jokaisen vedon jälkeen sileäksi ja kiiltäväksi samalla terällä vedettynä. Myös 8.8 pulttien pinnanlaatu jäi aina laakista hyväksi.
Onko kokemuksia näistä Puusilmän akseleista?