Plasma GYS Cutter 20 korjausyritys

[Säätäjä_setä]

Tutkin virranmittauskytkentää vähän syvemmältä. Ohessa simulaatio. Vastaa muuten hyvin mittauksia, mutta simulaattorissa R8 arvo piti pudottaa noin kymmenes osaan kortilla olevasta jotta vaste olisi suunnilleen suora. No näistä oppii aina jotain.

[Säätäjä_setä]

Lisää mittareita peliin ja kuormituskokeita tekemään. Kytkentä edelleen niin, että systeemin verkossa erotusmuuntajan kautta. Kortin ohjausjännitteet tulevat kortin omasta powerista, mutta pääjännite syötetään muualta. Jos räjähtää niin vähän hallitumpi räjähdys.

Koesarja oli:
- virtaa oikosulkuun
- jännitettä avoimeen piiriin
- tehoa keinokuormaan

Kaikki kokeet onnistuivat niin, että mitään ei hajonnut. IGBT kortti ilman jäähdytysripaa ja tuuletinta meni kyllä lämpösuojaukseen 300W kuormalla muutaman minutin jälkeen. Siis lämpösuojakin toimii. avoimeen piiriin lähtöjännite on noin 2x pääjännite. Hyvin kesti 400V (ulos).

[Säätäjä_setä]

Starttimaa kytketään parilla 15N120 IGBT trankulla mitä ohjataan HCPL-3150 driverillä. Driverille tehdään sähköt päämuuntajassa olevalla apukäämillä ja sen perässä olevilla rajoitusvastuksilla ja Zener diodeilla. Piti tutkia tämäkin kun kokeissa HCPL-3150 jännite ei meinannu nousta min 15V yläpuolelle. Tuli harjoiteltua ahtaan paikan osien irroittelua. Kaikki oli kunnossa, mutta vaatii vaan lähes täyden pääjännitteen ennen kuin tämä apupoweri toimii oikein.

Nämä on vähän niin kuin menneen maailman telkkareiden juovapääteasteet. Mikään ei toimi ennen kuin kaikki toimii.

[Säätäjä_setä]

Sitten oli vielä ohjelmassa IGBT gate driverin fetin vaihto. Alkuperäinen SOT23 kotelossa oleva jäi varmuudella tunnistamatta. Kotelossa kun lukee vaan 12W. Tällä reverse dekoodaus antaa 2N7002 tyypin mikä on ihan liian heikko spekseiltään tähän paikkaan. Testeissä ollut isompi TO220 kotelossa oleva korvaamassa tuntematonta jotta päästy eteenpäin. Osia tilatessa katselin suunnittelijan silmin soveltuvia vaihtoehtoja mitä tuossa SOT23 kotelossa saisi. Kärkeen valikoitui TSM2308 fetti. 60V 3A ja Vgs +/- 20V. Tämä Vgs (Gate-Source) jännitekesto on ongelmallinen speksi näissä pikku feteissä. Tässä tapauksessa kun UC3845 kontrollerilta tulee noin 14.5V ohjaus niin Vgs pitää olla enemmän kuin tuo 14.5V.

Vähän driverin rasituskokeita. Hyvin tuntui pysyvän sauhut sisällä.

[Kaitsu67]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Nämä on vähän niin kuin menneen maailman telkkareiden juovapääteasteet. Mikään ei toimi ennen kuin kaikki toimii.

Vanhat telkkarithan saatiin ruotuun kylkeen potkaisemalla tai lyömällä

[Säätäjä_setä]

Sitten mekaniikkahommia. IGBT kortin jäähdytydripa oli alun perin liimattu alumiinipiirilevyyn. Päädyin kitenkin poraamaan korttiin kolme reikää ja kiinnittämään jäähdytyslevyn ruuveilla. Piitahnaa väliin.

Lakkaa päälle jos vaikka estäisi ryömintä/pinta päpilyöntejä. Pelkästään IGBT trankkujen C-G jalkojen väli on pelottavan pieni vain millin luokkaa. Aikaisemmin kun kyseltiin mistä hajonnut, niin läpilyönti on voinut tapahtua tässäkin. Yhdessä räjähtäneessä trankussa oli selvästi palanut valokaari C-G välillä.

Vielä kortti lootaan ja johdot kiinni.

[Säätäjä_setä]

Laitteesta puuttui ilmaliitin ja maapihti. Pientä viritystä ja tulityönurkkaan koeajolle. Pettymys ja ihmetys oli suuri kun ei syttynyt. Onneksi tuli kokeiltua riittävän monta kertaa niin käyttäytymisestä paljastui lisää.
- ilmaventtiili ei yleensä auennut
- joskus yritti syttyä, mutta sammui heti

Lisää mittauksia, mutta ei selvinnyt. Kaikki näyttäisi olevan kunnossa, mutta ei vaan syty. Ohjaukset toimii, pääjännite 330V ja reagoi oikein (antaa hälyytyksen) jos pudottaa ilmanpaineen. Kamat kasaan ja takas pajalle.

[Säätäjä_setä]

Ei jaksanu purkaa koko laitetta. Mittauksia varten pääjännitteen tasasuuntaajasta jalka poikki. Tämä mahdollisti paluun pienempien testijännitteiden käytön. Kaikki näytti toimivan eli missä vika.

[Säätäjä_setä]

Sitten itse poltinta ja sen johtoja tutkimaan. Ei selvää vikaa sielläkään. Sitten ulkoisella powerilla ilmaventtiilille ohjausta ja ahaa-elämys. Polttimen keskitappi liikkuu pneumaattisesti.

Itseopiskelu pikakurssi millä eri tavoilla Pilot Arc sytytys voidaan tehdä. Eräs vaihtoehto on suunnilleen seuraava:
- keskielektrodi on oikosulussa starttimaahan
- kytketään valokaari virta
- avataan ilmaventtiili
- ilmanpaine irroittaa keskitapin starttimaasta jolloin valokaari syttyy näiden väliin
- virtaus puhaltaa samalla valokaaren suuttimesta ulos. Tässä toivotaan, että vastassa on työkappale / työ maa. Jos ei ole niin aikavalvonta katkaisee sytytyksen ja pelastaa suuttimen.
- valokaari siirtyy palamaan keskitapin ja työkappaleen väliin. Systeemi ottaa virtakontrollin eli virta asettuu asetusarvoon.
- taustalla paine, jännite ja lämpötila vahdit toiminnassa.

Tässä vielä havainnekuvat kun kolvi lepotilassa ja seuraava ilmanvirtaus/paine päällä.

[Säätäjä_setä]

Kun tutki tarkemmin suutinta ja keskielektrodia niin olivat aika huonossa hapessa. Pientä viilailua, hiomista ja putsailua niin alkoi näyttämään siltä, että voisi toimia.
Ja valo tuli eikä paskahuusikaan palanut. Pitää huomenna hankkia polttimeen uudet hilut ja tehdä oikea leikkauskoe.



Kolme viikkoa tehty hommia. Osiin menny noin 60,-. Nyt näitä sais kaupasta noin 180,- hintaan
https://www.lidl.fi/p/tee-itse-ja-on...eikkuri/p43499

[Kaitsu67]

No ni, kova työ palkittiin.

Katotaan jaksaisko/ehtiskö ens viikonloppuna ruuvaamaan ton oman auki, et näkis mitä sieltä löytyy.

Jos siellä on paljon mennyt ei kyllä paukut ja aika riitä itsellä nyt tollaseen savottaan - pitäis sit skooppikin käydä noutamassa kaverilta lainasta.
Mut eihän sitä tiedä jos on joku iisi homma, mut vähän pelkään että mun tuurilla sieltä kans lähteny komponenteista hatut päästä lentoon....

[Säätäjä_setä]

Viestin #24 tarinaan lisää.



Jäljistä ei voi päätellä onko tämä kuitenkin juurivika vai onko läpilyönti tapahtunut vikatilanteen alettua. Jäljistä päätellen varmaa on, että kahdessa transistorissa palanut valokaari kollektorin ja gaten välillä. Tässä kohtaa tuo 1.5mm ryömintäväli on vähän laisesti. Tämä voi olla myös syy outoon kytkentään missä kytkimet on muuntajan kummassakin päässä. Näin kytkimien yli jäävä jännite suunnilleen puolittuu. Kytkimien yli vaikuttaa noin 2xpääjännite eli noin 660V. Ei saa olla märkä ja likanen tuosta kohdasta.
Noin yleisesti tällaisia paikkoja kannattaa katsella hitsaus- sun muissa pajakoneissa missä on suurjännite elektroniikkaa. Kostea pajapöly (rautaa) johtaa hyvin.

[Säätäjä_setä]

Tänään käyty ostoksilla. Uudet hilut kärsään, maapihti ja ilmaliitin. Nyt alkaa tämän koneen hinta olemaan jo Liiterin tarjouksen tasolla.

Huomio tuosta suuttimen kuoresta. On olemassa kaksi samannäköistä vaihtoehtoa. Toisessa neljä ja toisessa kuusi ohivirtaus ilmareikää. Suuttimia ei ollut kuin 0.9mm reijällä. Alkuperäinen tai se mikä oli koneessa kiinni on 0.8mm suutin. En osaa sanoa vaikuttaako tuo 0.1mm ero mihinkään. Olis ehkä vähän kapeampi suihku.

[Säätäjä_setä]

Ei tämä vielä olekkaan selvä juttu. Uusilla osilla parani vähän, mutta samat elkeet eli ei syty aina. Tarkalleen nostaa kyllä virran, mutta ei pääse sytytys sekvenssissä ilmaventtiilin avaukseen asti. Kun useamman yrityksen jälkeen aukeaa niin sitten kyllä kusee tulta. Sytytyksessä ottaa verkosta vähän toista Ampeeria virtaa. Laikkuussa nousee aina 15A tasoon asetuksista riippuen. Tämän vian selvittäminen vaatii vielä lisää konjakkia.

[Säätäjä_setä]

Sellainen pikkuvika tai ominaisuus paljastui, että pienellä virralla (5A) ei jaksanut palaa tai paremminkin puhalsi valokaaren ulos/sammuksiin. Brosyyri antaa leikkuupaineeksi 2.5-4 baaria. Masiinan painevahti oli kuitenkin säädetty siten, että alle neljän baarin ei voinut säätää ilman, että mentiin painehälytykseen. Kokeeksi painekytkimen ohitus ja paineet alas. Jo rupes lieska pysymään pienelläkin virralla.

[Säätäjä_setä]

Illan terapiahomma olikin sitten askarrella painekytkimen kanssa. Pneumatiikkarojun inventaariossa ei löytynyt sopivaa, mutta alkuperäisestä löytyi säätö. Kalibrointi setuppi pystyyn ja säätämään. Laitoin 1.5baarin paikkeille. Tämä kytkinhän ei säädä leikkuupainetta, vaan on hälmöily varmistin. Joku paine pitää olla, että suutin ei pala silmän räpäyksessä paskaksi. Pikea leikkuupaine virran ja materiaalin mukaan onkin sitten itte sepän valinta.

[Jull]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Kolme viikkoa tehty hommia. Osiin menny noin 60,-. Nyt näitä sais kaupasta noin 180,- hintaan
https://www.lidl.fi/p/tee-itse-ja-on...eikkuri/p43499

Aamukahvilla tämän vinkin huomasin, joten samatien Litukkaan. Plasma just hankittu..

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja Jull

Aamukahvilla tämän vinkin huomasin, joten samatien Litukkaan. Plasma just hankittu..

Ja siitä sitten tuoreita käyttökokemuksia palstalle.

Terv nimim. Plasmaton.

[Kaitsu67]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Viestin #24 tarinaan lisää.
Jäljistä ei voi päätellä onko tämä kuitenkin juurivika vai onko läpilyönti tapahtunut vikatilanteen alettua. Jäljistä päätellen varmaa on, että kahdessa transistorissa palanut valokaari kollektorin ja gaten välillä. Tässä kohtaa tuo 1.5mm ryömintäväli on vähän laisesti. Tämä voi olla myös syy outoon kytkentään missä kytkimet on muuntajan kummassakin päässä. Näin kytkimien yli jäävä jännite suunnilleen puolittuu. Kytkimien yli vaikuttaa noin 2xpääjännite eli noin 660V. Ei saa olla märkä ja likanen tuosta kohdasta.
Noin yleisesti tällaisia paikkoja kannattaa katsella hitsaus- sun muissa pajakoneissa missä on suurjännite elektroniikkaa. Kostea pajapöly (rautaa) johtaa hyvin.

Saateri, oiskohan oman plasman pimeneminen mahdollisesti tuollaisen pajapölyn perua, laite kun oli samassa tilassa missä tuli laikattua aika paljon Series II:en runkoa, kun ruostepaikkoja tuli korjailtua. Metallipölyä oli kyllä vähän joka paikassa. No, jos viikonloppuna ehtis avata kuoret niin näkee onko sielläkin tollanen valokaari tehny tuhoja....

[Säätäjä_setä]

Uteliaisuus on suuri jos joku Lidlin plasman hankkinut jaksaisi ruuvata kannen auki ja ottaa muutaman valokuvan laitteesta. Kiinnostaa minkälaista tekniikkaa 180,-llä saa.

[Kettu_]

Mulla on stahlwerkin cut 50? Vai 60? No jokatapauksessa, se tekee välillä niin ettei polta kun pienellä virralla ja kun nostaa virtoja yli 30 asteikon (tiedä sitten onko nuo mitä arvoja?) Niin tussahtaa koko kone ja sytyttää vakavalon, valo ei sammu muuten kun nyppäämällä virtajohdon hetkelsi irti. Oon kyllä kokeillu eri paineilla 2-4bar mutta ei mitään vaikutusta, suuttimetkin vaihdoin ja sama ongelma ilmenee aina kun ylittää tuon 30 arvon ja rupeaa leikkaamaan niin muutaman minuutin jälkeen sammahtaa. Voisikohan tuossakin olla että on imassu sisäänsä metallipölyä tai joku muu komponetti vika?

[Säätäjä_setä]

Yleensä tuo vikavalo kertoo palamalla tai eri tavoin vilkkumalla mikä vika. Edelleen yleisiä vikoja/hälytyksiä näissä vehkeissä on:
- ylilämpö
- alipaine
- verkkojännite liian korkea tai matala

Jos on ohjekirja jäljellä niin katso mitä vikavalo viestii. Tuo isompi virta ja aika viittaa heti lämpöhälytykseen. Pyöriikö tuuletin ja onko mahdollinen ilmafiltteri tukossa?

[Jull]

Alkuperäinen kirjoittaja sisua45

Ja siitä sitten tuoreita käyttökokemuksia palstalle.

Terv nimim. Plasmaton.

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Uteliaisuus on suuri jos joku Lidlin plasman hankkinut jaksaisi ruuvata kannen auki ja ottaa muutaman valokuvan laitteesta. Kiinnostaa minkälaista tekniikkaa 180,-llä saa.

Kävi jo mielessä itelläkin, että otan tuon auki ja kuvaan ihan tämän topicin innoittamana. Ens viikolla joudan tuohon perehtymään, samalla pitää testileikkelyt tehdä.

[Säätäjä_setä]

Ei auta muu kuin funtsailla ja mitata lisää. Korttiin pari testipistettä mistä voi mitata virran asetusarvon ja konvertterin pulssisuhteen.

Lisäksi pari merkki lediä. Keltainen starttimaan kytkimen ohjaus ja punainen ilmaventtiili. Punaisen ledin sai laitettua helposti kun otti tarpeettoman kompressorin ohjauksen opton pois ja laittoi ledin sen tilalle.

[Säätäjä_setä]

Kaunis ilma ja ukkokin hereillä niin ei muuta kuin La Poratoorio ulos ja mittaamaan.
Konvertterin asetusarvo, startti- ja poltto pulssisuhteet näyttivät järkeviltä. Ei vaan syty joka laukauksella. Nyt havainto alkoi olla selvä. Virta nousee, mutta ilmaventtiili ei aukea. Avaus pulssin muotoa ei saanut mitattua ulkona, mutta pitojännite näytti vaatimattomalta. 3.6V 24V solenoidille.

Oheishavaintona ilmeni sellainen ominaisuus, että starttivirran ollessa olemassa logiikka yrittää käynnistystä noin 4s sekvenssillä. 3s yritys ja 1s taukoa. Labrapöydällä kun pääpiiri on virrattomana yrittää koko ajan eli odottaa, että saisi virran nousemaan.