Talliprojekti käynnissä - Lopputarkastus suoritettu

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja HRD

Ei kai tää ois pitäny mihkään muuttua, tääläpäin on kyllä kenttäsahuri joka saa lätkästä leimat sahaaminsa puihin.

Jos on sertifioitu sahuri, niin saa käyttää joka paikkaan. Mutta jos ei, niin:
Autotallista en ole varma, mutta maatilarakentamiseen saa käyttää omaa puuta.

Omakotitaloon ei, ei ainakaan jos on maatilan pihapiirin ulkopuolella,

pari kolme vuotta sitten muuttui.

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja Eskimo

Ookko laskenu paljo tulee hintaa harkoista vs. pitkä tavara vai oliko tässä nyt budjetilla mitään merkitystä?
Pintarappaus on kallista harkossa jos vieraalla teettää.

Itte kyllä tekisin pitkästä puusta 8" pystyrunko. Puu ulkoverhous ja kipsi sisäpintaan.

Saksiristikoilla yläpohja niin saa huonekorkeutta keskelle halvalla.

En ole laskenut, mutta lasketaanpa nyt. Saa korjata jos olen ymmärtänyt jotain väärin. Jätetään tässä vaiheessa hukkapätkät, lankkujen viemä ainevahvuus yms. huomiotta niin että saadaan joku lukema helpolla.

Tallin mitat siis n. 12,5 x 8 x 4,5 m ulkoseinistä. 600 mm jaolla pystytolppia tarvitaan (12,5*2+8*2) /0,6=68,33 kpl. Niihin menee puuta 68,33*4,5=307 m. Oletan että pystytolppien ylle ja alle tulee vaakapuut, pituudeltaan yhteensä (12,5*2+8*2)*2=82 metriä. Bauhausin tarjouksen mukaan 48x198 runkotolppa maksaa 4,39 e/m, eli puun hinnaksi tulisi 1700 euroa.

Seinien pinta-ala on (12,5*2+8*2)*4,5 = 184,5 m2, ja kun halutaan tulityötilaa niin levy tuplana se tekee 369 m2. Bauhausin tarjouksen mukaan kipsilevy maksaa 3,17 e/m2, joten hinnaksi tulisi 369*3,17=1170 euroa. Tämä nyt on ulkoseinän pinta-alan mukaan laskettu, mutta eiköhän se ole riittävän lähellä.

Seinän tilavuus on (12,5*2+8*2)*4,5*0,2 = 36,9 m3. Bauhausin tarjouskuvaston mukaan ekovillalevy maksaa 98,9 e/m3, joten hinnaksi tulisi 3650 euroa. Puhallusvillalla homma on varmaan halvempaa, mutta käytin nyt Bauhausin hintaa tällekin.

Tuulensuojalevyä kuluu seinien pinta-alan verran 184,5 m2. Tästä Bauhausin esitteestä ei löytnyt, mutta taloon.comista hinta on 2,5 e/m2. Hintaa tulisi siis 460 euroa.

Ylläolevista tulisi yhteensä 6980 euroa. Puuta menee varmaan enemmän ja villaa vähemmän kuin laskettu, mutta ehkä tuosta voidaan jotain päätellä. Kysyin tarjouksen valueristeharkoista, ja niistä seinien tekeminen on n. 10500 euroa, josta puuttuu vielä betoni ja raudoitukset. Laskin pikaiseen että betonia menee seinään 20 m3 ja raudoutus päälle. Näistä minulla ei ole vielä tarjouksia, mutta jostain netistä kaivettuna betoniin voisi mennä 3000 euroa ja raudoituksesta en tiedä, eli laitetaan sille vaikka se tonni hintaa. Tällöin vertailuhinta harkkotallin seinälle olisi 14500. Hintaero olisi tällä laskelmalla siis 7500 euron hintaluokassa.

Meillä on puutalo, joten suunnittelin että saattaisin vetää puuverhouksen myös talliin. Siinä mielessä ulkoverhouksen hinta on suunnilleen sama puu- ja harkkotallissa.

[FunJam]

Tuskin on viemäri, jos sieltä ilma kulkee, vaan ihan poistoilmakanava lattian sisällä. Löytyy eteenkin tiloissa joissa maalataan..

http://www.stainlessteam.fi/tuotteet_altaat.php

Noilla on kanssa kaikkea kivaa viemäröintiin. Tai sitten ihan valetut urat lattiaan ja mahdollisesti ritilä päälle. Eli loivemmat symetriset kaadot lattiaan ja sopivaan kohtaan ura jossa keskelle kaato ja siihen kaivo. suota varmaan torin kertyy sinne uraan/kaivon ritilään ihen riittävästi. Niistä sitten pitäisi johtaa erilliseen öljynerotuskaivoon jos ei laita keskelle yhtä minipekkiä isolla ritilällä.

http://www.wavin-labko.fi/tuotteet/e...minipek_a_0_2/

Tuollaisen kansi tosin tukkeentuu huomattavasti vähemmän, mutta tuo "pitkä seinällä oleva kaivo"- ajatus on myös ihan hyvä. Toisaalta voisi olla esim. yksi tällainen nosturin alla ja toisella osalla pitkät sivulla, jolloin ne pitkät voisi olla kuivakaivoja.

Edit: siis pitkän kaivon kansi voisi olla sellainen mistä rulla kulkee siististi yli. Kerää tosin helposti sitä paskaa, mutta sen voisi raapia lastalla pois, niin ei ole viemärikään tukossa koko aikaa..

[2,4TD]

Kaikkia en kahlannut läpi mutta joskus edukkaasti myyneet 2-laadun barokkia, värivammaista mutta valmis tuilityön ym kestävä pinta sisällä, eristeet, nopea tehdä, miinuksena kiinnittäminen seinään. Ulkopuolelle voi päälle lyödä vaikka laudan, kattomateriaaliksi käy myös.

[FunJam]

Ja tuolta Stainlesilta kannattais kysttyy, maksaisko paljon lisää, jos pitkien kaivojen kansiin tulis normireikien sijaan "JEEP"- tekstit..

Tuon poistoilman jos haluaa lattian rajaan, niin sitä kannattaa miettiä ajoissa. Kanavat vie yllättävästi tilaa. Ja normi IV koneella ei paljoa syrjäyttävää ilman vaihtoa tehdä. Mutta ylimäärainen huippuimuri, jota käytetään vain hitsatessa, rälläköidessä, maalatessa jne... ja lattiaan poisto, niin pysyy paikat kummasti puhtaampina, eikä töhötä lämpöä harakoille kokoaikaa. Korvausilma pitää tietysti järjestää sille, mut se on helppo. Kanavat vois upottaa valuun seinien lähistölle.
Tai sitten irrotettavat reikäkanavat poistoksi seinustoille, jotka saa ulos, kun ei tarvetta. Jollain haitariputkella sitten seinässä olevaan läpivientiin ja siihen kanavapuhallin poistoksi. Mutta toi lattiaan upotettu ois kyllä aika pro..

Voin laittaa kaverin numeron, jos tarviit hyvähalpa LVI-suunnittelijaa..

Ihmettelin kanssata yöllä lueskelin, että miksi harkkoseinä puuttui listasta, mulla ainakin ois ykkösvaihtoehto, jos takataskun kuihtunut nahkalärpäke antais periksi. Eikös se harkkoseinä kanna jo kokolailla hyvin. Jos laittaisi poikkipalkit lyhyille sivuille ja niiden väliin rullaavan palkin ja siihen rullaavana sähkötalja, niin saisi koko mökin katettua. Tuleeko 10m pitkästä rullattavasta palkista liian pitkä/massiivinen, että kestää sen tonnin..

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Oletan että pystytolppien ylle ja alle tulee vaakapuut

Ja ylös vielä toinen kierros palkkina, siis yläsidepuun alle syrjälleen, lovettauna tolppien yläpäihin. Tämä siksi, että kattoristikoita ei laiteta pilarien kohdalle, vaan jaetaan tasaisesti koko rakennuksen matkalle. Palkki siirtää ristikon kuorman pilareihin. Päätyseiniin laitetaan myös puu pilarien sisäsivuihin, jotta sisäkaton ruoteet saadaan naulattua päistään kiinni.

Palkkipuut tulee myös aukkojen ylityksiin (pilarijakoa leveämmät ikkunat ja ovet) ja isompaan oveen kaksi palkkia rinnakkain (tai joku korkeampi kerto-/liimapuupalkki). Kun aukon aiheuttama kannatuksen puute siirretään sillä palkilla aukon reunapilareille, joudutaan reunan pilarit yleensä kahdentamaan, koska yksittäinen pilari ei jaksa kantaa aukolta siirtyvää rasitusta.

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

puuttuu vielä betoni ja raudoitukset, johon voisi mennä tonni(?) lisää

Laske ainakin vaakateräs 10mm joka toiseen harkkovarviin kumpaankin harkon uraan. Terästä menee vaakaraudoituksiin siis harkkovarvien määrä kertaa rakennuksen kehäpituus plus limitykset. Nurkissa limitys on metrin kummallekin puolen nurkkaa ja suorissa jatkokohdissa voi laskea myös 1-1.5m limitysvaraa.

Ovien pieliin tulee pystyteräs 10mm ainakin kaksi terästä per aukon reuna, eli kumpaankin seinäkuoreen omansa. Korkeammassa aukossa tulee enemmän teräksiä. Aukon ylityksen palkkiraudoitteen voi tehdä valmiilla teräsprofiililla (on helppo) tai sitten tavallisesta harjateräksestä. Nekin teräkset menee aukon ohi ainakin yhden harkon pituuden, mutta mieluummin laskee siihen metrin ylityksen. Jos on kattokuormaa kantava isompi aukko, niin raudoitteessa on useampi pääteräs ja todennäköisesti myös siteet niiden ympärillä.

Minulla on kattoa kantavassa valuharkkoseinässä n. 3m leveä oviaukko ja sen palkki raudoitettiin sillä Lammin valmiilla kuumasinkityllä teräsprofiililla. Profiili täyttää harkon alareunan uran. Kummassakin harkon puolikkaassa on oma profiilinsa. Profiili menee aukon reunakivien päälle, eli pituutta tarvitaan vähän enemmän kuin aukon leveys on. Aukon yläpuoliset harkkovarvit (3) raudoitettiin sitten vielä lisäksi 10mm harjateräksillä joka varviin.

Betonin menekki on helppo laskea valmistajan tiedoilla. Sinulla on siihen tulossa sen verran korkea seinä, että varaudu kahteen valukertaan. Siis kaksi kertaa pumppuauton lähtö + betoni. Kysy betonin hinta valuharkkokäyttöön pumpattuna, niin tietävät laskea tarjouksen oikein.

Valuun tarvitsee kolme ukkoa. Se on aika nopeatempoinen homma ja kaikkien pitää tietää, mitä tekevät. Jos on kuuma päivä, on homma vieläkin hätäisempää. Letkussa kannattaa ehdottomasti olla joku, joka on sitä tehnyt ennenkin. Toinen pitää ja kuljettaa valun etenemisen tahdissa vesivanerin palaa tmv. ohurina ja estää kuran lipeämisen ohi harkosta. Valu tehdään toiselta puolen työskennellen, joten siinä taaemmassa lokerossa on hyvä kuljettaa ohjuria, "apuseinää". Kolmas käyttää pientä vibraa siellä täällä ja varmistaa, että seinä täyttyy. Vibramiehelle tahtoo tulla kiire, että pysyy letkumiehen tahdissa.

Telineet tarvitset ympäri rakennuksen, jotta pumppaus voidaan tehdä ilman taukoja. Paikat pitää olla siinä kunnossa, että rakennus voidaan kävellä telineillä ympäri ylhäältä roikkuvan letkun kanssa. Työkorkeus valua tehdessä on hyvä olla jossakin noin metrin paikkeilla telineen pinnasta.

[jubet]

Eikai tosta mitään pommisuojaa tuu?
Rautaa on ihan turha laittaa liikaa. Yli raudoitus jo heikentää rakennetta. Ja jatkos pituudet ihan normien mukaan. Esim, 10mm 600-700mm riippuu suunnittelijasta. Ja 8mm joku 500mm. Ei tarvi yhtään enempää laskea menekiksi.
Luulisin 8mm riittävän vaakassa jos ei jo 6mm.
Aukot asia erikseen.
Ei se rauta siinä isoa kustannusta näyttelee, mutta turha on turhaa.


Kustannuksista sen verran ettei tonni taida riittää. Pumpattuna kuutio 120-180€/m3 pienissä valuissa enemmän ja matka vaikuttaa kans, mut suuruus luokka.
Raudat laske vaik 1€/kg
8mm on 100kg 42kpl 6m.
10mm on 100kg 27kpl 6m.

Oothan huomioinut anturaa?
Molemmat tyylit sen tarvii niin ei vertailu hintaan tarvi ottaa. Ja puuseinä tarvii sokkelin.

Valuun ei mitään ohjuri miehiä oo tarvinnut, mutta kasteliaa voi tarvita. 2'' letku ni jos ei osu ni pumppukuskille rukkaset.

Ja toi puuseinä tarvii sen tuulensuunkatu


En mää mistään mitään tiiä mut töikseen teen valuhommia.

[JiiPee]

Ei yli pidä raudoittaa, muta kustannusarviota laatiessa voi olla hyvä laskea menekit hieman yläkanttiin, niin ei tule yllätyksiä. Raudoitus sen mukaan, miten rakennesuunnittelija ne määrittelee.

[offroadjouni]

Vähän päivityksiä. Ensi viikolla pitäisi tilata maaperätutkimus ja jotain pääsuunnittelijakontakteja on jo saatu. Kohta täytyisi alkaa lukitsemaan että mistä materiaalista sen tallin lopulta tekee. Pitkästä tulisi kai kumminkin halvempi kuin harkoista, mutta aloin vielä miettimään teräsrunkoista tallia vaihtoehtona. Syynä tähän on uusimmat pohjapiirrustukset:



Tässä kuvassa sisämitat on vähän pienentyneet, kun laskin 100 m2 kerrosalan 250 mm paksulla seinällä, jolloin sisämitoiksi jäisi 12 x 7,5 m. Muutin parvihyllykön rakennetta niin että kolmella seinällä on teräspalkit pystyssä - pultattuna lattiaan ja seinään. Palkissa on n. 2,5 m korkeudella ulokehylly-tyyppiset 1200 mm pitkät I-palkit vaakatasossa jonka päälle tulee sitten joku hyllylevy tai ritilä joka peittää tuon kuvan vihreän alueen. Pystytolpat jatkuvat lähes kattoon asti, ja sinne päälle tulee siltanosturin kiskot. Tällä tavalla kattotuolit voidaan tehdä normaalilla mitoituksella ja tehdä vaikkapa käyttöullakko lisätilaksi. Parvi ja nosturi voidaan tehdä lopputarkastuksen jälkeen jos lupa-asiat ovat jotenkin vaikeita niille.

Ylläolevasta kuvasta aloin sitten pohdiskelemaan että miksei tekisi koko runkoa teräksestä kun kerran noin paljon jo terästä sinne laittaa? Ei varmaan enää paljon nosta hintaa ja villa- tai uretaanielementeillä niputtaminen on varmaan nopein tapa pystyttää seinää. Huono juttu tuossa sandwich-elementissä on hinta: Nettikoneesta löytyvän tiedon perusteella jotain villaelementtiä saa 26 €/m2 + alv, josta tulisi n. 6000 euroa tämän kokoisen hallin ulkoseinän hinnaksi. Pitääköhän tuollaista hallia hitsatessa olla luokkahitsarin paperit? Minkälainen yläpohja ja katto teräshalliin kannattaisi tehdä niin että kylmäsiltoja ei syntyisi?

[HRD]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Pitääköhän tuollaista hallia hitsatessa olla luokkahitsarin paperit?

Pitää. Hallin teräsrakenteet tekevällä yrityksellä pitää olla CE (SFS-EN 1090-1)hyväksyntä kantavien teräsrakenteiden valmistamiseen. Eli itse ei noita enään pysty tekemään.
Äkkiseltään voi tulla puusta tehty runko halvemmaksi ja tekee sitten erikseen jälkeenpäin teräksestä tarvittavat hyllyt ja nosturi paikat. Tosin se sitten menee omalle vastuulle.

[Juh44]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Minkälainen yläpohja ja katto teräshalliin kannattaisi tehdä niin että kylmäsiltoja ei syntyisi?

Noissa mitä oon itse kasannut on teräsristikoiden päällä kantava profiilipelti ja sen päällä villat ja huopa. Toki tarvittaviin väleihin aluskate tms.

Elementit nousevat reunasta samalle tasolle katon yläpinnan kanssa joten kylmäsiltoja ei juuri tule.

Mutta rakenne tuppaa olemaan niin monimutkainen että kannattaa piirtäjällä piirrätyttää..... siellä on kaikenmaailman tuuletusrakoja ja reunavanereita yms...

Jotain hyväähän teräsrungossa ja elementeissä täytyy olla kun se on melkeimpä ainoa rakennustapa nykyaikana... (nopeus->halpuus)

Tuollaisen 100m2 tallin kanssa ei kauaa mene kun se tehdään "yritystyönä" eikä tallinomistajan iltahommina.

Ja jos se siltanosturi himottaa niin todella helppo tehdä nosturiradalle valmius runkopilareihin, sekä toi parvikin on helppo rakentaa niiden varaan.

[Calmari]

Alkuperäinen kirjoittaja HRD

Pitää. Hallin teräsrakenteet tekevällä yrityksellä pitää olla CE (SFS-EN 1090-1)hyväksyntä kantavien teräsrakenteiden valmistamiseen. Eli itse ei noita enään pysty tekemään.

Rakennuspaikka kohtainen hyväksyntä edelleen olemassa, tuskin onnistuu ite tehtynä mutta jollekin jolla kokemusta muttei sertifikaatia hyvinkin mahdollinen, suosittelen edelleen etelä-helsinkiä -

[HRD]

Alkuperäinen kirjoittaja Calmari

Rakennuspaikka kohtainen hyväksyntä edelleen olemassa, tuskin onnistuu ite tehtynä mutta jollekin jolla kokemusta muttei sertifikaatia hyvinkin mahdollinen, suosittelen edelleen etelä-helsinkiä -

Jaa tällänenkin on vielä kuitenkin olemassa, vaikka tuosta sertifikaatista kovasti meuhkataankin. Ei varmaan taaskaan muissa eu maissa kun Suomessa.
Varmaan ton viimekädessä rakennusvalvonta päättää, mikä heille kelpaa. Varmaan vähentävät työtään ja vastuutaan sanoessaan, että pitää olla merkittyjä tuotteita.
Jos teräsrunkoon päädyt, niin voin tarjota CE merkittyä rakennetta suunnitelmien mukaan.

[Calmari]

Alkuperäinen kirjoittaja HRD

Varmaan vähentävät työtään ja vastuutaan sanoessaan, että pitää olla merkittyjä tuotteita.)

Aivan varmasti ei monessakaan paikassa kelpaa ilman leimoja
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja..._varmentaminen

[Rasvanäppi]

Mielenkiintoisia nämä talliprojektit. Ajattelin postata muutaman kommentin omista kokemuksista. Oma talli on vielä kesken ajanpuutteen vuoksi mutta jotain on jo opittu.

Itse kilpailutin tallini puuelementtirakenteena ja päädyin Vieskanelementin tarjontaan; voittivat tarjouskilpailutuksen. Aika ja innostus ei olisi riittänyt muulla tavalla rakentamiseen.

Sisäkorkeuteen kannattaa tosiaan kiinnittää huomiota, jos aikoo parvea rakennella vaikkapa jälkeenpäin. Omassa on sisäkorkeutta hieman reilu neljä metriä mutta valan lattian vielä pikkuisen alemmaksi koska perustettaessa tuli otettua se mahdollisuus huomioon. Näin saan parvelle tarpeeksi seisontakorkeutta.

Leveyden puolesta oma talli jäi ehkä hieman turhan kapeaksi. Kuten tuolla aiemmissa postauksissakin mainitaan nini se 9m lienee aika minimi. Riippuu tietysti aika paljon layoutista miten kamat sinne sisälle nakkelee

Tämän kokoiseista rakennuksista vaaditaan jo energiatodistukset ja ilmanvaihdon kanssa kannattaa miettiä käytönaikainen ja käytönajan ulkopuolinen ilmanvaihto. Käytönajan ulkopulella riittää RakMk:n minimi-ilmanvaihto niin paranaa huomattavasti energiatodistuksen luokka. Autothan eivät hengitä Omassa tallissa ajattelin hoitaa ilmanvaihdon jollain edulisella IV-koneella ja kohdepoistot huipparilla. Autotallin puolelle tulee pesu ja maalausvarustus. Energia- ja lupajuttuihin vaikuttavat sitten vielä se, että tuleeko talliin WC ja lämmin vesi. Jos pärjää virallisesti vain kylmällä vedellä ja harmailla pesuvesillä niin on helpompaa... Valmiudet toki voi tehdä muitakin suunnitelmia ajatellen

Omaan talliin tulee lattialämmitys ja peruslämpö talosta maalämpöpumpulta lämpökanaalia pitkin. Lisälämmitykseen tulee sitten joku vanha palopesällä varustettu öljykattila tai ilmalämpöpumppu.

Valaistusta ei voi olla liikaa. Valopisteitä kannattaa sijoittaa riittävästi myös seinille, jotta pääsee eroon kiusallisista varjoista.

Lattiakaivojen paikkoja on tullut pähkittyä ja tässä topicissa oli mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Itse olin jo kallistunut yhteen isompaan öljynerotuskaivoon johon sitten olisin johtanut vesia useammasta pienemmästä kuivakaivosta niin ei tarvitsisi tehdä isoja kaatoja. Kaivoja ajattaelin sijoitella reunojen sijasta enempi lattian keskivaiheille, jotta valumavedet eivät kastelisi koko lattiaa... Tätä täytyy vielä pohtia.

Lattiaan kannattaa valaa latta- tai kulmarautaa kuten tuolla neuvottiin, jos tarttee saada vetopisteitä tukevasti kiinni. Jos suunnittelee rakentavansa parven niin suosttelen heittämään valuun myös kiinnityslevyjä sopivin välein mihin saa sitten hitsailtua tolppia pystyyn parvea varten.

Jos lattiaan tulee lämmitystä niin sitten koneiden ja nostimien kiinnityspisteet kannattaa miettiä ja merkata valmiiksi, jotta ei sitten poraa putkeen tai kaapeliin. Sekös sitten vituttaa.

[Byrocrat]

KIRKKONUMMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS
Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 29.6.2006 § 74
Kunnanvaltuusto 18.12.2008 § 170 (20 § kohta 7, hevostallit)
Voimaantulo: 17.9.2008 ja pykälä koskien hevostalleja 6.7.2012


http://www.kirkkonummi.fi/instanceda...2_hevospyk.pdf

Ajankohtaisia laki-/sääntömuutoksia lyhyesti
http://www.kirkkonummi.fi/prime215_fi.aspx

[vellihousu]

Rasvanäppi menee nyt päivittää talliprojektinsa sivut, jäi tarina kesken

[Rasvanäppi]

Olisikin jotain päivitettävää Katto on pellitetty valmiiksi ja siihen se on pysähtynyt. Jospa tässä keväällä taas pääsisi jatkamaan...

[JiiPee]

Omassa projektissa alkuvuoden tapahtumia on ollut mm. että sähköasentaja on käynyt pari kertaa työmaalla ja nyt valot toimii kytkimestä, pistorasioista saa sähköä ja lämpöpumppu pienentää lämmityskustannuksia verrattuna suoraan sähkölämmitykseen

[Jeep-Ukko]

Moi.

En lukenut kaikkia postauksia.
Vain muutamia sieltä ja täältä.

Autonosturiin pilari, saksi, jne.

Meillä töissä käytössä irto tolpat, jotka nostaa renkaista.
Lähinnä kuorma-auto firmoissa käytössä.
Meillä pääasiallinen käyttö Wille kiinteistön hoitokoneille.
5500 kg per tolppa, eli yhteensä 22000 kg.
Mutta varman pienempi kantavuuksisiakin markkinoilla??

Omasta mielestä hyvät hyödyt:
- siirrettävissä mihin vain, ( ja silloin kun ei käytetä, niin saa seinän viereen pois viemästä halli tilaa)
- auton ollessa ilmassa, helmat ja pohja täysin vapaa
- lisä pukkia apuna käyttäen, pystyy auton laskemaan pukin varaan ja saa renkaan vapaaksi (tolpan siirrettyä pois)
ym. ym.

tolpissa useita käyttö mahdollisuuksia nostaa ylös/alas:
- kaikki 4 tolppaa yhtäaikaa
- 2 tolppaa kerrallaan
- yhtä tolppaa kerrallaan

[offroadjouni]

Puutalliin olisin nyt tällä hetkellä päätymässä, kun laskelmat näyttivät että teräs- ja harkkotallit olisivat sen verran kalliimpia. Lisäilin vähän ikkunoita talliin, jos vaikka pääsisi luonnonvalosta nauttimaan töitä tehdessä. Vessalle taidan tehdä vaan varauksen, mutta jättää seinät tekemättä ainakin näin alkuun. Lavuaari tulee toki seinälle joka tapauksessa. Näiden kuvien perusteella tehdään kuvat rakennuslupaa varten - Viimehetken parannusideat on tervetulleita jos jotain kannattaa muuttaa tässä vaiheessa.

[Rölli]

Mää laittaisin työpöydän kohdalle yhden ikkunan poikittain ja hieman korkeammalle. Samaten nuo päädyn ikkunat nostaisin joko reilusti ylemmäs tai korvaisin muutamalla vaakatasossa olevalla jos se parvi muodostaa muuten jonkun ongelman.

Näin saa paremmin jäämään seinätilaa pöydän ylle joka varmasti on tarpeen ja ikkunat on myös paremmin suojassa kun pöydällä jotain touhuaa. Päädyssä kutakuinkin samat perusteet.
Pirun hyvää ehjää seinätilaa menettää nyt mun mielestä hiukan turhaan.

Aikanaan omaan talliin tuli ikkunat alimmillaan suunnilleen kaulan tasalle ja ulos näki hyvin sen mitä pitää. Valoa tuli kuitenkin hyvin ja sulla varmasti vielä paremmin kun seinä on korkea eikä räystäs varjosta ollenkaan.

[HJ60_Jussi]

Oisko toiseen päähän kans ovi ettei aina tartte kiertää koko mökkiä eikä nostella nosto ovia?

Nosto oveen en haluaisi laittaa ovea. Jos se perhanan ovi on raollaan kun nostaa niin se on sitten moro sille

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja Rölli

Mää laittaisin työpöydän kohdalle yhden ikkunan poikittain ja hieman korkeammalle. Samaten nuo päädyn ikkunat nostaisin joko reilusti ylemmäs tai korvaisin muutamalla vaakatasossa olevalla jos se parvi muodostaa muuten jonkun ongelman.

Näin saa paremmin jäämään seinätilaa pöydän ylle joka varmasti on tarpeen ja ikkunat on myös paremmin suojassa kun pöydällä jotain touhuaa. Päädyssä kutakuinkin samat perusteet.
Pirun hyvää ehjää seinätilaa menettää nyt mun mielestä hiukan turhaan.

Aikanaan omaan talliin tuli ikkunat alimmillaan suunnilleen kaulan tasalle ja ulos näki hyvin sen mitä pitää. Valoa tuli kuitenkin hyvin ja sulla varmasti vielä paremmin kun seinä on korkea eikä räystäs varjosta ollenkaan.

Pystyikkuna-look on lähtöisin tästä päärakennuksesta, ajatuksena olisi saada samaa näköä myös talliin. Yleensähän halleissa on vaakaikkunat ylhäällä seinässä, mutta nyt siis se parvi pilaa tämän ajatuksen.

Työpöydän yläpuolelle sopisi hyvin vaakatasossa oleva ikkuna tai kaksi, mutta en ollut tyytyväinen tallin ulkonäköön kun tuota vaihtoehto piirsin. Päätyseinälle on tulossa pitkien putkien säilytyshyllyt, eli noihin kahteen pystytolppaan hitsaan lyhyehköt vaakapalkit useampaan kerrokseen ja niiden päällä putkien kelpaa lepäillä. Nuo putket tulevat siis osittain ikkunoiden eteen, blokaten osan ikkunasta.

Alkuperäinen kirjoittaja HJ60_Jussi

Oisko toiseen päähän kans ovi ettei aina tartte kiertää koko mökkiä eikä nostella nosto ovia?

Nosto oveen en haluaisi laittaa ovea. Jos se perhanan ovi on raollaan kun nostaa niin se on sitten moro sille

Tällä hetkellä kiikarissa oleva pienempi nosto-ovi on sellainen jossa on käyntiovi. Isossa ovessa puolestaan ei sitä ole. Jos ostaisin uusia ovia, niin ottaisin kummankin käyntiovella ja jättäisin erillisen oven pois. Koitetaan kuitenkin säästää "helpoissa" paikoissa käyttämällä käytettyä materiaalia siellä missä se onnistuu.

[TOPPAHOUSU]

Suosittelisin laittamaan kyllä sen wc:n sinne suoraan niin ei tarvii likaisissa haalareissa juosta kädet öljyisinä sisälle.....pas..lle...
Ei ole iso investointi, mutta helpottaa paljon jos viettää tallissa enemmän aikaa.