Hajuton Diesel? Neste MY diesel

[uteiN_H]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Ei. Ei vaan luulisi tulevan yllätyksenä kokoomukselle. Ja Perussuomalaisten vaaliohjelmassa oli polttoaineen lisävero pääkaupunkiseudulle, eli oppositio on aika vahvasti asian takana. Tai ainakin vielä vaaleissa oli.

En kylläkään itse kannata mitään ylimääräisiä maksuja. Jos pielessä olevaa rahavirtaa paikataan ideologisilla veroilla, on lopputulos tod.näk hemmetinmoinen himmeli missä joudutaan tukemaan tätä ja tuota. Ja sitten se pieni osa joka jää maksajan rooliin vielä äänestää jaloillaan, on lopputulos kuollut keskusta.

Prossa lisää valtion vetoon ja äyri kunnallisveroon niin alkaa rahat riittään...

Vaan maalaisjärjellä.....
Se tuntuu puuttuvan aika monelta.....

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

Ite kiinnostuneempi tästä enemmänkin puhtaamman palamisen myötä kuin että onko nyt jotakuta kusetettu valmistusketjussa.

Siis pikkasen epäilyttää, että mistä kyse....

Minulla oli reilu 10 vuotta Webasto termotop C; talvet autossa, ja kesät veneessä....

Jokainen talvi tuli kymmenen/kymmeniä käyttötunteja,
Ja veneessä vähemmän, mutta varmaan yli 10h joka syksy.

Ja kaikki tuolla puhtaalla fossiifi? dieselillä, tuo bio-lisäys dieselillä loput.

Tuo minun veneen/maastutin Webaston palopään käytin ultraääni pesussa, ja näytti suurinpiirtein tuolta; siis mustia mykyjä...

Mutta tuon n.20 vuoden aikana ei käytetty tippaakaa Nesteen My- dieseliä

Siis joka jaksaa lukea tänne asti; Jokaisen dsl lämmittimen asennus vaatii pikkasen tietotaitoa.

[Bj Andy]

Toissapäivänä tankkasin tavan futuraa kun sattui kohdalle ja hitto viie. Tänään työpaikan pihassa näytti kommuutteri keskikulutukseksi 6.9 ollen välillä vielä alhaisempikin...

Ja ennen kahta Myykiisselitankillista futuraa meni ko.välillä 7.5 eli jotain puhdistamista lienee tapahtunnaa... ja vakkari päällä samalla asetuksella.

Eli vaikka sillä ei raaskisi koko ajan ajaa, niin ei tuosta ny haittaakaan taida olla.

Ja viime my tankillisen mittarilta mittarillle kulutus oli 7.2l/100km ja reilu 1000 km oli mittarin väli. Matkaa ja kaksi kaupunkireissua. Toki pääasiassa 80 tietä...

[-MaTTi-]

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tim...t-dieselautot/

[jli]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tim...t-dieselautot/

Ilmeisesti liikevaihtoa ei syntyisi riittävästi, jos nykyistä autokantaa hyödynnettäisiin kun siirrytään vähäpäästöisempään liikenteeseen. Mitään muuta syytä toiminnalle on hankala keksiä.

Polttomoottorihan saataisiin isommalla tai pienemmällä säätämisellä käymään lähes millä tahansa kiinteällä, nestemäisellä tai kaasumaisella palavalla aineella. Autoilun alkuaikoina, kun bentsiiniä oli heikosti saatavilla, koneet kävivätkin asetyleenillä, antrasiitilla, kaupunkikaasulla, vesikaasulla, naftaliinilla, turpeella jne.. Kiinteät ja nestemäiset polttoaineet kaasutetaan, kaasu käytetään sellaisenaan.

Nykyään on jostain syystä vallalla käsitys, että polttomoottori toimisi vain fossiilisella dieselillä tai bensiinillä, vaikka vaihtoehdot ovat itse asiassa vain lisääntyneet 1900-luvun alun tilanteesta. Säätö- ja materiaalitekniikka on kehittynyt, turbolla voidaan muuttaa koneen luonnetta lähes mielivaltaisesti, puhdistusjärjestelmät mahdollistaisivat myös ns likaavien polttoaineiden käytön jne..

[astalo]

https://www.hs.fi/talous/art-2000006379007.html
Eli päästövaikutus Suomessa nolla. Kun myydään my:tä niin normidieseliin ei tarvitse sekoittaa niin paljoa bioainetta.

[-MaTTi-]

Mut on se ”hifimpää”, palaa täydellisemmin. Kone tykkää jos ilmastolle onkin se ja sama kokonaisuutena.

[Mr_Peace]

Mitähän lie tykkäisi kämpän öljykattila jos tuollaista ruokkisi jokusen kymmenen litraa kannusta?

[Bj Andy]

Tämmöistö meilläpäin...

Joutsenoon kaavaillaan 40–50 miljoonan euron investointia polttoaineiden tuotantoon, mukana myös energiajätti Shell — Hanke on niin suosittu, että osalle mukaan halunneista yrityksistä piti antaa pakit
Mukana suunnittelussa ja rahoittajina on myös paikallisia yrityksiä, Jotex ja Premekon odottavat uusia verkostoja ja mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan.

Anu Kiljunen
Joutsenolainen Jotex Oy on mukana polttoaineprojektissa osarahoittajana. Toimitusjohtaja Outi Pikkusilta odottaa uusia työmahdollisuuksia ja iloitsee samalla paikallisille konepajoille avautuneesta mahdollisuudesta.
Joutsenolainen Jotex Oy on mukana polttoaineprojektissa osarahoittajana. Toimitusjohtaja Outi Pikkusilta odottaa uusia työmahdollisuuksia ja iloitsee samalla paikallisille konepajoille avautuneesta mahdollisuudesta.
Lappeenrantaan kaavaillaan merkittävän synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksen rakentamista.

Jopa noin 40–50 miljoonan euron investointia suunnitellaan Kemiran naapuriin Joutsenoon. Laitos hyödyntäisi Kemiran ylijäämävetyä ja Joutsenossa olevan Finnsementin ja hiilidioksidia.

Esiselvityksessä Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT tutkii erityisesti liikennepolttoaineiden eli bensiinin, lentokerosiinin ja dieselin valmistuksen mahdollisuutta ja kannattavuutta.

– Käyttäjinä voivat olla myös aivan tavalliset kansalaiset. Laitoksen tuottamaa bensiiniä voi käyttää sellaisenaan autoihin tai sitä voidaan sekoittaa bensiiniin samalla tavoin, kuten etanolia käytetään jo nyt, sanoo hanketta vetävä LUT:n tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen.

Tuotantomäärä olisi noin 26 000 tonnia vuodessa. Se tarkoittaisi noin tuhat tankkiautoa vuodessa eli noin 2–3:a autoa päivässä.

Paikalliset yrittäjät hyvin esillä

Hankkeessa on osarahoittajina tunnettuja kansainvälisiä yrityksiä ja paikallisia konepajayrittäjiä, joista osa toimii Joutsenossa.

LUT:n kanssa toteutettavuustutkimuksen ovat käynnistäneet Kemira, Neste, St1, Wärtsilä, Finnair ja Hollannissa sijaitseva Shellin tutkimuskeskus.

Lappeenrantalaisista yrityksistä mukana hankkeen rahoituksessa ovat ovat Premekon, Terästorni, Jotex Works ja Refinec.

Lappeenrantalaiset konepajat näkevät hankkeessa mahdollisuuksia uusien laitteistojen toimittamiseen ja sitä kautta nykyisen tuotannon lisäämisen.

– Totta kai meitä kiinnostaa, kun teollisuuteen on tulossa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Me suunnittelemme erilaisia teräsrakenteita ja voimme antaa pitkän suunnitteluosaamisemme tähän projektiin, Premekonin toimitusjohtaja Mikko Rämö sanoo.

Markkinan jatkuvasti kasvaessa Premekonin kaltaisilla konepajoilla on myös mahdollisuus kehittää kokonaan uudenlaista laitetuotantoa ja sitä kautta uusia työpaikkoja uuden tekniikan ympärille.

Myös joutsenolaisen Jotexin toimitusjohtaja Outi Pikkusilta on innoissaan.

– Voimme luoda kokonaan uusia verkostoja kansainvälisten yritysten suuntaan ja lisää liiketoimintamahdollisuuksia vähän pidemmänkin ajan kanssa. Me olemme kiinnostuneita tulevaisuuden laitteistotoimituksista.

Anu Kiljunen
Pama-aarpora on Jotexin tuoreimpia investointeja. Polttoaineprojektilta konepaja odottaa uusia työmahdollisuuksia.
Pama-aarpora on Jotexin tuoreimpia investointeja. Polttoaineprojektilta konepaja odottaa uusia työmahdollisuuksia.
"Olennainen tulevaisuuden menetelmä"

Pikkusilta sanoo, että taustalla on myös ympäristöajattelu.

– Onhan se nyt valtavan hienoa, että toisten jätteistä voidaan tehdä ympäristöystävällistä polttoainetta.

Finnsementin ja Kemiran rooli poikkeaa konepajoista, sillä käytännössä niiden päästöistä jalostetaan synteettistä polttoainetta.

Finnsementti on jo vähentänyt hiilidioksidipäästöjään lisäämällä vaihtoehtoisia polttoaineita ja käyttämällä vaihtoehtoisia raaka-aineita.

Seuraavat merkittävät toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi vaativat talteenottoa ja teollista hyödyntämistä.

– Raaka-aineista peräisin olevasta päästöstä, johtuen hiilidioksidin talteenotto on meille olennainen tulevaisuuden menetelmä, sanoo Finnsementin tuotantojohtaja Jussi Puustinen.

Tuotanto voi alkaa parin vuoden päästä

Tutkimusjohtaja Laaksonen sanoo, että kuluva vuosi menee hankkeen suunnittelussa, mallinnuksissa ja kannattavuuden analysoinnissa.

Tuotanto voisi käynnistyä jo vuosien 2021–22 aikana, jos päätöksenteko sujuu suunnitelmien mukaan.

Laaksonen on toiveikas, sillä fossiilisen öljyn ja kaasun käyttö polttoaineina tulee päättymään hänen mukaansa jo lähitulevaisuudessa.

– Ne voidaan korvata hiilineutraaleilla polttoaineilla, joita voidaan käyttää nykyisissä moottoreissa ja näin nollata liikenteen hiilidioksidipäästöt.

Kustannuksiltaan synteettiset polttoaineet ovat alustavien arvioiden mukaan kilpailukykyisiä esimerkiksi vertailussa biopolttoaineisiin.

Tunkua enemmän kuin mahdollisuuksia

Laaksosen mukaan hiilineutraalin synteettisen metanolin markkina on tulevaisuudessa rajaton.

Suurista kansainvälisistä lentoyhtiöistä esimerkiksi saksalainen Lufthansa ja brittiläinen British Airways ovat ilmoittaneet siirtyvänsä kokonaan hiilineutraaliin lentokerosiiniin lähivuosikymmeninä.

Lufthansa selvittää parhaillaan samankaltaisen laitosten rakentamista Saksaan.

Shell on mukana Joutsenon hankkeessa, koska se on strategiassaan ilmoittanut olevansa tulevaisuudessa maailman suurin sähköyhtiö.

– Tähänkin hankkeeseen olisi ollut useampia halukkaita yrityksiä. Osalle jouduimme antamaan pakit, Laaksonen sanoo.

Laaksosen mukaan synteettisten polttoaineiden tuotanto on jo nyt kustannuksiltaan järkevää paikoissa, joissa vetyä tai prosessin vaatimaa sähköä on saatavilla edullisesti.

– Etelä-Karjalalla on merkittävä mahdollisuus, koska raaka-aineeksi tarvittavaa hiilidioksidia on saatavissa suuria määriä.

Selvitysrahaa maakuntaliitolta

LUT:n vetämän selvitystyön kokonaisbudjetti on 320 000 euroa. Päärahoitus tulee EU-rahoituksena Etelä-Karjalan liitolta.

Kumppanina on myös Lappeenrannan kaupunki. Lappeenranta on nivonut sen osaksi Greenreality-hankkeitaan, kun se tavoittelee Euroopan vihreimmän kaupungin titteliä.

Synteettinen metanoli

Uuden ajan polttoainetta Joutsenosta

Lappeenrannan Finnsementin tuotantolaitoksen päästöistä otetaan talteen hiilidioksidi ja Kemiran tehtaan tuotannosta ylijäämävety.

Hiilidioksidi ja vety yhdistetään kemiallisessa synteesissä, josta saadaan synteettistä metanolia.

Metanoli on bensiinin, kerosiinin ja dieselin sekä kemianteollisuuden raaka-aine. Sitä voidaan myös suoraan sekoittaa fossiiliseen polttoaineeseen.

LUT:n selvitystyön käsittää muun muassa laitoksen investointi- ja käyttökustannusten laskennan, tuotantoprosessien mallinnuksen, hiilineutraalien polttoaineiden kysyntäennusteet, vaihtoehtoisten liiketoimintamallien suunnittelun sekä tuotannon ja eri lopputuotteiden kestävyystarkastelun.

LUT:ssa on pilotoitu fossiilisia polttoaineita korvaavien hiilivetyjen tuotantoa laboratoriomittakaavassa jo vuodesta 2017 lähtien.

https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/9...8-1b483a7381aa

[uteiN_H]

Työllisyyden kannalta.
Kunhan pysyvät suljetussa jätevesien käsittelyssä eivätkä pilaa pohjavesiä eivätkä vuoksen vesistöä.

Vahinko sattuu yllättävän helposti. Kun kemikaaleja käsitellään.

Ja se tapaa talossa, puutarhassa ja vesistössä.

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja uteiN_H

Työllisyyden kannalta.
Kunhan pysyvät suljetussa jätevesien käsittelyssä eivätkä pilaa pohjavesiä eivätkä vuoksen vesistöä.

Vahinko sattuu yllättävän helposti. Kun kemikaaleja käsitellään.

Ja se tapaa talossa, puutarhassa ja vesistössä.

Tuo kangas on vielä pohjavesialuetta, tai ainakin liki...eli asiat on syytä ottaa vakavasti.

[wikke]

"Poliisi vaihtaa halvempaan ja saastuttavampaan dieseliin säästösyistä".

" MyDieselin käyttö maksaa poliisille arviomme mukaan vuosittain noin neljännesmiljoona euroa, Poliisihallitus kommentoi".

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2...8-903532fbe6fb

[wikke]

Lisää samasta aiheesta: "Miksi poliisi on tankannut kalliimpaa dieseliä, jonka päästöhyödyt hallitus totesi olemattomiksi jo vuonna 2019?"

https://www.iltalehti.fi/politiikka/...4-cb895f8c3cfe

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja wikke

Lisää samasta aiheesta: "Miksi poliisi on tankannut kalliimpaa dieseliä, jonka päästöhyödyt hallitus totesi olemattomiksi jo vuonna 2019?"

https://www.iltalehti.fi/politiikka/...4-cb895f8c3cfe

Huonosti löytyy tietoa mistä tuo vamistetaan. Jos on uusiutuvaa, eli ruoka,kasvi,jäte peräistä, niin eikö se ole silloin ainankin osittain pienennä myös hiilijalanjälkeä?

Ja jos näin on, niin silloin tuon suosiminen on perusteltua, ja myös veroetu.

[Hessu888]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Huonosti löytyy tietoa mistä tuo vamistetaan. Jos on uusiutuvaa, eli ruoka,kasvi,jäte peräistä, niin eikö se ole silloin ainankin osittain pienennä myös hiilijalanjälkeä?

Ja jos näin on, niin silloin tuon suosiminen on perusteltua, ja myös veroetu.

Muistan lukeneeni jostain, että uusiutuvan dieselin määrä olisi vakio, eli jos mydieseliä tankataan vähemmän, niin sitä sekotettaisiin enemmän tavalliseen dieseliin. Tällöin lopputulos olisi ihan sama, ajaa poliisit tai muutkaan sillä tai ei.

Tuossa iltalehden jutussa luki, että polliiseilla sen verran uudet autot, ettei mydiesel vähennä juurikaan päästöjä. Vanhoissa autoissa vähentää päästöjä, sen haistaa jo tupakoijan nenälläkin.

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja Hessu888

Muistan lukeneeni jostain, että uusiutuvan dieselin määrä olisi vakio, eli jos mydieseliä tankataan vähemmän, niin sitä sekotettaisiin enemmän tavalliseen dieseliin. Tällöin lopputulos olisi ihan sama, ajaa poliisit tai muutkaan sillä tai ei.

Tuossa iltalehden jutussa luki, että polliiseilla sen verran uudet autot, ettei mydiesel vähennä juurikaan päästöjä. Vanhoissa autoissa vähentää päästöjä, sen haistaa jo tupakoijan nenälläkin.

Ajoaikaiset päästöt ja hiilen kierto on snadisti eri asia. Ei sieltä enää sauhua ja pienhiukkasia tule niinkuin ennenwanhaan mutta se ituhippeilypuoli on se jutska.

Ja toinen yhtä tärkeä on kotimaisuusaste.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Ajoaikaiset päästöt ja hiilen kierto on snadisti eri asia. Ei sieltä enää sauhua ja pienhiukkasia tule niinkuin ennenwanhaan mutta se ituhippeilypuoli on se jutska.

Ja toinen yhtä tärkeä on kotimaisuusaste.

Tälläinen käsitys tullut, että perinteiselle bensan ja dieselin poltolle järkevää keksiä vaihtoehtoja. Vaikea omakohtaisesti mennä tarkistamaan, mutta sieltä mistä raaka-aine otetaan, ei tilanne kovin hyvä ja reilu kansalaisia kohtaan. Näin se on monen raaka-aineen kohdalla.