Kottiin lämmitystä

[Lerssinen]

Miksen minä nyt ymmärrä mitä tarkoitat

Talvella maakiertolitku on asteen pari plussalla, syksyllä se n10 astetta ja jos on oikeen kuuma loppukesä niin saattaa olla jopa 12 astetta mikä on jo turhankin lämmintä ja ihan normaalia maakiertoisen käyttäytymistä, kaivothan voi jopa jäätyä talvisin jos ne on alimitoitettu, 400 metrin kieppi sitä moreenimaassa putkea täällä on.

Sitten ihan maalämmön kompuran takia se noin 50~55 on käyttövedelle sopiva lämpötila josta sitten sähköllä käytetään sitä yli +65 asteessa, tavasin tuossa ohjekirjaa asian tiimoilta ja se legionellakuumennus on 14 päivän välein eli kerran kahdessa viikossa. 180 litran nosto 55 asteesta 65 asteeseen sähköllä kahden viikon välein ei kyllä kerkiä paljoa kilowatteja imaista Tietysti jollain muulla on enempi/vähempi sitä käyttövettä ja tämä riippuu oman järjestelmän koosta mutta täällä nyt tällälailla.

Selvennän vielä että nyt tässä puhutaan siis käyttövedestä koko ajan, ei lämmityksestä ja tuo käyttöveden varaajan n 55 asteen lämpötila tulee juuri siitä tehokkuusalueesta, jos kompuralla tuutataan käyttövettä kuumemmaksi se alkaa kärsiä ihan fyysisesti siitä ja samalla hyötysuhde tippuu.

Onhan vielä olemassa sitten tulistuspumppuja jotka nappaa sieltä kompuran kuumakaasupuolelta erikseen sitä kuuminta sinne käyttövesivaraajaan, niillä saadaan käyttövesi sitten jopa sinne 65 asteeseen toki kalliimmalla tekniikalla..

[kivinen]

Kiinnostava aihe tuo maalämmön maahan kaivettu kierto.

Pari kysymystä siitä: Kuinka syvälle se pitää tai kokemusperäisesti on kaivettu? 2m lienee yleinen routaraja?

Minkälaista putkea siinä käytetään? Sattuisi olemaan 32mm PE siniraitaputkea ja siihen hitsattavia liittimiä varastossa.

Olisiko peräti suositella jotain merkkiä ja mallia maalämpöpumpusta? Noitahan on satoja? erilaisia ja välillä on jotain kampanjatarjouksia. Hankala ostaa tarjouksesta kun ei tunne laitetta, voi jäädä joku tarpeellinen ominaisuus pois?

[Lerssinen]

Noin 1 ~ 1.2 metriä se ohjearvo on.. Ylempänä tahtoo mennä kylmäksi talvella ja syvemmällä ei kerkiä kesä lämmittää.. Lämmöntuotosta sanotaan että maakierolla on hieman heikompi kuin kaivoilla ja tähän vaikuttaa tottakai maantiede että missäpäin suomea on. Silti se että maakierron kaivaa tonnilla putkineen johonkin peltoon ja poraus on tosissaan maalajista riippuen 8~10T€ niin sitä hintaeroa ei taida saada koskaan takaisin kaivon oletetulla tehokkuudella.
Hankala näitä on verrata kun ei ole kahta laboratorio-olosuhdetta vierekkäin, se joka toimii toisella ei välttämättä toisella pelaa.

On olemassa omaa maalämpöputkea jolla on hieman paremmat lämmönkeruuominaisuudet mutta heikompi mekaaninen kestävyys.
Suurin osa (minäkin) käyttää ihan normaalia siniraitaPEM:iä ja nelikymppistä.

Merkkejä ja malleja on tosiaankin paljon ja omana tuontina kyllä säästää hankinnassa. Minun peruste omalle pumpulle oli se että tässä tulee kompressoriyksikkö kiskoilla ulos huollettavaksi ilman pumpun paikallaanpurkua.
En nimittäin edes kuvittele että laite ihan ikuinen olisi mutta tässä mallissa talon lämmitys jatkuu tarvittaessa sähköllä jos kompura menee pajalle..
Edelleenkään ei taida muita malleja juuri olla missä huolto olisi näin kätevää



Nämähän joutuu laskemaan joka kiinteistölle erikseen että minkätehoisen laitteen laittaa, liian isokaan ei ole hyvä kun tulee pätkäkäyntiä ja liian pieni sitten on vain liian pieni. Nyrkkisääntönä nyt kuitenkin niin että liian pieniä on asennettu ihan liikaa kuin liian isoja. Jos laskelmat on vähänkään kiikkukaakku jollain raja-arvolla lämmitystarpeen suhteen ota aina isompi.

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja kami

No nii alkaa mielipiteitä tulla. Maalämpöä mietin mutta pieni tontti taajamassa niin kaivohommiksi menisi eli ei varaa. Hake muuten mutta eiköhän siitä joku katkera itke ku pyykit tuoksuu. Lämmityskäyrähän tässä on aika jyrkkä kattilalla, olikohan 60asteista mitä kiertoon läks yli -30 pakkasilla. Ja kattilaa pien +70 että happi erottuu ja käyttövesi on puhasta. Kai maalämmöllä sitä +50 tekee ja ilmavesilämpöpumpulla +40.. soveltuis lattialämmitykseen. Mutta just nyt en investois kovin paljoa.. entisessä talossa oli ilmalämpöpumppu ja isot uunit.. ne riitti lämmitykseen.. ja suorasähköön verraten liki puolet meni vähempi sähköä.eikä puhallus tai ääni häirinny kun tottui. Kun äkkiseltään investointi vesi ilma lämpöpulla ei juuri säästäis jos pumppu kestää 10vuotta. Voi toki olla että laskin väärin hankinta hinta+sähkönkulutus verraten öljy ja mitä kattilakestää.

Paljonko on neliöitä? Ja mikä merkkaa, niin paljonko on nurtsia, eli semmosta pihaa joka on talvella lumen alla?

Maakierto tarvii neliön per putkimetri, eli 400 metriä = 400 neliötä.

E. Foorumilainen Lerssinen todistaa edelleen erittäin vahvasti...

[Yölento]

Alkuperäinen kirjoittaja kivinen

Kiinnostava aihe tuo maalämmön maahan kaivettu kierto.

Pari kysymystä siitä: Kuinka syvälle se pitää tai kokemusperäisesti on kaivettu? 2m lienee yleinen routaraja?

Minkälaista putkea siinä käytetään? Sattuisi olemaan 32mm PE siniraitaputkea ja siihen hitsattavia liittimiä varastossa.

Olisiko peräti suositella jotain merkkiä ja mallia maalämpöpumpusta? Noitahan on satoja? erilaisia ja välillä on jotain kampanjatarjouksia. Hankala ostaa tarjouksesta kun ei tunne laitetta, voi jäädä joku tarpeellinen ominaisuus pois?

Näitä maakiertoja nyt kahteen paikkaa laittaneena...suunnilleen metrin syvyyteen ja putki on ollut 40x2,5 eli normi vesijohtoa hieman ohuempiseinämäistä. Tullut paketissa mukana, 2 300 metrin lenkkiä on upotettu kumpaankin kohteeseen.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Lerssinen

Miksen minä nyt ymmärrä mitä tarkoitat

Talvella maakiertolitku on asteen pari plussalla, syksyllä se n10 astetta ja jos on oikeen kuuma loppukesä niin saattaa olla jopa 12 astetta mikä on jo turhankin lämmintä ja ihan normaalia maakiertoisen käyttäytymistä, kaivothan voi jopa jäätyä talvisin jos ne on alimitoitettu, 400 metrin kieppi sitä moreenimaassa putkea täällä on.

Sitten ihan maalämmön kompuran takia se noin 50~55 on käyttövedelle sopiva lämpötila josta sitten sähköllä käytetään sitä yli +65 asteessa, tavasin tuossa ohjekirjaa asian tiimoilta ja se legionellakuumennus on 14 päivän välein eli kerran kahdessa viikossa. 180 litran nosto 55 asteesta 65 asteeseen sähköllä kahden viikon välein ei kyllä kerkiä paljoa kilowatteja imaista Tietysti jollain muulla on enempi/vähempi sitä käyttövettä ja tämä riippuu oman järjestelmän koosta mutta täällä nyt tällälailla.

Selvennän vielä että nyt tässä puhutaan siis käyttövedestä koko ajan, ei lämmityksestä ja tuo käyttöveden varaajan n 55 asteen lämpötila tulee juuri siitä tehokkuusalueesta, jos kompuralla tuutataan käyttövettä kuumemmaksi se alkaa kärsiä ihan fyysisesti siitä ja samalla hyötysuhde tippuu.

Onhan vielä olemassa sitten tulistuspumppuja jotka nappaa sieltä kompuran kuumakaasupuolelta erikseen sitä kuuminta sinne käyttövesivaraajaan, niillä saadaan käyttövesi sitten jopa sinne 65 asteeseen toki kalliimmalla tekniikalla..

Onko tuo sinun maalämpö järjestelmä pelkästään Lämmitykseen?

Siis ollaan periaatteessa samaa mieltä, kaivo ja vaaka keruupiiri on parempi
kylmässä suomessa, kuin ilmasta- veteen lämpöä siirtavä Vilp.
Ja käsittääkseni olemme samaa mieltä siitä, (monen kirjoittajan kanssa) että tuo lämpötilaero; siis keruupiirin (neste taikka ilma-) ja lämmityspiirin, vettä joko lämmitykseen taikka kuumaa käyttövettä, ero pitäisi olla pieni; Periaatteessa sitä parempi, mitä pienempi (varauksin) mutta tuo lämpötilaero suuruusluokkaa 30 astetta on suomessa "hyvä", ja kun lämpötilaero kasvaa yli 40 asteen, niin "kohtalainen", ja yli 50 voi olla (sähkö)hyötysuhteeltaan yli 1

Tuo maalämpöpumpun sisäinen käyttövaraaja, oli muutama vuosi sitten aika huonosti eristetty, myös noissa "kuumakaasu-tms" maalämpöpumpuissa.
Noissa oli aikanaan "markkinointi valttina" tuo "muuten käyttämättä? jäävä korkea? lämpötila tms.

Nuo kertomasi maapiirin nesteen tulo (pumpulle), lämpötilat, kiepin pituus ja energiantarve vain jäi "mietityttämän": (toki paikalliset olosuhteet vaikuttaa paljon)

http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/geoenergia/

Tuon mukaan:

Täällä pitäisi olla maan pinta keskimäärin noin +4c, ja noin 14-16 metrin syvyydessä ympäri vuoden tuo noin n. +4c

Näillä seutuja, nuo perinteiset "maakellarit" toimii huomattavan hyvin....

- ja tuo "400 metrin kieppi sitä moreenimaassa putkea täällä on"

Mulla ei yhtään voimassaolevaa tarjousta reilu 200m reijästä.....

[Bj Andy]

Omaa faktaa...

Viimeisen vuoden kulutus on ollut 11800kwh sisältäen kaiken.

Ennen maalämpöä oli 28500kwh

[kauha-apina]

maalämpöön ollan parasta aikaa siirtymässä meilläkin,eilen sai porari kaivot tehtyä.
2x200metrisiä kaivoja tuli n.11 500€ kustantaa,hinta sisältää 6metriä putkitusta per kaivo.
myös maapiiri olis ollu mahdollista tehdä mutta päädyttiin kuitenkin kaivoihin.
maapiirille olisi tullu mittaa n.1,5km ja tosiaan max 1metri on putken kaivuusyvyys,putkien välinen etäisyys toisistaan minimissään 1,5m.

[Lerssinen]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Täällä pitäisi olla maan pinta keskimäärin noin +4c, ja noin 14-16 metrin syvyydessä ympäri vuoden tuo noin n. +4c

Onhan se maa loppukesästä lämmin mutta kun siitä sitten aletaan syksyllä imemään sitä lämmintä pois niin tottakai se jäähtyy loppua kohden. Lämmityskaudella toisesta päästä kenttää tulee sisälle + jotain astetta (6~2) ja kone painaa toiseen päähän kiertoa jotain 0 asteen luokkaa olevaa tavaraa ja ihan lopputalvesta joskus pakkasellekkin menevää, silti sieltä on energiaa noussut..
Tämä maapiirin lämpötilaero mistä käytetään nimitystä delta niin se ei saa olla liian suuri sekään. En tiedä ihan täysin fysiikkaa sen takana itsekkään mutta liittyy kylmäaineen käytökseen tietyillä lämpötiloilla ja se prosessi häiriintyy jos liuoksen lämpötilaero sisääntulevassa ja ulosmenevässä kasvaa liikaa. Normaalisti se pitäisi saada pidettyä noin 3~4 asteen välillä ja tätä voi sitten säätää liuoksen kiertonopeuksilla ja ongelmatilanteissa lämmöntarpeen säätämisellä.

400 metriä on määrä siksi että se on aika maksimi yhdelle kiepille, muuten virtausvastus kasvaa putkistossa jo aika suureksi ja pitäisi olla joko erillinen lisäkiertopumppu tai vaikkapa kaksi 300 metrin kieppiä.
On myös paikkoja joissa on parisataametriä kieppiä ja sadan metrin kaivo eli kombonaatio, estää kaivon jäätymistä kun litku pyörähtää ensin maassa ja lopuksi kaivossa ennen pumpulle tuloa.

Kuten jo laitoin kuvan missä näkyy ja totesin aiemmin niin tottakai myös lämmin käyttövesi tulee sillä samalla järjestelmällä, miten se nyt ei mee perille Ihan normaali maalämmön toimintaperiaate on että käyttövesi on varaajassa vain 50~55 asteen nurkalla (jossa sitten on kahden viikon välein se legionellakuumennus sähköllä, kaikissa). Saahan sen käyttöveden lämpötilan varaajassa säädettyä vaikka 80 asteeseen mutta se on sitten suoraan siitä hyötysuhteesta pois kun pumpputekniikka ei kykene yli 60 asteen mitenkään järkevästi.

Sähkönkulutuksesta :
Järjestelmä on käynnistetty syyskyyssa 2012 ja nyt ollaan lokakuussa 2019 eli 7 vuotta ja yksi kuukaus. Kävin nyt juuri katsomassa pumpun erillisen mittarin lukeman mikä laitettiin asennuksen yhdeydessä : 18961.0 kWh
Raakalla matematiikalla lahjoittaen yksi kuukausi 18961 jaettuna 7 vuodella = 2708 kWh per vuosi sähköä lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen.

Talo on 1880 luvulla tähän siirretty n 100 neliön pohjalaishirsitalo, lämmönjakojärjestelmä patterit seinillä ja 30 neliön tuvassa lattialämpö. Pumppu 8kw nibe 1245, maakierto 400 edellämainittua metriä maahan kaivettuna, sijainti lukee profiilissa ja maaperä hiekkamoreenia (ei parasta, ei huonointa). On leivinuuni jota talvisin käytetään ja puukiuas, kaikkihan ne on lämmitystarpeesta pois mutta ei niillä tätä taloa saisi lämpimänä pidettyä vaikka yrittäisi.
Minä vältän nuita pumpun tietojen ja merkin sanomista kun joku sanoo kuitenkin kohta että "no nyt se mainostaa vaan omiaan ja pälä pälä". En mainosta, pumppuja on miljoona muutakin mallia mutta tuolla aiemmin sanoin että tässä mallissa on sentään ajateltu huoltoakin mikä taatusti joskus tulee eteen, tosin näyttää sille että ite yksikköjen hinnat on alkanut sen verran tippua että taitaa kävellä uusi laite sisään jos tästä joskus toimintasavu katoaa.

[Lerssinen]

Alkuperäinen kirjoittaja kauha-apina

2x200metrisiä kaivoja tuli n.11 500€ kustantaa,hinta sisältää 6metriä putkitusta per kaivo.

Vaikuttaa kyllä kalliilta

[kivinen]

Lerssisen kirjoitukset on erittäin asiallisia.

Ei siinä ole mitään ongelmaa, jos kertoo laitteiston merkin ja mallin, vaikka niitä myisi työkseen.

Tuolta:
https://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=53702

luettuna firmat saa laittaa tänne 6 kpl ihan myynti-ilmoituksiakin vuodessa.

Merkin ja mallin tietäminen vaan helpottaa minullakin laitteiston vertailua ja valintaa.

[jli]

Köyhän miehen maalämmön saisi ilmalämpöpumpustakin. Ajanjakso jolloin ilmalämpöpumppu toimii huonosti tai ei lainkaan, on talvella hyvin lyhyt; tyypillisesti muutamia viikkoja.

Jos tuon ajan vetää pumpulle ilmaa maakanaviston läpi (salaojaputkisto pienehköllä alueella) ei tarvita kovin mittavia/kalliita maatöitä.

Toinen mahdollisuus on tarjota pumpulle lämpöä kylmän veden avulla. Kylmästä kaivovedestä saa lämpöpumpulla n 100 kWh lämpöä kuutiota kohden. Yhden kuution pumppauskustannus on vain joitakin senttejä, ellei joudu kartellilta vettä ostamaan.

Lopputuloksena on komeita jääkimpaleita tai lunta. Ne voi sitten vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti tönäistä kaupungin puolelle.

[riude]

Ei taida ihan "salaojaputkisto" riittää, ihan mutuna heittäisin, että tarvitaan hormi luokkaa metrin halkaisijaltaan?
Ja taitaa aika äkkiä jäähtyä tuolta kohdin maaperäkin?

[jli]

Alkuperäinen kirjoittaja riude

Ei taida ihan "salaojaputkisto" riittää, ihan mutuna heittäisin, että tarvitaan hormi luokkaa metrin halkaisijaltaan?
Ja taitaa aika äkkiä jäähtyä tuolta kohdin maaperäkin?

Riippuu siitä, paljonko haluat kuristaa virtausta. Jos ilmalämpöpumpussa on metrinen ropeli etkä halua kuristaa virtausta lainkaan, silloin varmaan tarvitaan metrinen hormi.
Mitä taas maaperän jäähtymiseen tulee, niin se ei riipu siitä, siirretäänkö lämpö maa- vai ilmalämpöpumppuun vai harakoille. Se riippuu vain siitä paljonko lämpöä otetaan. Jos otat lämpöä muutaman viikon, riittää huomattavasti pienempi alue kuin silloin, jos otat lämpöä koko vuoden.
Ilmakanaviston voi myös halutessaan kesällä kuumentaa hyvinkin lämpimäksi (onnistuu ilman koneita ja sähköä ns aurinkotornilla). Silloin maaperässä on jemmassa joitakin lisäasteita lämmityskauden alkaessa.

[33SD]

Ihan mielenkiinnosta kysymys maalämmöllä lämmittäjille. Mikä on maalämpöjärjestelmänne maksimi ottoteho?

[Lerssinen]

Eli 8 kw pumpulla 6.6 A rms. Jos en nyt ihan päin persettä tuota tajua niin joku reilu 2600 wattia..

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja kauha-apina

maalämpöön ollan parasta aikaa siirtymässä meilläkin,eilen sai porari kaivot tehtyä.
2x200metrisiä kaivoja tuli n.11 500€ kustantaa,hinta sisältää 6metriä putkitusta per kaivo.
myös maapiiri olis ollu mahdollista tehdä mutta päädyttiin kuitenkin kaivoihin.
maapiirille olisi tullu mittaa n.1,5km ja tosiaan max 1metri on putken kaivuusyvyys,putkien välinen etäisyys toisistaan minimissään 1,5m.

Mihin nuo 1.5 kilsaa ja 1.5 m perustuu? Kaivostahan tulee n.800 metriä...

Muuten kyllä aika stydiltä vaikuttava systeemi. Paljonko lämmitettävää ja minkä kokoinen pumppu?

[kauha-apina]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Mihin nuo 1.5 kilsaa ja 1.5 m perustuu? Kaivostahan tulee n.800 metriä...

Muuten kyllä aika stydiltä vaikuttava systeemi. Paljonko lämmitettävää ja minkä kokoinen pumppu?

olikohan että kaivojen syvyys kerrotaan kolmella niin saadaan maapiirinmitta?
eli meille sitä maapiiriä olis tarvinnu sen 1,2km.
siihen mihin tuo maapiirin mitta perustuu en osaa vastata.
kolmelta eri urakoitsialta pyysin tarjousta ja jokaisella oli eri näkemys kaivojen syvyydestä,2x250m,2x190m ja 2x160m oli tarjoajien kaivosyvyydet.
tein kompromissin ja poruutin 2x200metriset kaivot,pumpuksi tulee 4-16kw invertteri bosch.
lämmitettävää pinta-alaa n.300neliötä(talo 200neliötä ja harrastetilaa n.100neliötä)
kovimpiin keleihin varautuessa pumpun rinnalle tulee apua antamaan vielä
jäspin 40kw puukattila.

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja kauha-apina

olikohan että kaivojen syvyys kerrotaan kolmella niin saadaan maapiirinmitta?
eli meille sitä maapiiriä olis tarvinnu sen 1,2km.
siihen mihin tuo maapiirin mitta perustuu en osaa vastata.
kolmelta eri urakoitsialta pyysin tarjousta ja jokaisella oli eri näkemys kaivojen syvyydestä,2x250m,2x190m ja 2x160m oli tarjoajien kaivosyvyydet.
tein kompromissin ja poruutin 2x200metriset kaivot,pumpuksi tulee 4-16kw invertteri bosch.
lämmitettävää pinta-alaa n.300neliötä(talo 200neliötä ja harrastetilaa n.100neliötä)
kovimpiin keleihin varautuessa pumpun rinnalle tulee apua antamaan vielä
jäspin 40kw puukattila.

Millainen maan laatu on? Eli soraa,savea?

[kauha-apina]

savikkoa..

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja kauha-apina

savikkoa..

Eli hyvää maalämpöä ajatellen. Hieman kuulostaa myyntimiehen mitoitukselta, mutta toisaalta Uurainen on sen verran pohjoisempana miettiin verrattuna että samat speksit eivät välttis päde. Talvikin osaa olla jo n.kuukautta pitempi kuin meillä...ja on tuossa kartanossa neliötäkin ...

Ulkomuistista että 25W/m irtoaa maasta lämpöä ja siihen nähden tuo teidän systeemi on kyllä ihan sopivasti mitoitettu...

[33SD]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Omaa faktaa...

Viimeisen vuoden kulutus on ollut 11800kwh sisältäen kaiken.

Tuon lukeman uskon. Tuosta pois käyttösähkö niin maalämpöpumpun ottama vuosikulutus on noin 7000kWh/vuosi?

[Hcet]

Tekniikasta sen enempää spekuloimatta pistän vain omalta osalta tilastoa tänne maalämmön kulutuksista.

Sähköä kaikkineensa kulunut n.12000kwh/vuosi(tänä vuonna taitaa alittua komeasti ja jäädä reiluun 10000kwh).
Talo 110m2 ja autotalli 60m2. Autotallissa ilmalämpöpumppu(kesät pois, lämmityskaudella 16 astetta) ja sähköpatterit, erillisessä varastossa vain sähköpatteri. (Patterit ovat pienimmällä).
Talossa on vesikiertoiset patterit muutoin, mutta yhdessä huoneessa,vessassa ja suihkussa on lattialämmitys. Talosta löytyy pieni takka mitä lämmitellään kylmään aikaan päivittäin ja sauna mitä lämmitellään kun saunotaan. Niin ja talo tosiaan vanhempi kivitalo eli ei ihan tiivis nyky mittapuulla.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Lerssinen

Onhan se maa loppukesästä lämmin mutta kun siitä sitten aletaan syksyllä imemään sitä lämmintä pois niin tottakai se jäähtyy loppua kohden. Lämmityskaudella toisesta päästä kenttää tulee sisälle + jotain astetta (6~2) ja kone painaa toiseen päähän kiertoa jotain 0 asteen luokkaa olevaa tavaraa ja ihan lopputalvesta joskus pakkasellekkin menevää, silti sieltä on energiaa noussut..
Tämä maapiirin lämpötilaero mistä käytetään nimitystä delta niin se ei saa olla liian suuri sekään. En tiedä ihan täysin fysiikkaa sen takana itsekkään mutta liittyy kylmäaineen käytökseen tietyillä lämpötiloilla ja se prosessi häiriintyy jos liuoksen lämpötilaero sisääntulevassa ja ulosmenevässä kasvaa liikaa. Normaalisti se pitäisi saada pidettyä noin 3~4 asteen välillä ja tätä voi sitten säätää liuoksen kiertonopeuksilla ja ongelmatilanteissa lämmöntarpeen säätämisellä.

400 metriä on määrä siksi että se on aika maksimi yhdelle kiepille, muuten virtausvastus kasvaa putkistossa jo aika suureksi ja pitäisi olla joko erillinen lisäkiertopumppu tai vaikkapa kaksi 300 metrin kieppiä.
On myös paikkoja joissa on parisataametriä kieppiä ja sadan metrin kaivo eli kombonaatio, estää kaivon jäätymistä kun litku pyörähtää ensin maassa ja lopuksi kaivossa ennen pumpulle tuloa.

Talo on 1880 luvulla tähän siirretty n 100 neliön pohjalaishirsitalo, lämmönjakojärjestelmä patterit seinillä ja 30 neliön tuvassa lattialämpö. Pumppu 8kw nibe 1245, maakierto 400 edellämainittua metriä maahan kaivettuna, sijainti lukee profiilissa ja maaperä hiekkamoreenia (ei parasta, ei huonointa). On leivinuuni jota talvisin käytetään ja puukiuas, kaikkihan ne on lämmitystarpeesta pois mutta ei niillä tätä taloa saisi lämpimänä pidettyä vaikka yrittäisi.
Minä vältän nuita pumpun tietojen ja merkin sanomista kun joku sanoo kuitenkin kohta että "no nyt se mainostaa vaan omiaan ja pälä pälä". En mainosta, pumppuja on miljoona muutakin mallia mutta tuolla aiemmin sanoin että tässä mallissa on sentään ajateltu huoltoakin mikä taatusti joskus tulee eteen, tosin näyttää sille että ite yksikköjen hinnat on alkanut sen verran tippua että taitaa kävellä uusi laite sisään jos tästä joskus toimintasavu katoaa.

Tuo "halko- toiminen leivinuuni" hyvä varuste, varsinkin, jos sähkökatkot on yleisiä.
Paljonko menee halkoja vuodessa? ("ostoslistalla" lasiluukulla/-luukuilla oleva vesitakka, suuruusluokkaa 20kW tai yli, jos lämpöä saa veteen yli 80 (75)%)

Nuo keruupiirin lämpötilat pyörii monessa tapauksessa, varsinkin lopputalvesta, reilusti pakkasen puolella;
esim. tuossa nibe f1245 keruupiiriin lähtevän nesteen kylmyydestä tulee hälytys -8 asteessa (säädettävä, tehdasasetus)
Ja toisinpäin, tehdasasetuksena tulee hälytys, kun keruupiirin neste tullessaan pumpulle on +20 astetta taikka korkeampi. (säätöalue +10 -> +30)
Ja valmistajan mukaan maapiirin neste pitää kestää vähintään -15c jäätymättä; ja mitä suurempaa pakkasta neste kestää, niin sitä huonompaa se on energiatalouden kannalta. (ominaislämpökapasiteetti huononee, virtaushäviöt kasvaa)
Toki tuo -15c ei tarkoita sitä, että neste puuroutuu putkistoon, kun siellä on kylmää, vaan varmaan? sitä, että lämmönvaihtimen levyihin alkaa kertymään kiteitä, jotka heikentää virtausta, ja sen seurauksena kiteytyy entistä enemmän....

Yleisellä tasolla: Tuo moreeni on "huonompaa maata" keruupiirille, kuin esim. savi.
Ja tilannetta pahentaa vielä se, että moreenimaat ovat yleensä kuivempia, siis pohjavesi alempana kuin savipitoisessa maassa. Ja kosteuden nouseminen kapillaarisesti on todella minimaallista verrattuna saveen.

Siis (yleensä, erityisesti saveen verrattuna) moreenin on kuivaa, ja siten lämmönjohtavuus on pieni.
Savi on märkää, ja siten sen lämmönjohtavuus on hyvä

Ja tuo vesi on ominaislämpökapasiteetiltaan n. 5x parempaa kuin kivi, ja vettä on yleensä siellä, missä hienoa maa-ainesta.
Ja jos vesi jäätyy, siis 0c vesi jäätyy 0 asteiseksi jääksi, niin siitä vapautuu lämpöä yhtä paljon kuin +80 asteisen veden jäähdyttäminen 0 asteiseksi vedeksi. -> siis kun kilo vettä jäätyy, niin se luovuttaa energiaa suuruusluokkaa saman verran, kuin kilo tumman punaisena hehkuvaa kiveä, kun se jäähtyy 0c lämpötilaan.

Onko minulla vanhaa/väärää tietoa:

Kun vuosituhannen vaihteessa nuo keruupiirit jäätyivät Koillismaalla, niin ne ei sulaneet ilman "ulkopuolista apua", siis ensimmäinen talvi meni hyvin, toinen hivenen huonommin, ja kun asiaa ihmeteltiin yhdessä kohteessa, niin putkien (haudattu muistaakseni noin metrin syvyyteen, noin 2-3m välein) kohdalla pellossa näkyi raitoja; siis kasvu oli paljon huonompaa putkien päällä, kuin välissä. Maa oli perinteistä multaa, toki paikoin jo 0,5 metrissä hiekkaa ja savea/silttiä.

Ja kun asiaa tutkittiin (lapiolla ja rautakangella) niin maa oli jäässä melkein koko pinta-alaltaan, putkien välissä oli sulaa.

Tuo pelto sulatettiin kesällä ilma-vesi kennolla ; siis pumpattiin suuruusluokkaa 40w kiertovesipumpulla keruupiirinnestettä auton jäähdyttimeen, jonka läpi vanha kanavapuhallin? puhalti kesäpäivänä lämmintä ilmaa.

P.S tuon yllämainitun maalämpöpumpun hyötysuhde (cop): standardin EN 255 mukaan:
Maapiiristä 0 asteista vettä, ja lämmitykseen +35 asteista vettä: cop 5,01
Maapiiristä 0 asteista vettä, ja lämmitykseen +50 asteista vettä: cop 3,54

-> siis jos cop 1,00 niin kaikki lämpö tulee sähkömittarin kautta.

-> cop 5,01 tarkoittaa sitä että yhdellä sähkö kWh saadaan lämpöä 5,01 kWh; siis sähköä mittarista 1 kwh ja maasta 4,01 kwh.

-> cop 3,54 tarkoittaa sitä että yhdellä sähkö kWh saadaan lämpöä 3,54 kWh; siis sähköä mittarista 1 kwh ja maasta 2,54 kWh.


Menihän oikein?

[Lerssinen]

Juu, moreeni/kivimaa ei ole savipellon veroista se oli tiedossa ja siksi kieppi onkin maksimimittainen eli sen 400, laskennallisesti reilu 300 olis pitänyt riittää mutta samalla vaivalla sinne upposi 400 metriäkin.
Oma tehtiin keväällä juuri lumien sulettua, kaivanto oli auki pari päivää eikä sinne tullut tippaakaan vettä





Putkien keskinäinen etäisyys venytettiin tässä liki kahteen metriin ohjeen minimistä eli se 1.5 -> parempi tuotto.
Pelto on keväällä pitempään jäässä mutta ei Suomessa sentään mitään ikiroutaa ole Kyllä se kesä (oikeastaan vesisateet) sen sulattaa.
Putkistothan pitää asentaa sellaisiin paikoihin missä ei kuljeta ja missä olisi lumipeite jos mahdollista, onhan hanki hyvä eriste.

Editoin tänne väliin : Olen huomannut että pari vuotta peittämisen jälkeen on lämmöntuotto parantunut pellosta -> kulutus pienentynyt.. Johtuu maan tiivistymisestä putken ympärille jolloin siitä saa maksimaalisen lämmönsiirron.

Sitten tuo mainitsemasi lämmönluovutusilmiö mitä nimitetään faasimuutos on se missä jäätymisen muodostamisen aikana saadaan vielä ylimääräistä energiaa, tämä on maapiirien juttu ja jäätynyt porakaivo on ihan eri juttu. Kaivo ei sula kunnolla ilman erillistä lämmönajoa kaivoon ylhäältäkäsin ja tämä johtuu vain siitä että kun porautus on kallista on myyjillä motiivi laskea kaivo riittävämmäksi kuin se onkaan että saa kaupat kiinni, ongelmat jää sitten lämmittäjälle.