Metsänhoitoon keskittyneet.

[uteiN_H]

Jos ison tukin kasvuikä paikasta riippuen on 60-80v ja siitä saa suunnillen 100€/puu. Eteläkarjalassa metsän tuotto noin 2000€/vuosi hehtaarille.

Minkä kokoisilla mettillä tuutte toimeen ettei tarvii muuta tehdä.? Ja missä päin Suomaliaa.?
Mä laskin jos 24k€/v jäis verojen ja kulujen jälkeen niin lopettaisin kaiken muille tekemisen....
Alkaa oleen aika rauhottuu paikoilleen pörssikursseja kyttäilemättä.

Oonko oikeessa et noin 60ha riittää kun kasvaa oikein. Eli kerran vuoteen 1ha päätehakkuuta.

[kippo86]

Minusta aika kova tuottoarvio...


Mitä ite asiaa kans miettiny, niin nettotuotto olisi noin 120€/ha? Jonkun selvityksen mukaan päijät-hämeessä olisi 240€/ha/v...

Tietysti asiaan vaikuttaa paljonko ite pystyy hoitamaan jne. Ja kuinka hyvin siinä onnistuu

Metsän tuottoprosentti on kuitenkin vain luokkaa 5%?

Että kai sitä pitäisi yli sata ha olla, jos sillä vain elelisi...

[astalo]

Aika kovat arviot. Jos meinaisi päästä hehtaarin vuosimyynnillä noihin tuloihin, pitäisi puuta lähteä hehtaarilta lähemmäs tuhat kiintoa. Harvassa taitaa etelä suomessakin olla sellaiset metsät. Ja jotain niistä puista on maksettukin maat ostaessa.
On tullut tehtyä aukkoja jolta tuotto on ollut lähellä tuota 2000€ hehtaarille.

[PH75]

Jos joka vuosi meinaat sen 24tuhatta nettona siitä saada, niin pitää kyllä 60ha tilasta hyvin puisevaa päätehakkuu metsää suurelta osin olla, eli aika hintava tila ostaa ainakin on. Eikä taida tuohon vuosittaiseen nettotulokseen kyllä suomessa 1ha hakkuu riittää, vaikka kuinka hyvää metsää olisi. Epäilen ainakin. Omasta mielestä hinta/laatusuhteeltaan parhaat kaupat saa tehtyä nuorehkoista hoitoa kaipaavista tiloista, ainakin täällä puolivälissä suomea.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/v...lohin/3CHMGtud

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja uteiN_H

Jos ison tukin kasvuikä paikasta riippuen on 60-80v ja siitä saa suunnillen 100€/puu. Eteläkarjalassa metsän tuotto noin 2000€/vuosi hehtaarille.

Minkä kokoisilla mettillä tuutte toimeen ettei tarvii muuta tehdä.? Ja missä päin Suomaliaa.?

Mulla tulis mieleen, että siellä vois asua, eikä kulus paljon rahaa. Polttopuut omasta takaa. Kulut alas.

[Lerssinen]

Alkuperäinen kirjoittaja tekniikkamies

Mulla tulis mieleen, että siellä vois asua, eikä kulus paljon rahaa. Polttopuut omasta takaa. Kulut alas.

Tähän on pyritty.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja Lerssinen

Tähän on pyritty.

Omien puiden lisäksi vois olla myös riittävästi aurinkopaaneeleja. Jos sais öljynkulutukset hiiteen talosta ja auto kulkis sähköllä, niin sitten vois pärjätä omassa metsässä kohtuullisin ulkopuolisin hommin tai tuottavin muiden sijoituksin.

Mä olen tällä hetkellä harmissani kerrostalojen kuluista.

[hiluvitkutin]

Mites ootko laskenu aukon muokkaus, taimet, istutus, heinäys, taimikonhoito, yms ojituksen tarve, metsäautotiet, tien hoitomaksut/tieosakkuus.
Rahaa tulee ikkunoista ja ovista, eikä menoja ole?

[460Xj]

tämä juttu.
rauhoitutaanpas ja aloitetaan alusta.
Mm. aloittajan mainitsemassa E-Karjalassa - kuten mm. Päijät-Hämeessäkin metsähehtaari tuottaa runsaat parisataa euroa/ha/v netto - ennen veroja (ei sentään tonneja). Silloin on tuloista vähennetty kaikki keskim. puuntuottamisen kustannukset, mutta tästä tuotosta siis maksetaan veroa pääomatuloprossan mukaan.
EK:ssa ja P-H:ssa maan huipputuloa tulee maan huippuhinnoista ja parhaasta keskim. metsän kasvusta - sekä vastaavasti riittävistä puun myynneistä. Tulot ja menot otetaan tilakohtaisesti verotuksessa huomioon. Mitä paremmin saat metsän kasvamaan, mitä enemmän on myytävää ja mitä enemmän myyt, sen parempi tulos. Useimmilla kustannusten laskennallinen osuus jää 10-20 % tasolle liikevaihdosta.
Ja sitten uudestaan laskeskelemaan...

[MetAxi]

Täällä pohjoisempana sitten tukiksi kasvamiseen ei riitä sata vuotta. Puun hinta on 20-30% etelää heikompi, kuljetuskustannusten ja kilpailun puutteen vuoksi.
Lähin sellutehdas löytyy Kemistä, eli noin 250 km päästä.

Kuitupuun hinta jää hyvin heikoksi, pelkkää kuitua ei tahdo yhtiöt ostaa ollenkaan.

Onneksi näyttäisi Kemijärvelle biosellutehdas syntyvän, kop kop kop...

Harvennuspuulle pitäisi löytää markkinaa, harventamalla saa metsän kasvamaan ja tuottamaan laadukasta puuta.

Sitten vielä lupa tappaa vahinkohirvet taimikosta, kiitos.

[Lerssinen]

Koivukuidusta ei saanut nyt oikein mitään, kaikki roskapuu kelpaa hakkeeksi paremmin

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja 460Xj

tämä juttu.
rauhoitutaanpas ja aloitetaan alusta.
Mm. aloittajan mainitsemassa E-Karjalassa

Aloittajan mukaan kyse oli jostakin Suomaliasta, tuntematon paikka.

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja hiluvitkutin

Mites ootko laskenu aukon muokkaus, taimet, istutus, heinäys, taimikonhoito, yms ojituksen tarve, metsäautotiet, tien hoitomaksut/tieosakkuus.
Rahaa tulee ikkunoista ja ovista, eikä menoja ole?

x2

Itse lasken noita aina ja koko ajan loputulos on, että seuraavalle sukupolvelle laitan taimet, hoidan taimikkoa, harvennan, ammun hirviä jne. Mitäpä tässä kohta eläkeikäinen ukko itselleen mitään metsän kasvutavoitetta laskee. Seuraava polvi on kuitenkin ollut alusta alkaen mukana uudistamistöissä, niin korjatkoon siitä sitten aikanaan satoakin.

[popo99]

onkos kukaan laskenu erotusta että jos tekeekin tukit polttopuuksi?

[jmk]

Varmaan lyö leiville pitkässä juoksussa, mutta vaatii sen verran rankat koneet että alku investointi on rankka.tietysti jos on klapille markkinat niin miksikäs ei

[Lerssinen]

Mää laitin kenttäsahan, pienin jalostusasteen nosto nostaa puunhintaa huomattavasti.


Siis jos sitä myisi muille

[uteiN_H]

Eri asia saako vastauksia.

Eli kysymys uudestaan.
Mikä ala riittää hyvinhoidettua metsää Etelä-Karjalassa joka kasvaa saman kokoisina paloina vuoden ikäeroilla.
Sekin tiedetään että se on päätehakkuun puun kasvuikä.
Ja iän pystyy laskeen vuosirenkaista. Mutta toi alan koko on asian ydin millä tulee toimeen. Ja sekin tiedetään että mitä enemmän ja parempaa niin sen paremmin tulee toimeen.


Suunnitelmissa vaihtaa pks. omakotitalo metsätiloiksi ja alkaa odotteeleen eläkkeitä omalla rahalla.



Viime keväänä kaadoin kaksi tyvestä 0,8-1m kokoista mäntytykkia, mutta renkaat jäi laskematta. Ja noi oli ranteen vahvuisia vuonna 1977.
Eli kymppitai kaks lisää niin ollaan tossa 60.s vuodes.
Mutta nää oli noin 100km etelämmäs kun Etelä-Karjala.

[33SD]

Alkuperäinen kirjoittaja uteiN_H

Viime keväänä kaadoin kaksi tyvestä 0,8-1m kokoista mäntytykkia, mutta renkaat jäi laskematta. Ja noi oli ranteen vahvuisia vuonna 1977.
Eli kymppitai kaks lisää niin ollaan tossa 60.s vuodes.
Mutta nää oli noin 100km etelämmäs kun Etelä-Karjala.

Siis 80 cm paksuja? No olikos miten pitkiä eli montako tukkia tuli rungosta?
Talousmetsässä ei tuommoisia puita kasva, Suomessa. Ainakaan 60 vuodessa.
Ja sitäpaitsi on jo ylisuuria sahoille.

Mutta alkuperäiseen kysymykseen, noin 100 hehtaaria. Eli velatonta metsää.
Ja toimeentulo edellyttää omatoimisuutta, eli raivausaha ja istutusputki ainakin tulevat tutuiksi.

Jos siul on iso talo hyvällä paikalla siellä ni saattais siitä saada tarvittavan summan puustoisen metsätilan ostoon.
Mutta sen tilan löytäminen saattaa olla työlästä. Yleiseen myyntiin tulevista maksetaan ylihintoja.
Ja ovat yleensä pienehköjä palstoja, isompia harvoin tarjolla ja niillä paljon halukkaita ostajia.

[kippo86]

Alkuperäinen kirjoittaja uteiN_H

Eri asia saako vastauksia.

Eli kysymys uudestaan.
Mikä ala riittää hyvinhoidettua metsää Etelä-Karjalassa joka kasvaa saman kokoisina paloina vuoden ikäeroilla.
Sekin tiedetään että se on päätehakkuun puun kasvuikä.
Ja iän pystyy laskeen vuosirenkaista. Mutta toi alan koko on asian ydin millä tulee toimeen. Ja sekin tiedetään että mitä enemmän ja parempaa niin sen paremmin tulee toimeen.


Suunnitelmissa vaihtaa pks. omakotitalo metsätiloiksi ja alkaa odotteeleen eläkkeitä omalla rahalla.



Viime keväänä kaadoin kaksi tyvestä 0,8-1m kokoista mäntytykkia, mutta renkaat jäi laskematta. Ja noi oli ranteen vahvuisia vuonna 1977.
Eli kymppitai kaks lisää niin ollaan tossa 60.s vuodes.
Mutta nää oli noin 100km etelämmäs kun Etelä-Karjala.

Vastaus kysymykseesi lukee jo toisessa viestissä.
Metsä tuottaa noin 120€/v/ha. Riippuu monesta seikasta, mutta noin arvio...
Siitä kertomalla tulojen haluttu suuruus.

100ha= noin 12000€/vuodessa jne... tolla laskukaavalla et ainakaa ihan metsää mee

[Joske]

Alkuperäinen kirjoittaja 33SD

.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen, noin 100 hehtaaria. Eli velatonta metsää.
Ja toimeentulo edellyttää omatoimisuutta, eli raivausaha ja istutusputki ainakin tulevat tutuiksi.

Vahvistan velallisen metsän elättämättömyyden.

[uteiN_H]

Toi mun vaihto on siitä kiinni mitä saa.....
Pitää vaihtaa viisaasti. Eli riippuu siitä mitä ostaa.
Ja vähemmälläkin kun 24k€ vuodes riittää. Jopa 12k€ riittää.

Ja ilman pankkia mennään.
Pohjilla on jo yks kantatila ja yks määräala.
Eli pitäis saada vaihdettua pks. Okt noin 60-70ha että tohon lähemmäs 100:n päästään.
Voi onnistuakin. Asumukset paikan päällä valmiina. Halli 200-300m2 puuttuu.
Okt. vuokraamattomana ei tuota mitään mutta metsä tuottaa.........ja voi olla että hyvin hoidettuna enemmän kun 5%.
Vuokrattuna vois saada 2k€/kk tai enemmän mut kaikki huoli olis pois jos vaihtais metsiin.
Ja noista vuokristakin pitäis vähentää kulut ja verot, jolloin nettotuotto olisi noin noin 1200€/kk tosta 2k€/kk vuokrasta.
Tosin molemmat vaatii tietyt hoitokustannukset. Silti metsä ei happane käsiin niin kuin vuokrahuoneistot ta talot. Ne vaan puksuttaa.
Shakkia ollaan pelattu. Silti saletissa jo ollaan.
Exelis on taulukot käyny kuumana.

Noista isoista tukeista mitä mainitsin niin ne on poltettu pks. takassa ja saunassa. 35cm tyvipölkkyy ei jaksanut edes nostaa. Piti käyttää nokkakärryjä et sai pakuun.
Pilkkeenä pinossa olivat liiterissä noin puolet. Liiterin koko 4x1,6x2,75 noin 17m3/2=8,5m3.

Ja vielä tohon vuosikasvuun tietämättömille jotain tässa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuosirengasajoitus
Ja tassä kasvusta jotain ja muutakin.
http://www.puuproffa.fi/PuuProffa_20...u/metsan-kasvu

Tuottoon liittyvät.
https://arvometsa.fi/blogi/paljonko-metsasijoitus-tuottaa

Talous-Sanomista josta näkee pituuspiireittäin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005454018.html

Eikä olla kun 20, 30 tai 34 rossaa alkuperäisen viestin nettotuloista hukassa jos verotettomana, jos veroilla niin ollaan jiirillä.
Riippuen pajlonko tuottaa tai verotetaanko yksityisenä vai yhteisönä ja kuinka paljon tuottaa.
https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-...rosentit-2018/


Ja onko toi ns.netto- vai bruttotuotto verojen jälkeen.

Kaikkeen tähän liittyen taitaa olla nettotulo. Silti......

TÄHÄN KYSYMYKSEEN VIEL KUN SAIS VASTAUKSEN.....JA MILLÄ VEROROSENTILLA vai onko kesimääräinen.


Jos ei niin tästäkin ala VARMANPÄÄLLE.
120, 130 tai 134 ha riippuen järjestylyistä.
Sillä lähtee......ku hauki rannasta. Etelä-Karjalan laulumaille.....
Siltikin kasvuun ja tuottoon voi vaikuttaa, joka vaikuttaa kaikkeen samoin kuin kulut ja verosuunnittelu.......
Jos on niin kiitos jutun laatijan ja Suomalian veropolitiikan.

Ja sehän vaan yllättää positiivisesti jos tuottaa 20, 30 tai 34 rossaa enemmän.
Ilman kansalaisen pahinta vihulaista joka ei oo ryssä tai hurri.......Vaan Suomalian valtiion johdannaiset politikkojen kera.

Ei tarvii lisätä enää mitään.

Kiitos kaikille.

Ja tää oli mun osalta tässä.

[33SD]

Ei se metsään sijoittaminen ole riskitöntä. Moni asia voi mennä pieleen.
Myrskytuho saattaa pilata tukkimetsän totaalisesti.
Kuusikoita riivaa lahoviat ja kirjanpainaja.

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja 33SD

Ei se metsään sijoittaminen ole riskitöntä. Moni asia voi mennä pieleen.
Myrskytuho saattaa pilata tukkimetsän totaalisesti.
Kuusikoita riivaa lahoviat ja kirjanpainaja.

Myös metsän alkutaipaleella on riskejä. Hirvet popsivat mielellään latvat ja oksan päät haapa/koivu/mänty taimikoilta. Hirvien ruokailun jäljiltä saa monessa taimikossa aloittaa homman ihan alusta. Viimeksi toissa talvena hirvilehmä ja 1-2 vasaa tekivät tuhoja 2-3m korkeassa mäntytaimikossa. Jos vasa ei yletä, niin lehmä vääntää isommasta taimesta latvan poikki, jotta vasojen on helpompi syödä viimeisimmät vuosikasvut. Jos puu selviää latvan katkaisusta, niin kasvu hidastuu ja joka tapauksessa menee se tyviosa tukista hukkaan.

[Joske]

Ite oon huomannu että jossei kerkie viikottain olla levittämässä karkotteita tai päristelemässä kelekalla tai mönkkärillä ympäri saloja on parempi totutella ajatukseen että ennemmin tai myöhemmin ne karvaooppelit vaan tullee noutopöytään.

Paras ei-karkottava konsti hirvituhojen minimointiin on perattavissa taimikoissa suosia reikäperkausta ja isompiin taimikkoihin ja mettiin jättää KAIKKI isot ja pienetki pihlajat kasvamaan.

[astalo]

Ja kannattaa unohtaa se että myisi hehtaarin per vuosi. Nauravat konttorilta pihalle kun ehdottaa semmoista lämpärettä. 5-10 hehtaaria kerrallaan nurin niin kiinnostaa puut ostajiakin.