|
Tekniikka & Jutustelu Yleistä keskustelua maastureihin ja/tai off-roadiin liittyen |
|
Työkalut | Etsi tästä viestiketjusta | Näkymä |
#1
|
||||
|
||||
PTO voiman kestoMitenköhän paljon tollanen ameriikan NP203 jakolaatikon voimanulosotto (Power Take-Off) kestää vääntöä välittää? Sen hammasratas on kapeampi kuin alennusvaihteen varsinaiset rattaat, joten voisi olettaa että se on mitoitettu pienempään voiman välitykseen kuin jakis itse. Speksejä tuntuu olevan vaikea löytää. Joku lukema pitäsi suunnittelupohdintaan maksimiväännölle saada. Kuva lainattu muualta, mutta kyseessä siis sunnilleen tämänkaltainen kapine. https://www.parker.com/Online/Produc...0Series_zm.jpg
|
#2
|
||||
|
||||
Lainaus:
edit: Käsittääkseni näissä käytetty PTO on muncien tekemä ja tuolta linkin takaa löytyy aika kattavasti dataa: http://www.driveproducts.com/wp-cont.../TR-G94-01.pdf En oo varma mikä toi PTO oli malliltaan, nopea googlailu sanoo että SG malli vois olla kyseessä.
__________________
"Niin metsä vastaa, kuin sitä kynnetään". K.Viikate ”Mielummin ajan mutarenkailla talvella kuin talvirenkailla mudassa”. Veijon-Esso Viimeksi muokannut veijon-esso : 21.01.2020 10:40 |
#3
|
||||
|
||||
Kiitos! Tuo Muncien manuallihan on just se mitä kaipasin. Jos se on tuo SG, niin sillehän annetaan 123Nm jatkuvaa, 176Nm hetkellinen.
Ajatusleikkinä on toteuttaa hydrostaattinen ryömintävaihde pyörittämällä jakolaatikkoa (päälaatikko vapaalla) PTO:sta hydraulimoottorilla. Kun jakis on pikkupuolella kokonaisvälitys PTO -> kardaani tuntuu olevan n. 1:2,5, joten jos hydraulimoottori vääntäisi tuon n. 150Nm , niin kardaanillla olisi vajaa 400Nm. Tämä vastaa tilannetta että manuaalilaatikon 1. (olisko jotai 1:4,5) ja pikkupuoli (1:2) -> kampiakselilla ~45Nm. Mitähän sitä todellisissa ajotilanteissa tarvitaan..? Liikkuisikohan maasturi sillä esim. suohiippailut? Kivikkokikkailussa ei ehkä enää toimi.... |
#4
|
||||
|
||||
No nyt on kyllä semmoinen käyttötarkoitus, etten olisi ihan heti arvannut eikä ehkä edes ensimmäisen 50 arvauksen joukossa olis ollut.. Mutta mielenkiintoinen ajatusmalli, nostan hattua visioinnista!
Luulen ettei toi vääntö riitä kuin kovalla ja tasaisella liikkumiseen, mutta äkkiäkös sen kokeilee ja muutahan se voine hajoittaa kuin sen pto:n osia. Jakis jäänee ehjäksi.
__________________
"Niin metsä vastaa, kuin sitä kynnetään". K.Viikate ”Mielummin ajan mutarenkailla talvella kuin talvirenkailla mudassa”. Veijon-Esso |
#5
|
|||
|
|||
Nyt on mielenkiintoinen ajatus. En halua mitenkään tyrmätä ajatusta, mutta minkälaisen pumpun tuommoinen moottori tarvitsee? Momentti on tiedossa ja pyörimisnopeudesta jonkinlainen käsitys. Eikö tästä saa vaaditun virtauksen ja siitä tietoja pumpun mitoitukseen?
Lämpöäkin saattaa syntyä. Nyt joku hydespesialisti laskemaan... |
#6
|
|||
|
|||
Yleisellä tasolla:
Ei kokemusta k.o jakolaatikosta taikka -ulosotosta...
Minkä painoinen auto, mikä perävälitys ja mitkä renkaat? Lainaus:
Minkä kokoisia nuo hammaspyörät on? ja ulostuloakseli? Tuon 123 Nm mukaan voit mielestäni suunnitella, ja jos se jakolaatikon ulostuloakseli on ""riittävän"" järeä (hyvä kysymys) niin "tuplat hetkellisesti" ei ole paha?, JOS nykyaikaiset öljyt on alle 100(120 tms) C-astetta, ja pyörimisnopeus pieni. (vaatinee öljynjäähdytyksen esim. ohjaustehostimen pumpulla syylärin edessä olevan kennon kautta, jos vedätetään "pitempään") ???? Ja jos "tyypillisen maasturin ominaisuudet, niin riittänee suo hiippailuun"? Taustaa: Noista -70 luvun Toyota BJ-4x autoista, 80 Hv / n. 190 Nm pyöritettiin paineilmakompressoria päävaihteiston kautta 3. vaihteella taikka pienemmällä, tuon alkuperäisen ulosoton kautta (jakolaatikon hidas/nopea ei vaikuta ulosoton pyörintänopeuteen) ja.... Ja tuo vaihteisto; ja varsinkin ulosotto ei kestänyt tuota jatkuvaa ison paineilmakompuran pyöritystä; siis käytettiin paineilma porien- ja poravaunujen paineilman tuottajana. Yksi vanha Porari/Panostaja kertoi, että vakiona meinasi "paineet pudota-" , kun kiireempi.... (toyotan syöttö-) pumpusta jousta venyttämällä sai lisää.... ja se, että varsinkin jakolaatikko käy niin kuumana, että vesi kiehuu joko "normaalisti" taikka "hätäisesti" Jakolaatikoita ja ulosottoja piti korjata huomattavan usein, en muista että oliko vuosittain.... toki "pyörivat" 7+ tuntia päivassä? Jo -70 luvulla nuo ulosoton pyörittämät kompurat siirtyi jakolaatikon "päähän", siis päälaatikon ulostuloakselille. (taikka kardaaniin..) ja -70 luvun jakolaatikon öljyt oli jotain kuraa, verrattuna -20 luvun öljyihin. |
#7
|
||||
|
||||
Lainaus:
Jotain karkeaa vertailupohjaa. Kyllä se liikkuu noin mutta ei ehkä kovin suuria esteitä ylitellä kuitenkaan, se laitteen painohan paljon ratkaisee, varsinkin nousuissa. Tietysti se perä vaikuttaa, jos kardaanilla on 400Nm, niin ei kai se hirveästi jollekin suzukille häviä... |
#8
|
||||
|
||||
Tämähän on ns. "saparo veto"
|
#9
|
||||
|
||||
__________________
kukkuu |
#10
|
||||
|
||||
Lainaus:
Noi vertailuväännöt on kuitenkin kaasupohjassa tilanteita siis, kun koneessa maksimiväännöt kyseessä. Tohon suohiippailutarkoitukseen pitäisi riittää pienempi vääntö kuin ykkösellä kaasu pohjassa.. Parhaiten kait hiippailee autot joissa tarpeeksi tiuhat välitykset ja kone tyhjäkäynnillä ruksutellaan menemään. Jos toi PTO olisi tosi tiuha välitykseltään, vois hydraulinen hiippailu onnistuakkin. Mielestäni välitykset kuulostaa liian raskailta että tota kautta vois autoa järkevästi liikuttaa. Vaikka ei koko auton speksit ole tiedossa. Mutta jakolaatikon malli viittaa isoon liikuteltavaan massaan.
__________________
"Niin metsä vastaa, kuin sitä kynnetään". K.Viikate ”Mielummin ajan mutarenkailla talvella kuin talvirenkailla mudassa”. Veijon-Esso |
#11
|
||||
|
||||
Auto joka nyt on työnalla on Ramchargeri Volvon portaaleilla ja Toyota 2H moottorilla, Toyotan manuaalilaatikolla ja tosiaan NP203 jakis. Painoa siis jonkin verran...
Auto on vielä niin vaiheessa että mitään kokeiluja ei vielä pitkään aikaan pääse tekemään. Tämä hydrsostaatti-idea syntyi siinä tallissa jakolaatikon romuja potkiessa ja varmaan vielä kaukana toteutuksesta, mutta kyllä tätä konseptia pitää vielä suunnitella, vaikka ei ikinä toteuttaisikaan. Tuon PTO:n ylikuormittamista pohtiessa todettiin että tuon konstruktion heikoin kohta todennäköisesti on tuo kiilaura-akseli. Sopiva moottori vois olla vaikka joku näistä https://www.hydrauliikkakauppa.fi/ge...306_34_72.html Pitänee laskeskella vähän lisää virtauksia ja muita parametreja, että pysyy mielenkiinto yllä. Paineenrajoituksella voisi säätää maksimiväännön sellaiselle tasolle minkä uskoo osien kestävän. Edit: Tuo Saparoveto oli minulle ihan uusi käsite, mutta tosiaan samankaltaisuutta on... Viimeksi muokannut OnOff : 23.01.2020 11:51 |
#12
|
||||
|
||||
nyt on mielenkiintoinen projekti ni kyllä muutama kuva olis hyvä laittaa tähän.
|
#13
|
|||
|
|||
Lainaus:
Mä laitoin eka 2h ja toyotan laatikko välit oli 3.73 Aika nopeeta vaihtu 12ht ja painetta ylös, syöttöö sekä välijäähy niin rupes meno maistumaan ihan erilailla |
Käyttäjiä lukemassa tätä viestiketjua: 1 (0 jäsentä and 1 vierasta) | |
|
Samanlaisia viestiketjuja | ||||
Viestiketju | Aloittaja | Foorumi | Vastauksia | Viimeisin viesti |
LJ:n vaihteiston kesto | Tollukka | Tekniikka & Jutustelu | 17 | 09.10.2013 08:15 |
SJ 410 jakis voiman kesto? | Jammu | Tekniikka & Jutustelu | 12 | 06.02.2012 22:47 |
Porttalien kesto?? | Tekniikka & Jutustelu | 8 | 06.09.2005 09:06 | |
MTR:n kulutuksen kesto? | G280E | Tekniikka & Jutustelu | 18 | 13.03.2005 12:31 |
Kovalevyn vaihdon kesto | Wille | This And That | 0 | 26.09.2002 12:03 |