Uaz 452 (Igor) pelittää vaihteeksi.

[Revolver]

Kyllä kyllä, hieno on!! Onnea sitten vaan katsastukseen.

UAZ-315126
"Ulyanovsky Avtomobilny Zavod"
VAZ-21013

[neheman]

seinät tehtiin ruumaan 4 millisest mdf levyst joka melamiini merbau pinnoitettu,pohja 8 millisest homesuojatust mdf levyst joka irroitettavissa pois eli ns,kelluva.pöytä 25 millisest mdf levyst jossa kansi valkee melamiini,kelpaa siin makkaraa leikellä jossain sydänmaalla.

[AH-64D]

Kyllä komea on. Tuolla ajelee jo enemmän kuin mielikseen <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>

[jasonik]

WAU!!! Tuota se oli ku lystis kyseli jot huomaanko eroa kuvissa mitä se lähetteli taannoin.

[lystis]

Nyt meni homma lähinnä "tuunailuksi", ei keksitty muuta tekemistä, niin ruopastiin Nehemanin tuvasta penkki ja istutettiin se Igorin perä osastoon.
Tuli aika tupamainen fiilis.


Ja ei, se penkki ei makaa sen polttoaine putken päällä, vaan tuon maitolaatikon reunalla jossa kulkee kätevästi kettingit mukana odottamassa ensi talven seikkailuja.

Sopivasti jäi vielä tilaa ylimääräiselle vänkärille myös tuohon ovi pieleen (siitä on helppo käydä mukaan taistoon)

Pitänee vielä kehitellä joku kiinnitys tuolle penkille ettei "huimissa" kiihdytyksissä valu ulos penkkeineen taka ovesta.

Runkonumero meinasi olla hieman hakusassa, mutta löytyihän se lopulta kun oikeasta paikkaa osasi etsiä sieltä vänkärin puole takajousen takimmaisen kiinnikkeen vierestä.
Ei tuota kyllä huomaamatta voi olla, millähän lienee syövyttetty tuo alkuperäinen.

Ihme materiaalia on tuo runkopalkki, ei minkäänlaista merkkiä ruostumisesta vaikkei mitään suoja-ainetta ollut.

Veivi käynnistystäkin piti vielä kokeilla mielenkiinnon vuoksi, ei sitä juurikaan tarvi pyöritellä, pieni nytkäys riittää ja heti pörähtää,.
Yllättävän hyödyllinen kapistus tuo kampi, on joutunut joskus Tatjanaa ihmisten ilmoilla veivaamaan käyntiin kun ollut virta lopussa, riittää siinä epäilijöitä kun sovittelee veiviä reikään.


Edited by - lystis on 13/05/2007 14:26:34

[farmari]

Kerrotko tuon maalin värikoodit ja merkin, jota käytit. Taidan ostaa samaa kamaa.

[lystis]

Pitää huomenissa käydä purkin kyljestä vakoilemaan ne koodit ja maalin nimi, tavallista peltikattomaalia se kuitenkin oli.


"Houston we have a problem".
Joku onneton mennyt sotkimaan ne purkit niin ettei kuulemma saa selvää niistä numeroista ja se lappu jäi maalikauppaan missä ne oli, pitää yrittää selvittää ne jostain.

Edited by - lystis on 13/05/2007 20:28:01

[lystis]

Nyt on taas jarrusylintereihin mäntiä vähäksi aikaa.

Oli kuulemma 2 kauppaa ostanut tyhjäksi irto männistä, oma varasto olikin jo huvennut aika olemattomaksi kun 3 enään oli jäljellä.

Samoin moottorin laakeri varasto on palutettu normaaliksi.

Nyt loppuu tuuli Tatjanan komentosillalla kun saa keppien juureen uudet kumit, nelivedon/alennusvaihteen kepin juureen tulikin pari kumia jo aiemmin.

Ja mikä tärkeintä ensi talvea silmällä pitäen Igoriin uusi lmmityslaitteen moottori (entinen ei jaksa pyöriä hitaammalla nopeudella niin on vaarana sulakkeen palaminen ja sitä sulake lankaa ei kuulemma enään saa), siinä tosin onkin sitten homma saada se vaihdettua, aiemminhan yritettiin jo saada kennoa ja moottoria irti puhdistusta varten jolloin havaittiin homman toivottomuus.
Nyt pitää ottaa uusi asenne ja perehtyä asiaan paremmin, samalla voisi vaihtaa toisen syylärin joka tuli vara koneen mukana koska siinä on öljynlauhdutin paikallaan, on havaittu tarpeelliseksi jos yhtä lämmin kesä tulee kuin viime vuonna (alku ei tosin kovin lupaavalta vaikuta, viimeksi perjantai aamuna kun oli lumi maassa).

Kaikki öljy proputkin ajateltiin vaihtaa käytettävyys syistä sellaisiin joihin löytyy passeli avain kun entiset tähden malliset vielä saa auki.

Vielä kun saadaan putket/männät/renkaat (edellinen satsi kun ei ole enään täydellinen kun joku mennyt myymään niistä yhden <img src=icon_smile_blackeye.gif border=0 align=middle>) ja kytkin niin sitten alkaakin oleen kaikkia osia ottaa hyllystä tarvittaessa.

[lystis]

quote: Kerrotko tuon maalin värikoodit ja merkin, jota käytit. Taidan ostaa samaa kamaa

Maali on Tikkurilan panssarimaalia, mutta ne väri numerot onkin sitten kovempi homma selvittää.
Ei muistanut kauppiaskaan enään niitä.

Pitkällisen pohdinnan tuloksena päädyin muistikuvaan.
Musta/harmaa oli muistaakseni 9005 tai 9004, toinen noista numeroista oli perus musta ja toinen hieman harmahtava sitä käytettiin.

Vaalean vihreä purkin kyljestä yritin saada tiirattua numeroa, en ole sitten ollenkaan varma olisiko ollut 459 tai 0459.
Tumman vihreästä purkista ei saakkaan sitten mitään selvää, se pitää käyttää kaupassa jotta saavat mitata sillä masiinalla sävyn.
Ja etumerkintä muistaakseni oli "RAL" noilla väreillä.

[farmari]

No minä ajan tuon sitte kauppaan, kun innostun kylet sutimaan. Kahtellaan paikanpäällä sopivaa maalia. Kyllä se vaan maali auton tekee!

[samisami2]

quote:
Se on saatu selville ettei siihen vanhempaan kantti reikäiseen saa enään imu/pako tiivistettä, kuulemma museo kamaa jo venäjälläkin (kremlistä saattaisi vielä löytyä), joten kannattaa käsitellä varoen jos vielä on ehyt, me ehdittiin jo siinä uskossa että uusia saa tuhota omamme ja nyt sitten ihmetellään mistä korvaava.

lystis

Olisko se tommonen mikä teiltä puuttuu?


-Kuvia tapahtumista-

[-MAKE-]

Mullakin pitäisi olla yks tommonen kanttireikäinen hyllyssä. Hetkinen, tarkistan...
...Juu, löytyy. Kynpillä saa.

--Teknik, sano ryssä kun saranan näki.--
Kuvia matkan varrelta

Edited by - -MAKE- on 16/05/2007 20:33:33

[lystis]

Perskeles, meillä ei sitten olekkaan täydellinen vara-osa varasto <img src=icon_smile_shock.gif border=0 align=middle>

Virostako saa noita ?

Pitänee moittia tavaran toimittjaa asiasta <img src=icon_smile_angry.gif border=0 align=middle>

Kynppi on aika kova hinta <img src=icon_smile_dissapprove.gif border=0 align=middle>, (ei millään pahalla, kukapa haluaisi luopua Uaz osista halvalla).

[-MAKE-]

Ostin tän Helmisen varaosaliikkestä aikanaan ja oli viimeinen mutta mulle väärä. Kynppi vain lähetysvaivan vuoksi. Hakemalla huomattavasti edullisemmin<img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>

--Teknik, sano ryssä kun saranan näki.--
Kuvia matkan varrelta

[neheman]

eiköhän me voitas ostaaki se,kunhan jäykistät paketin silleen ettei viimesen hidas postilaitos rullaa sitä matkal vituiks

[-MAKE-]

Pannaan vaneri alle. Tulis maksikirjeenä, 3,90-6,40 on postikulu, riippuu meneekö yli puolen kilon.

Jos kiinnostaa niin pistä osoite privana niin lähtee perstaina kun huomenna on joku perkeleen tärkee päivä.

--Teknik, sano ryssä kun saranan näki.--
Kuvia matkan varrelta

[lystis]

Iltapuhteena tutstuttiin syvällisemmin vara vaihdelaatikkoon, toki ei viitsitty avata koko askia koska vaikuttaa varsin hyväkuntoiselta, välystä ei ole missään eikä kuulu ylimääräisiä ääniä pyöritellessä ja kaikki vaihteet toimii.

Siispä vaihdoimme vain vuotavat tiivisteet pariin laippaan, uudet öljypróput (tulipa siinä huomattua sitten että tavallinen 1/2 tuuman vesijohto samaa kokoa ja kierteet täsmää, mutta käytetään nyt alkuperäisiä korkkeja kun niitä tuli repullinen tilattua, eipähän sitten ainakaan hylji <img src=icon_smile_cool.gif border=0 align=middle>)


Käsijarrukenkien jousten irrottamiseen Neheman pyöräytti kätevän apuvälineen, pitää testata myöhemmin käyttöjarrun kenkien vietereihin toimiiko yhtä hyvin.

Samalla selvesi käsijarrun toiminta mekanismi, eipä tuon yksinkertaisempaa voi olla.

Tuo reikätappi vaan yksinkertaisesti lykkää noilla kuulilla nuo tapit ulos (nerokasta)
Sama idea toistuu myös kenkien säätömekanismissa.


Ei liene auottu ennen meitäkään laatikkoa koska laakerit näkyy olevan alkuperäistä USSR mallistoa, toisaalta alle 30 000 ajetusta, ei armeija käytössä olleesta lavamallista irrotetuilta osilta voi odottaakin korkeaa laatua <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>


Uudet kengät paikalleen ja a'vot uutta vastaava käsijarrun on valmis, lukuunottamatta pientä pulmaa, jostain syystä rumpu ei mahdu takaisin.
Syytä ei keksitty miksi, kengät on juuri saman kokoiset (vanhat kengät ei ollut juuri kulunut) kaikki liikkuvat osat toimii moitteetta, siis kengät ei ole ulompana.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jää rummun akuutti kutistuminen suomen "lämpimässä" kesässä, no pitänee käydä sorvauttaan rumpua isommaksi tai hioa kenkien rungoista hiukan pois.

Olipa nätillä ruskealla värillä maalattu nuo jouset.

Ne pari pinnapulttia joiden alle tulee kiinni pakoputken kannake piti myös vaihtaa kun olivat katkenneet, onneksi sen verran oli nokkaa näkyvissä että sai pihdeillä kiinni, siispä TULTA.

Neheman liekittää.

Pilleillä lämpiäksi ja CRC:tä perään niin kyllä aukeaa mikä vaan, uudet pultit löytyi onneksi yhdestä miljoona laatikosta, jostain hondasta peräisin kuulemma.

Ei muuta kuin 10-30 öljyä sisään jotta saadaan huuhdeltua sisuskalut, sitten vaan kytkinlevyyn hylsy kiinni jotta saatiin pyöriteltyä porakoneella vauhtia (pulttikone havaittiin huonoksi vaihtoehdoksi sen isku ominaisuuden takia).

Pari kertaa vaihdettiin öljy ja pyöriteltiin niin johan rupesi näyttämään litku samalta ulos tullessa kuin sisään kaataissa.
Tässä vaiheessa huomattiinkin sitten vielä toisen vaihde vivun vuotavan, oli päässyt O-rengas hieman kulahtamaan, valitettavasti lähes täydellisestä O-rengas lajitelmasta ei löydy juuri sitä kokoa (olisiko tuuma mitoilla kun niin outo kaliperi), käytättää siis jossain varaosa putiikissa arjen koittaessa.

[lystis]

Tuommosia ne Röntät on, ei jaksa liikkua omin voimin vaan vaatii kalliin hinurin viemään kotio.

Ostaisi serkku Uazin niin ei olisi huolen häivää <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>

[lystis]

Uaziin passeli radiaattori, ei pääsis lämpö yllättään edes afganistanissa.

Tommosesta tuplaturbo V-8 mersusta.

[lystis]

Nyt meinaa jo rueta jännittään, huomenissa olis se iso päivä, tarkoitus käydä kilvet noutaan Igorille.
Takapakkia tosin otti homma heti aluksi, oli ruennut bensapumpun juuresta vuotamaan öljyä vallan runsain mitoin, siis pumppu irti ja diagnosi, toisen ruuvin reiästä mennyt kierteet vituiksi, iso PRKL.

Kotvasen pähkäilyn tuloksena parikin tilapäis vaihtoehtoa tilanteen korjaamiseksi.

Vaihtoehto A: Poralla reikä isommaksi ja uudet kierteet, ideana hyvä, mutta toteutus ei onnistu koneen ollessa paikallaan (ainakaan meidän välineillä).

Vaihtoehto B: Mutteri sisäpuolelle, edelleen hyvä idea, mutta edellyttää öljypohjan irrottamista kuin myös vaihtoehto A metallin sirujen tähden, siis ei käyttökelpoinen tässä vaiheessa.

Vaihtoehdot C, D ja E voikin sitten jättää suosiolla väliin (niihin sisältyi pää-asiassa vasara ja sukupuolielimien nimiä eri järjestyksessä).

Vaihtoehto F: Uusi pultti (terävillä kierteillä, ehkä tuuma kokoa), liimaa ja hellä kiristys.

F: Vaihtoehto osoittautuikin sitten parhaaksi, jostain miljoona laatikoitten syövereistä löytyi se (epä)sopiva pultti (epämääräinen kierre ja tuuma kokoinen kanta), runsaasti liimaa väliin ja hellä kiristys (ehtii se liima kuivua aamuksi toivottavasti )

Ja sitten viimeinen tarkistus että kaikki toimii, hetken kyllä jarruvalojen toimimattomuus/toimivuus aiheutti päänvaivaa, kunnes muistin mistä ne polttimot saavat toiminta signaalin, se ei tulekkaan normaliin länsi tyyliin polkimen liikuttamasta mekanisesta kytkimestä, vaan jarrunesteen liikuttamasta painekytkimestä, (muistaa mainita katsastuksessa että vaatii poljin voimaa valot toimiakseen <img src=icon_smile_shock.gif border=0 align=middle>)

Vielä joutessaan kehiteltiin tiivistystä kone koppaan ja kattoluukkuun (honda merkkisen "auton" ovi tiivisteistä) matto puukkoa apuna käyttäen (tulee aika pahasti mieleen entis aikojen emali kattila tuosta kattoluukusta).

Ei tuosta luukusta kyllä poistuta hätätilanteessa, korkeintaan (pientä) valkoista lippua heilutellaan antautumisen merkiksi.

[lystis]

Huh huh, onneksi jännitys on nyt sitten ohi, aamulla oli tilanne niin huolestuttava että vaikutti turhalta edes yrittää koko katsastus projektia.

Nimittäin aamulla Nehemanin mennessä noutamaan poikaa tallista kävi ilmi ettei laatikosta löydy kuin kolmos ja nelos vaihteet sekä pakki <img src=icon_smile_blackeye.gif border=0 align=middle>
Ei kait taas, onko venäläinen vaihdelaatikko joku kirous meille rekisteröinnissä, nimittäin Tatjanan kanssa oli myös ongelmia aikanaan, jäi keppi kouraan viimeisessä risteyksessä silloin. Siinä sitä sitten katsastus-aseman ikkuna alla korjailtiin, mutta niin ne vaan kilvet antoi.

No takaisin tähän päivään, syyksi arveltiin eilen suoritettua vaihdevivun O-renkaan vaihto operatiota jossa Nehemanilla oli päässyt se kara plumpsahtamaan ulospäin, hetken renklaamisen jälkeen se oli kuitenkin mennyt takaisin.
Asiaan ei sitten tullut kiinnitettyä sen enempää huomiota illalla valitettavasti joten aamu paljasti karun totuuden.

No ei auttanut kuin remontti kamppeet niskaan ja pajalle.
Onneksi vara laatikko oli vielä pöydällä joten sitä tutkiskelemalla saimme paikallistettua mikä on vikana, siitä se kansi jossa on siirtäjät irti, jonka jälkeen hetki vipujen vääntelyä toiminnan selvittämiseksi ja sen jälkeen demonstraatio eilisestä vaihto operatiosta.
Löytyihän se vika, kepin sivuttaisliikkeen laatikkoon välittävä siirtäjä oli luiskahtanut pois siirtoholkista.
Seuraavaksi olikin sitten vuorossa suunnitella korjaava toimenpide jolla se siirtäjä saataisiin paikallen ilman että tarvitsisi irrottaa sitä kantta laatikosta, siis kansi oikeaan asentoon käsissä ja hillitöntä vääntelyä, kääntelyä, nykimistä ja renkutusta kunnes vipu asettui paikalleen.
Pariin kertaan vielä sama manööveri piti toistaa jotta homman toimivuus varmistui ja eikun auton alle makaamaan ja toistamaan samat liikeet.

Hieman vaikeampi tosin oli saada osumaan osat kohdilleen kannen ollessa paikallaan mitä käsissä irto kannella harjoitellessa, mutta onnistuihan se lopulta kun jaksoi yrittää tarpeeksi sitkeästi.
Siis vivusto paikalleen ja kokeilemaan, huraa se onnistui kaikki vaihteet löytyy jälleen.

Vielä viimeinen testiajo pitkin tonttia voimakkaasti jarrutellen jolloin paljastui uusi ongelma, vänkärin puolen etujarrua ei saa ottamaan vaikka kuinka säätää lähemmäs kenkiä, käsin ei tahdo saada pyöritettyä rumpua, mutta ei vaan ota.
Tässä vaiheessa alkoi jo äijiltä usko loppua oikeasti.

No yritettävä se on koska viimeinen lauantai jolloin katsastus asema auki, joten suntikset ylle ja pieni testiajo yleisen liikenteen seassa, siis kylälle tankkaamaan, 2 km ajon jälkeen pysäytyts ja lämpötila arvio vänkärin jarrusta, ei lämpiä, ei siis laahaa ainakaan kovin

Väärä luulo pari lisäkilometriä ja komentosillalle alkaa tulvia tuttu käry <img src=icon_smile_dissapprove.gif border=0 align=middle>
Mutta ei auta, tankilla ainakin on pakko käydä jotta pääsee edes takaisin kotiin, saati 20 km päähän katsastamaan, onneksi nessolle matkaa ei ollut kilometriä pidemmästi jäljellä, siis persesilmä puukonpään mittaisena jännityksestä matka jatkui.
Vauhtia ei saanut yli 60 vaikka kuinka polki pedaalia, mutta perille päästiin.

Muina miehinä mittarin viereen parkkiin ja pikainen poistuminen ohjaamosta tarkkaillen nouseeko savua, ei onneksi nouse, siis tankki täyteen ja katsastamaan kävi miten kävi.
Mutta, mutta, Igorpa ei haluakkaan lähteä käyntiin.
Lisää starttausta pedaali eri asennoissa, ei lähde ei.
Vielä lisää starttausta ja nyt jo ryypyn hanikoimistakin sekaan, mutta ei.

Sitten alkoikin tulla tekstiä joka ei ole lasten kuultavaa (eikä välttämättä aikuistenkaan).
No ei sitä sinnekkään voinut jättää, siis lisää pyöritystä, pyörii, pyörii, hieman jo ehkä vauhti hiipuu kylläkin, kunnes kone yskähtää ja melkein käy, tämä nostaa uskoa, lisää starttia.
Ja käynnistyihän se lopulta, joten äkkiän pois paikalta koska homma alkoi jo näköjään saada suurta kiinnostusta osakseen.
Kotia kohti Igor tuntuikin sitten rullaavan jo eri kevyesti, 75 sai kevyesti mittariin, syyksi menomatkan tahkeaan vauhtiin arveltiin sitten vasta-tuuli ja laahaava etujarru.

No vielä takaisin pajalle viimeisiä tarkistuksia tekemään jossa paljastui sitten että etujarru laahaa oikein kunnolla, ei kärsinyt kättä viedä edes lähelle vannetta ja savuakin näkyi tulevan kun tuulen súojaan ajoi <img src=icon_smile_shock.gif border=0 align=middle>
Tässä vaiheessa ei ollut enään itku kaukana, toisaalta periksi ei anneta ennenkuin on pakko, aikaa oli sentään klo 14:00 asti, siis rumpu auki ja ihmettelemään, mitään näkyvää syytä ei keksitty, uudet kengäthän oli jo aiemmin vaihdettu ja kaikki pelasi niinkuin pitää.

Epäselväksi jäi mikä piru sitä lie riivasi, no onneksi vara-osa etuakselista jo oli ehditty irrottaa rummut, siispä niistä valikoimaan se vähemmän öljyllä kyllästetty ja paikalleen, vaikutti hyvältä, mutta lisää ongelmia luvassa, nyt pisti silmään kytkinkopasta valuva öljy, voi V***U, tämä ei voi olla enään totta.
Pienen tutkiskelun jälkeen suurimmaksi öljyn lähteeksi paljastui mittatikku jossa ei minkäänlaista tiivistettä, eikä siihen kyllä mitään tiivistettä löydettykkään pitkällisistä etsinnöistä huolimatta, joten jouduttiin joku letkun pätkä survomaan siihen tukkeeksi, myöhemmin on sitten aikaa keksiä siihen parempi viritelmä sillä nyt alkoi jo olla kiire, matkaan oli päästävä.

Etujarru ei kaikesta huolimatta ottanut edelleenkää, "so not" kyllä sillä nyt asemalla käydään edes kääntymässä oli mikä oli.
No menomatka meni leppoisasti ilman mitään ongelmia, paitsi muille tienkäyttäjille joiden oli välttämätön pakko päästä ohi, vaikka sitten keltaisen viivan alueella.

Ei muuten paha ajettava jos pystyy ottamaan valokuvan ajaessa.

Se viimeinenkin risteys selvitettiin sitten onnistuneesti ilman irronneita vaihdekeppejä, joten ei kun ilmottautumaan toimiston puolelle.
65 € sitten vaati tyttö ja käski ajaa jonon jatkoksi, no suikka ojennukseen ja menoksi, tai sitten ei, perkele Ei lähde taaskaan käyntiin.
Voi peräJorman rektaali, sama asema, sama ikkuna ja samat äijät taas tulossa katsastamaan ja jälleen ongelmia odotellessa, ei näytä kovin hyvältä.
Ei auta vaikka välillä vaihdetaan avaimen kääntäjääkin ja kokeillaan jopa veiviä (aiheutti muuten suurta hilpeyttä ohikulkijoissa venäläis suikka päässä uazia veivillä käynnistävä ukko <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>)

Aikamme siinä sitten starttailtuamme loppui puhti patterista jolloin ongelma alkoi jo saada katastrofin mittoja, ei ollut Jasonik:istakaan apuja (asuu sentään ihan vieressä) oli jossain sähly kökässä eikä vastannut puhelimeen <img src=icon_smile_angry.gif border=0 align=middle>.
No, nöyrän näköisenä piti ukkojen käydä kyselemään katsastajilta mahtaako löytyä akkukärryä, ei löytynyt, mutta boosteri sentään löytyi.
Hieman kyllä epäilytti sitä matkaradion näköistä laitetta käydä kytkeskelemään, mutta osoittautui yllättävän tehokkaaksi koska Igor heräsi eloon, siis pika pikaa jonon jatkoksi, olihan tässä jo tunti taas hukattu aikaa.

Nyt katsottiin parhaimmaksi olla sammuttamatta sakonkin uhalla niin ehtii latailla akkua siinä odotellessa.

Tässä vaiheessa oli jo jännitys niin suuri ettei voinut kameraan katsoa.

Välillä kävi katsastusmiehet vuorotellen ja pareittain kyttäämässä kenelle lankeaa vuoro meidän kohdalle, oli pojat melko myrtsin näköisenä <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>.
Meidän onneksi sattui kohdalle sama joka Tatjanan katsasti myös, leppoisa ukko joka ymmärtää harraste vehkeitten päälle eikä ole turhan tiukkapipoinen (toki lain rajoissa) pienten puutteiden takia, sillä eihän tällä joka päivä tulla ajelemaan.
Ensimmäinen kommentti oli tällä kertaa "mistä helevetistä te nuo lakit ootta löytänyt".

Pikaisen tyyppi koulutuksen jälkeen homma pyörähtikin sitten käyntiin.
Dynamometri näyttikin sitten muuta mitä odotettiin, tokihan jarrut puolsi edessä vasemmalle, mutta ei niin paljoa mitä oletettiin, sen sijaan takajarrut puolsivatkin yllättäen enempi <img src=icon_smile_blackeye.gif border=0 align=middle> soralla näytti niin hyvin ottavan yhtälailla <img src=icon_smile_sad.gif border=0 align=middle>.
No onneksi siinä katsastuksen tiimellyksessä sain luvan säätää oikeaa takasta jonka jälkeen otettiin uusi kierros, tosin jälleen tarvittiin boosteria liikkeelle lähtöön, ei näköjään auttanut se 40 min käyttö paikallaan, kaikki sähköä syövät laitteet pois kytkettyinä <img src=icon_smile_angry.gif border=0 align=middle>
Ja jarrun säätämisellä ei tuntunut olevan muuta vaikutusta kuin että autoa ei tahtonut enään saada liikkelle, edelleen se puolsi, toki ei enään niin pahasti.

No onneksi se sentään kelpasi ja saatiin kilvet kainaloon, tässä vaiheessa alkoi jo tuntua voitolta koko touhu, ei muuta kuin kotia kohti.

Ajovuoro lankesi sitten allekirjoittaneelle, Nehemanin pelätessä päästävänsä koneen sammumaan.
Ei oikein tuntunut vetoja olevan, 3 vaihteella nippa nappa jaksoi vielä kiihtyä, mutta nelosella alkoikin sitten vauhti hyytyä, 55 oli huiput, pieni nousu rautatien yli kulkevalle sillalle olikin sitten jo maasto rasti sinällään.
Pakko oli käydä löysäämässä takajarrua pariinkin otteeseen, muuten koti olisi liika kaukana.

Kunnes mieleen muistui jotta käytiinhän sitä etujarruakin lähentämässä siinä aseman pihassa <img src=icon_smile_dissapprove.gif border=0 align=middle>, siis sitäkin löysemmälle ja kylläpä meno keveni, nyt sai jo 80 mittariin ja meno oli vakaampaa kuin kymmenen vuotta nuoremmalla opelilla <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>, lukuunottamatta jumalatonta sivu tuulta joka aina metsän suojasta aavalle hyökätessä aiheutti kohtalaisen jännitysmomentin.

Tokihan kaikista vastoinkäymisistä huolimatta homma sai onnelisen lopun.
Nyt on jo helppo hymyillä.

Aika lähelle passasi sitten hyllystä ojennettu kilpikin <img src=icon_smile_tongue.gif border=0 align=middle>

[samisami2]

Igori tais vähän jännittää

Onneks olkoon kilvistä...

-Kuvia tapahtumista-

[-Mika-]

Oli kyllä kerrassaan niin mahtava katasastus tarina että hakee kyllä vertaistaan jo joinkin aikaa.

[AH-64D]

Mahtava jännitystarina jolla oli onneksi onnellinen loppu!!! <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> <img src=icon_smile_cool.gif border=0 align=middle>

Onnea kilvistä ja hyviä ajokilometrejä!

[farmari]

Kyllä hieno on!

Tuus näyttään tuota huomenna tuonne Mehtäkylään, sais ottaa mallia.