LR series FC paloautoprojekti

[Ahosensetä]

Alempi on hankala, kun se on osa sitä kääntövartta. Tarttee yrittää löytää käytetyt, ainakin toinen löytyy. Vaikka alapäässähän tämä eu ole ihan niiin tarkkaa, kun siellä on kartiorullalaakeri.

Ylemmät hyllytavaraa, noita menee koko ajan, eivät pahan hintaisia.

T, Antti


Edited by - Ahosensetä on 25/03/2006 22:29:36

[Shuttle]

Niin veikkasinkin että alemmat voisi vielä kelvata. Toinen niistä oli melkein hyvä. Käynpä samantien ottamassa niistä kuvat ja varaosanumerot jos vielä maalin alta näkyy.

Ylemmät sitten todnäk kummatkin vaihtoon..

Land Rover Series 2A, 1965. SWB station wagon.
FC paloautoprojekti

[Shuttle]

Ylemmät olkatapit:


Ja toinen


Alemmista toinen oli hyvässä kunnosa (part.no. 530997)


Apparin puoli taas.. (part.no. 530996)


Land Rover Series 2A, 1965. SWB station wagon.
FC paloautoprojekti

[Ahosensetä]

Mittaa vielä työntömitalla alempien tappien halkaisijat. En kyllä usko, että se huonompikaan on ohentunut, eli molemmat vaan käyttöön, jos mitta on kunnossa.

T, Antti

[Pete]

Eikös noihin olkatappeihin tule laakerin sisäkehä kiinni mikä ei siinä pyöri? jos näin niin kiinni vaan, pyyhkäiset kevyesti hiekkapaperilla.

Toi on muuten hyvä (halpa) pikakorjaus esim pyörännapoihin jos laakerikehä on lähteny siinä pyörimään, eli kevyt hiekkapuhallus niin ei enään luista.

[Ahosensetä]

Alempaan tulee, mutta ylemmässä on liukulaakeri. Siinä toi puhallus ei oikein auta ...

T, Antti

[Shuttle]

Millaisella toleranssilla pitäisi olla?
Ylemmät vaihtoon kumminkin.

Land Rover Series 2A, 1965. SWB station wagon.
FC paloautoprojekti

[Ahosensetä]

Voit koittaa sovituksen suoraan sillä laakerilla 217268.

T, Antti

[kivinen]

quote:

Sinkityn osan uudelleensinkitseminen ei muistaakseni oikein onnistu. Kylmägalvanointi eli sinkkimaali tietty onnistuu.


T, Antti



Note! This message was posted anonymously!

Kyllä se vanhan osan sinkitys onnistuu. Vanhasta palikasta täytyy vaan peitata(lue happokylvyssä poistaa) vanha sinkki. Sinkki vie myös tehoa peittauskylvystä, joten sinkin poistoon tarvitaan melkein erillinen happoallas. Tästä johtuen monet firmat ei ole oikeen kiinnostuneita uudelleen sinkityksestä.

Vanhan sinkin päälle ei sinkki tartu uudestaan, mutta mitä jos puhaltaisit osan ja maalaisit sen vaan punaseksi niinkun tuo vanhakin on joskus ollut. Puhalluksen jälkeenkin siihen jää niin paljon sinkkiä, että osa ei ruostu.

www.alanmiehet.com #1

[Ahosensetä]

quote:Tästä johtuen monet firmat ei ole oikeen kiinnostuneita uudelleen sinkityksestä.

Tää on varmaan jäänyt mulle päälle.

quote:Vanhan sinkin päälle ei sinkki tartu uudestaan

Olen kyllä korjannut kylmägalvanointisprayllä kuumasinkittyjä osia. Mitään ongelmaa ei ole ollut, mutta tietty jälki ja korroosiosuoja ovat huonommat kuin kuumasinkityksellä.

quote:mitä jos puhaltaisit osan ja maalaisit sen vaan punaseksi niinkun tuo vanhakin on joskus ollut.

Tämä voisi olla hyvä vaihtoehto.


T, Antti

Edited by - Ahosensetä on 26/03/2006 11:51:16

[kivinen]

quote:
Olen kyllä korjannut kylmägalvanointisprayllä kuumasinkittyjä osia. Mitään ongelmaa ei ole ollut, mutta tietty jälki ja korroosiosuoja ovat huonommat kuin kuumasinkityksellä.


T, Antti

Kylmägalvanointispray = sinkkimaali.

Särähtää vaan korvaan niin kovasti, kun puhutaan kylmägalvanoinnista. Maali on aina maali, vaikka siinä olisikin 93% sinkkipölyä joukossa. Sähköllä tai kastamalla sinkitty on kunnon metallista sinkkiä ja silloin ei puhuta samasta asiasta. Sähkölläkin yleensä tehdään niin ohuita kalvoja, että niitäkään ei voi asettaa samlle viivalle kuumasinkin kanssa.

Pilkun nusaseminen se vasta kivaa onkin.<img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>

www.alanmiehet.com #1

[Shuttle]

Noniin! päästiin taas asian!
Meinaan kun siellä on runkoaisojen välissä se kaukalo imuletkuille.
Paraikaa siinä on 60-luvun maalit pinnassa - ja perimmässä päässä pinta onkin jo puhki.


Nyt yritän pohtia mikä olisi edullisin pitkäaikainen ratkaisu:
1) Hiekkapuhallus ja kuumagalvanointi
-Kestääkö, onko riittävästi peltiä päässä jäljellä..
2) Hiekkapuhallus ja maalaus 2k epokseilla
-Maali on aina maali, kuluu sekin pois
3) Teetättää alumiinista
-Kevyt, ei niin kestävä ellei tee paksusta
3) Teetättää rosterista
-Sopivaa rosteria niin ei taida ikinä ruostua? ja on kallista..

Mikä noista olisi kannattavin vaihtoehto?

Land Rover Series 2A, 1965. SWB station wagon.
FC paloautoprojekti

[kivinen]

Halvin vaihtoehto: Reikiin uutta peltiä ja sitten hiekkapuhallus ja epoksi. Nuo epoksit on hyvin kulutusta kestäviä. Jollei kestä niin sitten vaan uusintakäsittely.

Jos uuden teettäisin, niin varmaan 3mm alumiini-kyynellevystä. Jos sellanen paikka löytyy, joka tekee tuosta materiaalista vaikka työkalulaatikon, niin sellaiselle olisi tarvetta.

www.alanmiehet.com #1

[Ahosensetä]

quote:Kylmägalvanointispray = sinkkimaali.

Joo, lipsahti. Joskus kauan sitten sitä nimitettiin noin, mutta maalihan se on ja taitaa purkissa nyt lukea "Sinkkispray". Se on kuitenkin helpoin konsti sinkittyjen osien pintakäsittelyn korjaamiseen.

quote:1) Hiekkapuhallus ja kuumagalvanointi
-Kestääkö, onko riittävästi peltiä päässä jäljellä..

Jos se on ohutlevyrakennetta, niin ei ehkä kestä, vetelee sinkityksessä. Sinkitys ei myöskään korjaa jo ruostuneita kohtia kuntoon.

quote:2) Hiekkapuhallus ja maalaus 2k epokseilla
-Maali on aina maali, kuluu sekin pois

Voi puhalluksessa hävitä joitakin ruostuneita kohtia kokonaan.

quote:3) Teetättää alumiinista
-Kevyt, ei niin kestävä ellei tee paksusta

Mitä nuo imuletkut painavat? Uskoisin suurimmaksi rasitukseksi korroosion, jos noita letkuja oikeasti käytetään ja paiskataan sen jälkeen säilöön.

quote:3) Teetättää rosterista
-Sopivaa rosteria niin ei taida ikinä ruostua? ja on kallista..

Rosterikaukalo on sitten viimeinen osa joka tosta jää jäljelle, kun muu auto uhrautuu sähköisesti sille

Jotenkin suosittelisin vaihtoehtoa 1), jos vanha kaukalo on vielä riittävän ehjä ja kestää sinkityksen, mitä täytyy kysyä sinkityslaitoksesta. Ellei onnistu, niin sitten vaihtoehto 3), jostain 2-3 mm tavarasta. Tai sitten tekee/teettää 1.5-2 mm mustasta raudasta ja sinkitsee sen.


T, Antti

[kivinen]

quote:

Rosterikaukalo on sitten viimeinen osa joka tosta jää jäljelle, kun muu auto uhrautuu sähköisesti sille


T, Antti

Nusastaanko taas?



Ei viitti.



No nusastaan sittenkin:
Noin teoriassa se muu auto ei uhraudu sille rosterille sähköisesti, koska kaukalon pinta-ala on huomattavasti pienempi kuin kaiken mustasta tehdyn.

Jos pinta-alat olisi täsmälleen yhtä suuret tai mustan raudan pinta-ala olisi pienempi, niin silloin uhrautumista tapahtuisi.

Paikallisparihan tuossa voi muodostua, jos/kun mustasta häviää maali ja maalaamaton eli eristämätön rosteri on suorassa kontaktissa elektrolyytin kautta. Silloin tapahtuu varmasti uhrautumista.

<img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>

www.alanmiehet.com #1

[Ahosensetä]

Eihän se tietenkään syö kuin ne teräkset ja alumiinit, jotka koskevat siihen, sitten se putoaa tielle

Elektrolyyttiä löytyy aina, varsinkin talvella, kiitos tieden suolauksen. Ja pinta-aloilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, pienikin määrä jalompaa metallia syö epäjalomman ympäriltään.


T, Antti

[Shuttle]

Jeesh, eli rosteri pois, jäljelle jää sinkitys/maalaus/alumiini.

Taidan tuosta karsia alumiinin pois, luulisi tulevan enemmän hintaa.

Land Rover Series 2A, 1965. SWB station wagon.
FC paloautoprojekti

[kivinen]

quote:
Ja pinta-aloilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, pienikin määrä jalompaa metallia syö epäjalomman ympäriltään.


T, Antti

Jaa Rovereihin ei päde normaalit fysiikan lait?

www.alanmiehet.com #1

[Ahosensetä]

Se galvanisen jännitteen luoma sähkövirta ei jakaudu tasan sille isommalle pinta-alalle, vaan leskittyy kjalomman lähelle.. Kokeile: Laita alumiinilevyn päälle musta prikka tai mutteri ja upota koko härdelli suolaveteen. Yllätyt

T, Antti

Edited by - Ahosensetä on 27/03/2006 09:42:27

alumiinin kilohinta levynä 4 euroa ja rosterin 3 euroa repikäätten siittä.

Note! This message was posted anonymously!

[Ahosensetä]

Entäs neliöhinnat?

T, Antti

[Holst]

quote:
alumiinin kilohinta levynä 4 euroa ja rosterin 3 euroa repikäätten siittä.

Note! This message was posted anonymously!

Eipä suurta merkitystä tolla kommentilla kun neliöitä ollaan ostamassa. Samalla raha määrällä saa kuitenkin reilusta yli 2 kertaa enemmän alumiinilevyä kuin rosteri...

Alumiinin tiheys 2,7kg/dm3 ja rosterin 7,9kg/dm3..
(ei välttämättä aivan tarkkoja lukuja, mutta suuntaa antvia kuitenkin..)

[Shuttle]

Tänään vein navat karaasiin (pyöränlaakereitten vaihto) ja puljailin ohjausvaihteen kasaan, ei muuten kannata lähteä purkamaan moista ellei siinä oiekasti ole vikaa, harvinaislaatuisen pottumainen kasattava.

Hankin myös 1/8 BSP sekä 3/8 UNF kierretapit joilla sain sitten tehtyä huohottimille reiät.

Huomenna pitäisi keksiä tilaa autotallista jotta saisi vaihteiston sinne työn alle.

Myöskin nuo oudot kiinnikekumit selvisivät, S1:n kiinnikkeet.
Kuvia en näin pienistä jaksanut ottaa, keskiviikkona sitten lisää.

Land Rover Series 2A, 1965. SWB station wagon.
FC paloautoprojekti

[JF]

Korroosio-oppien mukaan ne pinta-alat vaikuttavat tosiaan vain sikäli, että jos jalompaa metallia on vähemmän näkyvissä, jakautuu epäjalomman korroosio suuremmalle alalle ja on siksi hitaampaa. Ei pinta-alojen suhteella saa potentiaalieroja kumottua.

Hyvällä sähköisellä eristämisellä on helppo estää tuo kosketus- tai galvaaninen korroosio, esimerkkinä vaikka uudemmista BJ-42:sta löytyvät konepellin etuosassa maskin kumipaloja vasten hankaavat ruostumattomat teräslevyt. Niiden kiinnityksessä on käytetty muoviprikoilla höystettyjä pop-niittejä, eivätkä näkemäni konepellit ole noiden palojen ympäriltä mitenkään erityisesti hapantuneet, vaikka tuoreimmillakin on nykyään yli 22 vuotta ikää ja sijainti auton etummaisena on kerännyt varmasti ihan tarpeeksi suolavettä ja kiveniskuja autojen elämän varrella.

Toinen hyvä esimerkki on kaikenlaiset kromatut osat, joita on varmaan ollut puskureina, ikkunalistoina ym. koristeina niin kauan kuin autojakin - samanlaisen mustaa rautaa jalomman passivaatiokerroksen kromi muodostaa hapettavassa ympäristössä itsekseenkin kuin ollessaan seosaineena ruostumattomissa teräksissä. Useimmiten eristyksestä vastaa vain maalikerros.

On kyllä myönnettävä, että ellei kaikkia materiaalien olennaisia ominaisuuksia saa huomioitua, on nopeamman korroosion riski olemassa. Tämä toisaalta edellyttää sitä, että musta rauta on suojaamatonta ilmakehän hapelta, jolloin se muutenkin ruostuisi, vaikka ihan itsekseen.

[Shuttle]

Taitaa kaukalo mennä sinkkaukseen tai maalaukseen - eli uusiokäytetään vanhaa. Ellei sitten tule enemmän hintaa kuin alumiinisen/rosterisen tekemiseen.

Pitääkö tuon laipan ja koteloinnin väliin jäädä rakoa? Mistä johtuu jos sinne jää eikä pitäisi jäädä?


Noita vivustoja kasatessa saa olla kieli keskellä suuta


Tällainen, joskin pienempi, tars löytää!


Land Rover Series 2A, 1965. SWB station wagon.
FC paloautoprojekti

Edittiä: Antti, löytyikö sitä polttoaineputken kaukaloa/peltiä?

Edited by - Shuttle on 28/03/2006 22:34:43