|
Maasturiprojektit Osio on tarkoitettu etenkin pidempiaikaisten projektien seuraamiseen. Tämä on oikea paikka oman auton esittelyyn. |
|
|
Työkalut | Etsi tästä viestiketjusta | Näkymä |
#126
|
|||
|
|||
OT:
Paljonko painaaa telat ja pyörät yhteensä? Pitäis lähtee hakemaan sellasia. On tää Jurvan vekotin kyllä tyylikäs laite! |
#127
|
|||
|
|||
Lainaus:
Kemistäkö meinaat lähtä hakemaan? |
#128
|
|||
|
|||
Joo sinne olis tarkotus su-ma välisenä yönä lähteä tuuppaamaan.
|
#129
|
|||
|
|||
mistähän päin kemiä nuita telastoja saa. saisko yhteys tietoja ja hintaa
|
#130
|
||||
|
||||
2 telaa, ja niihin pyöräjutskat painaa 400kg.
__________________
Kolmas elämä menossa, ja vauhti vaan kiihtyy " Si vis pacem, para bellum..." Rahalla saa, ja maasturilla pääsee... Kaikki mikä tulee idästä, otetaan vastaan tasajyvän kanssa...!!! Mitäs tähän sanois Honda-mies??? Mulla on Mese, ja se viihtyy talven tallissa Jokivarren VPK www.facebook.com/junnupaloautot |
#131
|
|||
|
|||
Lainaus:
Torniontie 8, 94450 KEMINMAA Puhelin (016)280370 GSM 0400-892953 |
#132
|
||||
|
||||
Pari sataa pyysivät joku viikko sitten.
|
#133
|
|||
|
|||
onko sillä mitää merkitystä että kummassa päässä vetopyörät on?
|
#134
|
|||
|
|||
Kai sillä on kun ne tuonne etteen niin monesa tehastekosesa laitteesa on laitettu. Toimisko alusta pidon ja joustojen kannalta paremmin ku telaa ei vedetä kireällä alustaa vasten. Jos taas alusta ei elä ollenkaan niin liekkö sitten mitään väliä?
|
#135
|
|||
|
|||
m4a8cs
Latukoneissa on takana vetorullat,ainaskin saksalaisissa .
|
#136
|
|||
|
|||
Lainaus:
pitäs osia haalia kasaan että voi alottaa saman tyyppistä telakonetta mutta aluksi pelkällä etuvaunulla. |
#137
|
|||
|
|||
etuveto koska...
Jossain foorumilla pohdittiin myös tätä vetotapaa ja lopputulema oli että tela pysyy paremmin päällä kun se pidetään yläpuolelta kireällä. Maatavastenhan ei niin väliä vaikka hieman löysällä onkin, tuskin se sieltä pois pomppaa.
|
#138
|
|||
|
|||
Toisaalta, mikäs sen telan siellä yläpuolella kampeaa pois paikaltaan? Vrt. kanto/kivi kääntäessä siellä alapuolella...
|
#139
|
||||
|
||||
Jostain syystä silti nasut ja bankut on etuvetoja. Noissa rautatelasissa vehkeissä ei vissiin oo sit väliä mistäpäin se veto tulee...
|
#140
|
|||
|
|||
Villi veikkaus: siinä jakolaatikossa nyt vaan sattuu olemaan toinen lähtö eteenpäin ja toinen taaksepäin(takavaunulle)
|
#141
|
||||
|
||||
Vetopyörän ollessa edessä ja telan vähänkään löysällä suurin osa väännöstä kohistuu takakääntöpyörälle, eikä niinkään telalle. Vetopyörä takana kirjaimellisesti vetää telaa taakse ja ylöspäin.
Ainoastaan raskaammissa laitteissa on hyötyä pitää vetopyörät takana. Eron huomaa tosi äkkiä ku siirtää kaivinkonetta jossa on tela/t liian löysällä.
__________________
__________________ "Atheism: Not to do the shit that religious do to each other." http://www.eroakirkosta.fi "Netissä idioottien kanssa väittely on mahdotonta, joutuu alentumaan niiden tasolle ja ne voittaa sut kokemuksella" |
#142
|
|||
|
|||
Pohjan pellittäminen alotettu.
Tuossa muuten videopätkää yhenlaisesta koneesta. Tuommonen on ollu vähän itelläkin ajatus tehä tuohon takavaunuun. http://www.youtube.com/watch?v=-KvVF...eature=related |
#143
|
|||
|
|||
on kyllä pirun siistiä jäläkeä. paljoko kokonais leveys?
|
#144
|
|||
|
|||
Onkos pehmeällä liikuttaessa merkitystä kummassa päässä veto on?
Muistelen että kaivurilla liikuttaessa se menisi pehmeällä paremmin toisin päin mutta kummin päin? |
#145
|
|||
|
|||
Veto edessä vai takana?
No jokatapauksessa sitä telaa vedetään kokoajan, kun se on maatavasten.
Oliskohan tuo veto bankussa etupäässä sen takia, että saadaan maavaraa ja ei tarvi käyttää kovin suuria vetopyöriä? kun tuo vetopyörä on hivenen korkeammaala? Noita hj-60 lyhyenpuolen takavetareita hyväksikäyttäen saa pomminkestävän, ja suht kapean akselin. ja kun vielä siihen lisätään vapaastipyörivä etuperä, niin alkaa jo olla perä kasassa. kääntöjarryt saa sepitettyä hj-60 etujarrulevyistä ja satuloista. Ja kun taittaa telan toiseenpäähänkin "vetopyörän", niin sinnekkin saa muka-vasti toiset levyt ja satulat, jos meinaa kovaan käyttöön. p.s tuo takimmainen keppilaatikko melko lujilla, jos pukkaat siihen kytkinakselista kaiken mb:n dieselin väännön automaatista 1:llä tai pakilla. Viimeksi muokannut BJ-40/76 : 03.05.2011 19:11 Perustelu: korjailtu pikkasen.. |
#146
|
|||
|
|||
Minkä vahavuset vetoakselit hj:ssa on? Nuo pankun vetoakselit on jonku 35-40mm halakasijaltaan.
Noissa bankun perissä on yli 6 välitys, ja vielä nuin pienet vetopyörät niin en usko että monesti tullee tilannetta jossa joudutaan ottamaan automaatin ykkösellä kaikki voima koneesta. Tuommosesa tilanteesa voi vielä säästää laatikkua kun laittaa jakolaatikolta pienenpuolen päälle. Aika näyttää mikä paikka kestää ja mikä pettää. Väittäsin että kartaanit tästä eka antautuu. |
#147
|
|||
|
|||
Akseleista
On tuo hj:n vetari pikkasen köykäsempi, booreista noin 33mm ja
itse akseli vielä pikkasen ohuempi ohuimmasta kohtaan. Toki tuo hj:n perä on täyskevennetty, siis vetoakseli ei kannata rengasta. Taannnoin sähkölaitoksella oli "Bombi" l. bambardier(?) ja siinä oli nuo vetoakselit ainainen ongelma, "parhaalla" reissulla tais mennä 2 poikki Mutta kaikestapäätellen täysin eri kuin bankku. Tuo bankun berä on varmaan numero 1., onko tuon perän yhdeydessä ohjaus, siis semmonen ohjausakselin sisäänmeno jolla saadaan pyrittämällä säädettyä suoraan telojen pyörintänopeutta ilman jarruja? Jossain näin kerran kuvan tuommosen tela-akseli rakenteesta, en vaan muista missä häristimessä moinen on. -----> Oli jossain uudemmassa, ei ainakaan 202 bankussa (katselin varaosaluettelosta ja aiemmilta sivuilta) Ja tuo jälkimmäinen keppivaihteinen aski kestää "varmasti", mutta jos väärinkäytettynä; siis tuo keppilaatikko jollain muulla vaihteella kuin suoralla (4.?), esim 3. ja jakis nopealla ja kunnolla voimaa automaatin 1.llä kiinnijuuttuneen irroituksessa, niin silloin voi tulla romua. tuosta sinun laatikosta en tiedä, mutta w124 laatikossa ykkönen muistaakseni yli 4 ja momentinmuuntimelta vienä n. 2 kerroin, niin automaatista tulee vajaa 10x enemmän vääntöä kuin tuosta dsl:stä Noilla välityksillä, siis automaatilla ja 6. perällä ja vielä jakis välissä tuo keppivaihteinen aski voi varmaan olla aina suurimmalla(-siis suoralla) Toki ahtaassa paikassa tuo ylimääräinen laatikko voi olla kiva Tuossa sinun kokoonpanossa tuo kytkin akseli on suoraan autommaatin ulostulossa, ja siis automaattilaatikon Häntä toimii kytkinakselin nokan laakerina. normaalistihan se on laakeroitu kampiakselin päähän. nyt jos jokin pääsee elämään, tai jopa alkujaan väärässä linjassa, niin kytkinakseli pääsee/joutuu kieroon ja hampaat eivät enää ole kohdallaan. Siis hammaskosketus toispuoleinen, eli vetää vaan toisella hampaan päällä! Aikanaan kuulin yhdestä rangesta, jossa kytkinakselissa ei kästänyt hampaat, oli seppä vaihtanut siihen pösön? pari litraisen dieselin, ja nimenomaan kytkinakseli ei ollut suorassa (adabteri heitti) ja ainakin parista akselista hammaspyörän takapään hampaat murtu palasiksi. Oletko päässyt ottamaan tyypit? on varmaan kiva kapine. Viimeksi muokannut BJ-40/76 : 04.05.2011 15:48 Perustelu: Perästä ja ohjauksesta lisää lukeneena.... |
#148
|
|||
|
|||
Moottori/automaatti paketti on kymityynyjen varasa niinku jakolaatikko/laatikko pakettikin, että kyllä siinä jonkuverran on elämistä. Tuosa on kuitenkin tuo mersun kardaanin päästä tuo kumivälikytkin vähän joustamasa.
Tuo on jeepin 3 lovinen aski ja kolomonen suora. Alaspäin on ainakin vaihtoehtoja. Pitemmillä välityksillä saattas kyllä loppua kesken nuo mersun reilut 80 hevosta. Palijonkohan on muuten tehoa volvon b20 tai b22 koneissa? En oo vielä päässy tyypittää, tälle viikkua pitäs tulla joensuusta trukkiukolta orbitrooli rattipaketti. ois evväät koota tää ajokuntoon. Venehommat vie nyt ajan mutta jospa kesän mittaan tai syksyllä viimestään. |
#149
|
||||
|
||||
Aina tuota samaa teoriaa viljellään, että tuplalaatikossa pitäisi ajaa isoimmalla vaihteella. Kuitenkin riivasin Hiluxista rakennettua tuplalaatikko viritystä monta vuotta ilman mitään ongelmia. Suoraa vaihdetta en taaemmasta käyttänyt varmaan koskaan, vaan aina ajoin sillä vaihteella millä voimansiirto helpoimmin pyöri. Jotenkin tuntuu, että kierrokset ei ainakaan huononna laatikon kestoa. Käytännössä taaemmassa 1. tai 2. ja etummaisessa 1. tai 2. Ei tuo taaempi loota mennyt miksikään ja sama laatikko on nykyään V8:sin takana saamassa lisää pieksäntää.
Jos jossain tulee romua se on voimalinjan päässä. Tässä kokoonpanossa suurin voima tulee vetarille, mutta noilla paksuuksilla tuskin tulee ongelmia. Karpiola tekee sitten vahvemman vetarin, jos nykyiset ei riitä. Seuraavana linjassa on perämurikka ja vasta sitten kardaani. Kardaanit pettää kyllä usein, mutta ei ne välttämättä kovin järeitä olekaan. Tuosta tuplalaatikosta sanoisin, että niitä ei kannata jättää kumityynyn varaa. Pääsevät liikkumaan uskomattoman paljon ja värinä&hakkaus on taattu. Laalaa oli joskus tehnyt tuplalaatikon siten, että laatikoiden välille tuli yhtenäinen tukikehikko ja kytkinakselin kohdille tukilaakeri. Se viritys kai kesti ajaa ihan kierroksilla maantiellä. |
#150
|
|||
|
|||
Kardaanien kestoa epäilen lähinnä siksi kun olen niitä itse lyhentänyt ja tuo takemman kartaanin kaksoisnivelmurikka on itse hitsattu kasaan.
|
|
Luokat |
mersu |
Käyttäjiä lukemassa tätä viestiketjua: 1 (0 jäsentä and 1 vierasta) | |
|