Pohdintaa romun hamstraamisesta...

[vmt]

Kiukaaseen laitoin tulet ja aattelin, että meenpä saunan lämpenemistä odotellessä siivoamaan tallia, kun siellä on aika kaaos. Ei edistynyt siivoaminen, kun keksin, että pyöräthän ois hyvä käyttää lämpimäksi just tässä vaiheessa...

Siinä sitten jotenkin tuli mieleen, että mikähän tämänkin aiheuttaa. Katselin, sitä älyttömän romun määrää tallissa. Mitään ei oikein voi pois heittää, kun kaikkea voi aina tarvita. Siitä on tietty se seuraus, kun tilat on rajalliset, niin minkaanlaista autoa ei talliin ole mahtunut vuosiin ja kaikki on tehtävä pihalla.

Kulkuneuvoja sitten siinä samalla kattelin ja mietin. Huomasin, että minulla on kolme ajokuntoista Jeeppiä ja kaksi Harrikkaa. Mietin siinä, että mikä järki siinäkin on, kun yksin asusteleva ihminen kuitenkin olen. Niistä vehkeistä kun ei kuitenkaan voi sanoa, että ei ne leipää pyydä, vaikka ei ajelisi... Vakuutuksissa on neljä noist kulkuneuvoista kuitenkin koko ajan.

Sitten mulla on toinenkin harrastus. Siinä pärjäisi aika pitkälle parilla kolmella välineellä ja minulla niitä on n. 20 kpl...

Sittenpä mietin, mitä kaikkea sitä on raaskinut myydä. Käyttöautoja sentään olen myynyt ja vaihtanut joitakin. Kaksi moottoripyörää myös myynyt, kun rahaa tarvinnut tai tallissa ei ole ollut tilaa.

Varmaan täällä moni muukin tunnistaa ittensä siitä, että romuja kertyy nurkiin kauheesti, kun mitään ei raaski hävittää. Oli sitten kyse vaikka kulkuneuvoista tai pellinpalasista. Ne kun minulla tuntuu menevän laajasti ajatellen kaikki siihen kategoriaan, että tuotakin voi joskus tarvita...

Tällaisia tosi filosofisia juttuja tuli mieleen saunaa lämmitellessä ja ennakkosaunakaljoja juodessa.

Kertoilkaahan kohtalotoverit aiheesta kokemuksianne.

PS. Anteeksi, jos tällainen aihe jo oli olemassa.

EDIT: Tähän voisi vaikka lisäillä tähän kategoriaan liittyviä hankintojakin. Oma viimeisin esimerkki: XJ Cherokee piti ostaa varaosiksi, vaikka millekään osalle ei tarvetta ollut. Tuntui kuitenkin, että sellainen varaosavarasto on hyvä olla...

EDIT2: Se unohtui, että olen 35-vuotias nyt, niin hirvittää, miten paljon kaikkea ehtiikään vielä haalia...