![]() |
![]() |
|
Tekniikka & Jutustelu Yleistä keskustelua maastureihin ja/tai off-roadiin liittyen |
![]() |
|
Työkalut | Etsi tästä viestiketjusta | Näkymä |
#26
|
||||
|
||||
![]()
Itsekin olen moista proto kilpuria suunnitellut ja tässä vähän ehdotelmia:
- alustaksi LJ70 - omalla moottorilla josta saa tehoja irti noin 150 hepoa aika helposti - Volvon akselit ja omiin tukivarsiin Dobinsonin puslat ja jouset, samalla pisimmät mahd. iskarit - renkaiksi 39,5 IROKit beadlock vanteilla ja katolle samanlainen varalle - verhoilut sisältä pois ja alumiinistä pisara peltiä tilalle - lasikuituinen flippikeula keventää ainakin 80 kg - jakovaihteiston välitysten muuttaminen - hyvä panssarointi alustaan - suuret sähkövinssit eteen ja taakse (eivät ole kytkimen polkemisesta riippuvaisia) tai sitten hydrauliset vinssit joille oma hydraulipumppu joka ottaa voiman suoraan kampiakselin päästä. - laturin päivitys ainaskin 150 amppeeriseen - kiinteä 12 v tietokone jolle oma erillinen akku konehuoneeseen ( ei varmasti lopu virta kesken kuten niin monelle on käynyt) - ja lopuksi kaikki yleisimmät varaosat ( noin 50 kg) kyytiin Tämän voisi vaikka joskus toteuttaa... life begins at 36" |
#27
|
|||
|
|||
![]()
Mielenkiintoista on,
Kattelin tuola Lapland Trophyssä sitä venäläisten surullisenkuuluisaa "kuukulkijaa", siinähän oli käytetty aikapaljon tojon tekniikkaa. Kone oli läjästä samoin laatikot. Läjän tekniikka vois olla aika hyvä peruslähtökohta. Toi kone vain hieman mietityttää, mites on jos läjän koneesta alkaa hakeen maksimitehoja esim turbolla katoaako kaivatut alaväännöt. Tosin alavääntojen puutettahan voidaan kompensoida tieheillä välityksillä. Saako läjää kuitenkaan kevennettyä tarpeeksi kevyeksi että saadaan haluttu lopputulos. Jos miettii volvon akselien tuomaa lisäpainoa. Voiko läjästä keventää niin paljoa että saataisiin edes tilanne +-0? Mitäs siitä vois keventää. Toi lasikuitu flippi on ehdoton. Sisustasta vois saada pois myös muutamia kymmeniä kiloja. Entä takaovet, eikös ne paina aika pirusti. Ite tekisin kaksiosaisen oven jonka yläosta pleksiä ja alaosa alumiinia. Ovi pitäisi saada helposti aukemaan molempiin suuntiin, näin voidaan "jatkaa" autoa noin metrillä. (ei tarvi ajaa niin lähelle rastia.) Onko protossa pakko olla porttaalit? Kun kattelee esim noita lapland trophyn tuloksia. Modin voittaja haki reilusti enemmän rasteja kuin proton voittaja. Totta on että kivikoissa ja kannikoissa lisä 10 cm akselin alla tuo etua, mutta suossa porttaalin tuomasta painosta on vain haittaa. Yksi hyvin rakennettu auto, jolla olis luultavasti mahdollisuus pärjätä luokasssa kuin luokassa on Laalaan iso suzuki! Kevyt auto kantavilla renkailla ja isoilla vinsseillä. Eikö siinä ole aika optimi yhdistelmä. Ainoa miinus on kosteusherkkä bensakone. ------------------------------------------------ Off-road driving should only be attempted by drivers with the necessary skill, experience and understanding of the vehicle's limits www.psory.fi www.4x4-magazine.com Edited by - iippo on 18/08/2006 10:52:26 |
#28
|
||||
|
||||
![]()
XJ Cherokee (ilman sähköikkunoita ja keskuslukkoa ja abs:sää)
lähtöpaino n.1540kg 4.0 HO + aw4 ja perään Dana 300 jakis 4:1 välityksellä (tai aluksi voisi kokeilla vakio 2,6 välityksellä) Volvon porttaalit levyin. Bogger 38,5-15-15 ulkopuoliset kaaret takalasit plexistä konepelti kuidusta tai alumiinista tankki pois auton alta kierrejousitus taakse 3- linkkijousitus eteen ja 4-linkki taakse vinssi molempiin päihin. siinähän se<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> |
#29
|
|||
|
|||
![]() Lainaus:
Muistaisin, että kerran punnitsin akseleita, niin toyota HJ-60 etuakseli oli 135kg ja Volvon etuakseli oli 175kg. Että onks sitä painoeroa nyt niiiin paljon?? Kuis syviä rastipaikkoja nykyään suomessa yleensä on?? Eli pitääks pystyä ajamaan 150cm syvässä vedessä, jotta saa suurimman osan pisteistä, vai riittääkö 100-120cm syvyys?? Venäjän maa on joku sukellusveneitä suosiva, eli se ei kiinnosta lainkaan. Mutta miten suomen rastit jakaantuu?? Onko kuinkapaljon suuntausta viedä rastit kivikkoon ja kallioille, jyrkkiin rinteisiin, vai sinne syvimpään suonsilmään?????????? Mietin vaan, että onks se diesel niinku ihan pakollinen?? Note! This message was posted anonymously! |
#30
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
Ite tekisin sellaisen puoli pick upin, että vois varapyörän (köydet, liinat, tunkin lapion yms paljon tarvittavat hilppeet) sijoittaa taakse alas ns. lavalle, jottei painopiste nouse turhaan ja olis helppo ja nopee ottaa niitä. Sit kuskin penkkien taa varaosat, työkalut, vaihtovaatteet, eväät vesitiiviiseen boksiin (olis painojakaumankin suhteen keskellä autoa) ja muut, mitä ei niin usein pitäs tarvita. Ja luulis ton 2,6 jakolodjun riittävän ihan hyvin volvon välityksillä. Tosin eiks XJ:ssä ole etumurikka kuskin puolella?? Eli joutus pienen ja aika helpon modauksen tekeen Volvon etuakselille, että sais sen toimiin. Joko aletaan Jukka rakentaan???? Mistä rahat????? <center>--------------------------------------- KANGASALA 2-3.9.2006 www.formula-offroad.fi </center> |
#31
|
|||
|
|||
![]()
VolRockin osalista:
Pitkä rockyn runko ja kori Volvon portaalit volvon 3l kutoskone (ajettu 8tkm) 5v laatikko + jakis +ulosotto (kaikki volvosta) Rangen tukivarret 10000 sähkövinssi eteen toyotan mekaaninen taakse renkaat tällähetkellä 33x15,5-15 Diisselikin se vois olla mutta taitaa tuo volvonkin kone kestää vettä ihan hyvin. Volvon tekniikka lähinnä sen takia että semmoinen oli valmiina. Tekniikan luotettavuus on varmaan tärkein suunnistuskisoissa! xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx "Oikastaan tästä, kyllä tuonne puronvarteen pääsee" Mehän ei onkimaan kävelyllä mennä! |
#32
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
dana 300:ssa on etukardaanin lähtö apukuskin puolella, eli ei tarvi pyöräyttää etuakselia ympäri. ja on bolt-on suoraan aw4:seen. aletaan tekemään, rahat vaan puuttuu<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> |
#33
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
Akselit jo löytyis, paljo maksat?<img src=icon_smile_tongue.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> Muistitko käyttää <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle> http://www.petrisimolin.com/ThePalsta/search.asp |
#34
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
Paavon alkuperäiseen kysysmykseen vastaten, lähtökohtana käyttäisin kyllä suzukia, siihen joku ihan perus diesel alle 2 litarsena MANUAALILLA (toimii vaikka olisi vähän vettä sisälläkin) ja AtlasII jakiksella, volvn portaalit (ainoat painavat osat), lj etutukivarret, hdj/GR takatuenta, coil over x4, jatketulla akselivälillä ja kevennetyllä korilla. koriin riittää ulkopellit, tuulilasi, turvakehikko ja rättikatto. Renkaiksi riittäisi 35x16 boggerit. Ohjaus orbitilla. Eteen modattu 9500 räikkä, taakse xp9500. Teoriassa tuossa olisi lääkkeet alle 1400kg kilpuriin jossa perusluotettavuus olisi kunnossa. Budjetti jos olisi about 15 000e niin aika lähelle valmista pitäisi päästä. Ei muuta kun toteuttamaan<img src=icon_smile_tongue.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> Muistitko käyttää <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle> http://www.petrisimolin.com/ThePalsta/search.asp |
#35
|
|||
|
|||
![]()
Moi,
> siihen joku ihan perus diesel alle 2 litarsena MANUAALILLA Pidän automaattia luotettavampana kuin kovaa askia kytkimen kanssa. Ja sen lisäksi tomaatti on kivempi ajella. Mun mielestä siis. > AtlasII jakiksella Viiden minuutin googlettamisella en löytänyt yhtään syytä mix tollasesta pitäis maksaa (ainakin) pari tonnia? Vrt esim. tehdaskunnostettu LT230, eikä porttaalien kanssa tarvii ihan hirmu tiheitä välityksiä. > lj etutukivarret Mahtuis höyläämättä volvolaisen akseliputken "ympärille", mutta rangen jakareissa on puslien väli (kait, pitäis mitata) pienempi, eli joustais paremmin kevyen auton alla. > hdj/GR takatuenta Ylhäällä ja alhaalla pitkittäiset tukivarret + panhardi? Tätä ehtii pähkäillä varmaan aika paljon, mutta ehkä kuitenkin mieluummin nelilinkki tai rangelainen sovellus siitä. > Renkaiksi riittäisi 35x16 boggerit Miksei 39.5x18, olis hieman isommat ja leveämmät? Isommat renkaat tietty painaa vähän enemmän, mutta eroa tuskin on ihan hirveästi. Intercon veppisivuilla ei ollut painoja. Ohjaukselle pienemmät olis tietty helpommat. > Ohjaus orbitilla Joo ei, aiheesta saattaa olla jotain mainuttuna tulevissa säännöissäkin... kuten takaohjauksesta ja kääntöjarruistakin, kuuluvat enemmän trialiin jossa ei tarvii ajella metriäkään tietä pitkin. Täyshydraulinen vois olla kyllä ehkä jopa helpompi toteuttaa, mutta mekaaninen ohjaus on silti aika pakollinen kun siirtymiäkin pitää ajaa jopa satoja kilsoja per kisa. Pitää vaan suojata raidetanko ja ohjausvarsi senverran hyvin, etteivät mene mutkille ihan helposti. Q78-16 TSL volvon vanteen kanssa on himpan vajaa 50kg/kpl, 35 tai 39 pokkerit lukkovanteella on tietty painavammat, arvaus 75kg/kpl, eli renkaat ja vanteet olis yhteensä 300kg. Akseleista tulee toinen mokoma, eli jousittamatonta massaa on ainakin 600kg, alustaa vois miettiä ja tehdä huolella ettei vehkeestä tule mahdoton ajettava huonolla tiellä. Mutta silti, väkisellä ainakin kolmasosa auton painosta on jousittamatonta massaa... Hmm, voi tällanen onnistua? Jousitettua painoahan saa kyllä kätevästi lisää lyijypainoilla lisäakkujen muodossa... -Paavo "There are only 10 types of people in the world: Those who understand binary, and those who don't." |
#36
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
|
#37
|
|||
|
|||
![]()
Viikonloppuna ehti miettiä tätäkin, kun ei ollut oma auto mukana. Ja samalla tuli kiusattua muutamaa heppua aiheella.
En ole nyt niinkään varma siitä tiisselikoneesta, koska tarpeeksi luotattavaa (sähköt vaan startille), kevyttä ja tehokasta ei taida helpolla löytyä, ja kuuma turbo ei taida kuitenkaan tykätä kovin hyvää sukellusveneleikeistä. Jos tiisselikoneiden turbojen kestosta tai kestämättömyydestä (tietty kylmään ja nopeasti kans) veteen upotuksissa olis kokemuksia niin niitä olis mukava kuulla, vähän kiinnostais tiisseli kuitenkin, pakarit ei oo yhtä kuumia, ja ne on vähän paremmin "bensapihejä". Tiisselin vaihtoehtona hieman "yllättäen" rooverin kasi suorasytkällä eli käytännössä myös megaruutalla varustettuna, vois kestää upottamisen ihan kohtuudella, mutta pakarien reititys turvepaloepäystävällisesti on hieman haastavampaa kuin jostain neloskoneesta, varsinkin jos eli kun kori on pieni eli ahdas myös konehuoneesta. Näihin sais ainakin hyvät laatikot kiinni, ja tekniikka olis tuttua ja joitain kuluvia osia löytyis valmiiksi, öljynsuodattimia ja mm. niitä lämpöantureita on 4kpl, ei ole vissiin aina ollut oma varastosaldo muistissa kun oon osia tilannut, tollasia halpoja pikkuosia tulee joskus lisättyä kuormaan "ainiin sellanenkin vielä" -periaatteella. Teho eli erityisesti alavääntö ja paino olis speksissä kans. Ja kuulemma Nivan koppaa vois harkita kans, pitääpä tiirailla sellaistakin "sillä silmällä", tulsi samalla sellaista "mä näytän teille" asennetta kun ladalla lähtis kisoihin... <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> "There are only 10 types of people in the world: Those who understand binary, and those who don't." |
#38
|
|||
|
|||
![]()
Toi kasin kone painaa kuiteskin tiisseliä enämpi.
Veneissä olis ehkä hyviä tiisseli kone aihiota niissä suht hyvin suojattu sähköt eikä ole niin paljoa sähkö härpäköitä muutenkaan? LJ:iin varret saa oikeilla puslilla joustamaan ihan kivasti tosin ei ole ollut mihkä verrata. Ja niissä on muoto hyvä vielä jos heittää "väärinpäin" akselin päälle. Mutta jos ei tarvii tieliikenteeseen saada niin mikset tee jakareita itse? Saa pituuden ja muodon määritellä vapaasti? Ja puhaltimen voi nostaa tarpeeks ylös että ei kastu ensimmäisten joukossa. |
#39
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
![]() Lainaus:
Lainaus:
T, Antti Edited by - Ahosensetä on 21/08/2006 07:49:36 |
#40
|
|||
|
|||
![]() Lainaus:
Viime venemessuilla oli mm. tällainen: ![]() ![]() Tuo on siis käsittääkseni sama 3-litrainen esikammiokone (1KZ-T tai 1KZ-TE) kuin mm. Manner-Eurooppaan myydyssä 4Runnerissa ja J7-sarjan Cruisereissa, joissa on siis 125-145 hepoa ja 287-343 Nm sukupolvesta riippuen. Tuo 355 kg sisältää tietysti merivaihteen, mutta itse moottori on kuitenkin 300 kg:n tietämillä, eli ei sinänsä mikään keijukainen. |
#41
|
||||
|
||||
![]()
Mitäs tuo sama kone kiertää autokäytössä?
T, Antti |
#42
|
|||
|
|||
![]()
Mitä enemmän vertaat tekniikkaratkaisuja niin se on Range! Kyllä ne isot renkaat kompensoi sitä painoa ja mitä se niillä takaovilla teet? Peltiä vaan tilalle ja sittenhän niitä pyöränaukkoja voi isonnella?
Rooveri portaaleilla-siinä on kaikki!<img src=icon_smile_cool.gif border=0 align=middle>Niin ja onhan se mukava(?) ajella pelipaikalle laillisesti (noin periaatteessa)! No kyllähän tuosta nyt pääsee! |
#43
|
|||
|
|||
![]()
Huipputehot on ilmoitettu samoilla kierroksilla autoillekin, esim:
http://en.wikipedia.org/wiki/Toyota_KZ_engine Eiköhän se reilusti yli 4000 rpm kierrä, MaTTi osannee kertoa omakohtaisia kokemuksia? |
#44
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
![]() T, Antti |
#45
|
|||
|
|||
![]()
Kappas, olisi saanut tarkemmin lueskella.
![]() Mutta ei liioin autollakaan ajeta merkittävän paljoa ajasta lähellä huippukierroksia kun väännöt ovat dieselmoottoreilla jo tippuneet olemattomiin siinä vaiheessa, eli onko niillä niin paljoa väliä kuitenkaan? Eiköhän välitykset autoissa katsota edes suunnilleen sellaisiksi että perus maantieköröttely noin 100 km/h:n tietämillä sattuisi vakiorengastuksella mahdollisimman lähelle suurinta vääntömomenttia polttoainetalouden ja ohituskiihtyvyyden ym. takia. Veneissä taas potkurien dynamiikan kannalta taitaa esim. aiheen moottorin kanssa olla aika hyvä tilanne ajella tuolla 3600 rpm:llä (mutua) vaikka veneen liikevastus ei koskaan täyttä tehoa edellyttäisikään. Vaikka eihän sitä tiedä minkälaisten törppöjen varalta noita säädetään, kaipa koneen on oletettava kestävän vaikka ei moottoritielläkään käytettäisi kolmosta suurempaa vaihdetta. Väittäisin edelleen eron olevan lähinnä jäähdytykseen liittyvä. Ahtimen mitoituksellakin saattaisi olla jotain tekemistä asian kanssa, venettä kun tosiaan käytetään pääasiassa tasakierroksilla ei ahtimen tarvitse olla niin pieni kuin autoissa kun on kaikenlaisia päästömääräyksiä ja turboviiveestä nipottavia autolehtiä ja alaväännöstä unelmoivia offareita. ![]() Yksi ero mikä vielä juolahti mieleen on lämpörasituksen epätasaisuus ja jatkuva vaihtelu autoissa, joilla kiihdytetään ja jarrutetaan toistuvasti, venemoottorilla kun pääsääntöisesti lähdetään satamasta hiljalleen ennen kiihdytystä ulapalla, eikä merkittävästi hidastella ennen rantautumista (karkeasti ottaen). Autoja poljetaan usein kylmänäkin surutta, lähinnä johtuen tietämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä. Edited by - JF on 21/08/2006 23:49:44 |
![]() |
Käyttäjiä lukemassa tätä viestiketjua: 1 (0 jäsentä and 1 vierasta) | |
|
![]() |
||||
Viestiketju | Aloittaja | Foorumi | Vastauksia | Viimeisin viesti |
Suunnistus CUP 2008?? | Tapahtumat | 24 | 30.11.2007 11:52 | |
Suunnistus Cup 2007 | Killman | Tapahtumat | 16 | 06.10.2007 19:52 |
suunnistus välineet? | volvolet-sugga | Tekniikka & Jutustelu | 62 | 14.08.2007 20:32 |
Suunnistus-CUP ilmoittautumiset | Paavo | Tekniikka & Jutustelu | 20 | 15.05.2007 07:03 |
Off-Road Suunnistus-CUP | Paavo | Tapahtumat | 193 | 06.09.2006 08:01 |