Jousituskuvia. Nelilinkki perusteet + edut

[Repro]

quote:Kun katsotaan autoa rungonsuuntaisesti. niin akselistä lähtee 4 pituussuuntaista tankoa. miksi tangot ovat tietyssä kulmassa auton runkoon nähden? miksi ei voi olla aivan suoraan, vai voiko? onko ihan vaan vääntöjäykkyyden takia?

Tähän minäkin osaan vastata koska vastaus löytyy sivun ensimmäisestä linkistä.
Ylävarret takapäästään kiinnitettynä akselin keskelle estää akselin sivuttais liikkeen, jolloin joustoa rajoittava/akselia kampeava panhard tankoa ei tarvita.
Watt-linkki on sikäli parempi kuin panhard tanko että se pitää akselin sivuttain keskellä.

WIRMA
Montenegros#10

[HeikkiH]

quote:
itseäkin on pitkän aikaa vaivannut. paljon on paperia tuhottu kun on suuniteltu.

eli muutamia kysymyksiä viisaimmille.
lähdetään nyt vaikka tästä liikkeelle:

a. kun katsotaan autoa rungonsuuntaisesti. niin akselistä lähtee 4 pituussuuntaista tankoa. miksi tangot ovat tietyssä kulmassa auton runkoon nähden? miksi ei voi olla aivan suoraan, vai voiko? onko ihan vaan vääntöjäykkyyden takia?

b.kun tangot ovet eripituisia ja joustot ovat pitkät, pyrkii akseli kääntymään itsensä ympäri ja nivelkulma muuttuu todella jyrkäksi. vai tuleeko normaalisti edes niin suuria joustoja että kulma muuttuisi liian suureksi? tietysti sehän riippuu aivan siitä että kuinka suuri pituusero tangoilla on?

c.mitäs jos tekisi "ylemmistä" tangoista pidemmät eli sisäänjoustossa nivelkulma muuttoisi enemmän kardaanin suuntaiseksi? vaiko onko pituudet laskettu auton joustojen mukaan sopivaksi kompromissiksi?

d.jos tangoista tekee yhtä pitkät niin silloinhan nivelkulma pysyisi vakiona kokoajan? eikös tämä olisi paras. LaaLaa:ta lainaten: "Tukivarsien kulmilla ja pituuksilla saadaan jousitus supistumaan, aukeamaan tai pysymään paikallaan", nyt meni yli hilseen? voisko joku selittää hiukan?

e.pitääkö tankojen olle horisontaalisesti kallistettu yhtäpaljon, ja vaikuttaako se toimintaan mikäli eivät ole? jos kulman ovat eri niin vaikuttaako se akselin siirtymiseen pituussuunnassa jouston aikana?
ainahan akseli tietysti hiukan siirtyy jouston aikana, ellei sitten ole kyseessä sellainen konstruktio että on lehtijouset missä on molemmissa päissä riipukkeet, ja pituussuuntainen liike olisi estetty juuri niillä pituussuuntaisilla tangoilla.

f. tämä menee jo hiukan ohi topickin mutta kysytään nyt kuitenkin.
eli taas tästä ikuisuusaihe katsastuksesta.
pitääkö olla lujuuslaskelmat ja luokkahitsarin paperit jos tollasta yrittää leimata? oletetaan että ollaan muutettu lehtijousellisesta kierrejouselliseen? siis tarkoitan lain mukaaan, en sitä että meneekö läpi?

meinasi unohtua vielä.

g.vielä panhard tangosta.eli kun toinenpää pistetään akseliin kiinni ja toinen runkoon kiinni. niin eikös silloin sisäänjoustossa akseli pyri liikkumaan joko oikealle tai vasemmalle kiinnityksestä riippuen?
vai kumotaanko tämä liike mitoitttamalla tanko jonkin tietyn mittaiseksi?


Edited by - timo.l on 05/01/2006 18:32:33

Ei taida riittää lujuuslaskelmat ja luokkahitsarin paperit että saa leimattua, melkeenpä pitää olla firma mikä tekee nuita että onnistuu.

Panhardi saman suuntaisesti akselin kanssa, ja mahdollisimman pitkä.

Kaikki nuo kulmat ja tankojen pituudet vaikuttavat akselin ohjaavuuteen, miten jousitus käyttätytyy kiihdyttäessä/jarruttaessa (kiihdyttäessä painuuko perä alas/ylös, tai on neutraali) yms.

Jos englanti taipuu yhtään, niin lukee alkuun vaikka täältä kaiken; http://4wheeloffroad.com/techarticle...nk/index2.html, moneen kertaan. Siellä on kerrottu kaikki nuista tankojen pituuksista ja kulmista yms.

Ja sitten nuo Pirate4x4 sivut myös <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>

Heikki H.
==================================================
Chevrolet K5 Blazer 6.2D+TH700+NP205+D44+12bolt

[LaaLaa]

quote:
itseäkin on pitkän aikaa vaivannut. paljon on paperia tuhottu kun on suuniteltu.

eli muutamia kysymyksiä viisaimmille.
lähdetään nyt vaikka tästä liikkeelle:

a. b.c.d.e.f.g.

a- |v| tai /V\ asenossa olevat tukivarret pitävät akselin sivusuunnassa itsestään paikallaan, panhardia ei tarvita.
b- pituuserolla saadaan pinionin kulma pysymään mahd hyvänä. alatukivarret yritetään pitää mahdollismman vaakasuorina jolloin käytännössä ei koskaan joustoja ole niin paljoa että ongelmia tulisi. 70-80% alatukivarren pituudesta on toimiva. HDJ80:ssa taitaa olla jopa vähemmänkin, en ole kyllä mitannut
c- Pidemmät ylävarret ei toimi maasturissa. tee vaikka legoista tai rautalangasta mallit niin huomaat että nuo kuvassa esitetyt toimii paremmin. Myös ulosjousto pitää ottaa huomioon.
d- Yhtäpitkillä tukivarsilla ei pinionin kulma muutu mutta eipä välity tehokaan renkaiden kautta maahan. Kuten on nähty esm. kiihdytysautoissa painuu perä alas kun veto välittyy. Paino siirtyy taka-akselille. Jousitus geometriasta on kirjoitettu paksuja kirjoja monta ja joku autotekniikkaa lukenut osaa ehkä selittää paremmin. Minä olen "itseoppinut" mm. tuolta pirateksen palstalta ja kantapään kautta<img src=icon_smile_tongue.gif border=0 align=middle> Netissä olevat faktat vaan ei aina ole faktoja.
e- alatukivarret mahdollisimman horisontaaliset. jos mennään pitkälle niin pitäisi selvittää painopiste ja laskeskella noita Squad ja antisquad lukuja (englannin kielinen termi sille pyrkiikö jousitus painmaan kasaan vai nostamaan autoa ja kuinka paljon). on kuitenkin käytännössä hyödyllistä vasta sitten kun ajetaan sadasosa sekunneista kilpaa. toki hifisely on kivaa...
f- Lain mukaan kiinnityspisteet saa olla modifioidut (itsetehdyt), tukivarret tehdastekoisia. katsastusmies kohtaista vaatiiko todistuksia. Tod näk. vaatii jos työn jälki yhtään arveluttaa.
g- juuri näin, aina siirtyy akseli jonkun verran sivusunnassa (oletko koskaan ajanut c-kadettia routakuoppaan<img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>)
Mahdollisimman pitkä ja vaakasuora panhardi liikuttaa akselia vähiten. Etuakselissapanhardin pitää olla mahdollsimman samansuuntainen ojausverran kanssa.

Kannattaa miettiä teoriassa jousitukset kuntoon niin ei tarvi sitten niin paljoa korjata koeajojen jälkeen.

Muistitko käyttää <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>
http://www.petrisimolin.com/ThePalsta/search.asp

[Traveler]

Pari kysymystä
-Miten tuollainen satchell-link toimisi?
-Tarkastellaanko periä kahtena "takaperänä" (esim. antisquatin kannalta yms)?
-Jos esim. alatukivarren "paikka" on 2" akselinjasta, miten se määräytyy portaaliakselissa? Ajetellaanko "akselilinja" johonkin navan ja vetoakselin väliin?

Nostetaas vähän taas tätäkin juttua.

Eli onks kukaan vielä toteuttanu mitää 4-linkki jousitusta?? Ja onks tullu syötettyä arvoja noihin piratesista löytyneisiin laskelma ohjelmiin???

Millaisia numeroita on tullu?

Millaisia pitää tulla? Tai mitkä vois olla hyvii arvoi.

Note! This message was posted anonymously!

Siis noita laskureita tarkoitin, mitä piratesista löytyy.


http://www.pirate4x4.com/forum/showt...ink+calculator









Note! This message was posted anonymously!