Kysy mitä vaan, vastataan ku jaksetaan 2013 !

[farmari]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Tunteeko joku prosessia kun rautaromusta tehdään uusia terästuotteita? Monesti olen miettinyt, että kun se romu silputaan ja sitten erotellaan rauta sieltä kaikesta muusta (vaikkapa jos on murskattu autonromuja). Sitten sulatetaan se rautaromu? Siellähän on kaikenlaista valuraudasta suurlujuusteräksiin. Miten se uusi tuote oikein saadaan halutunlaiseksi vai tehdäänkö siitä sitten sellaista, mihin sen sulatetun teräksen seostus riittää? Vai tuleeko niistä jotain heikompia rakenneteräksiä, mihin lujuus ainakin riittää? Kaikenlaiset asiat sitä ihmistä mietityttääkin...

Kun mää tuotakin teen työkseni, niin voisin vaikka yrittää valaista Tämä siis Rautaruukin prosessi, muilla laitoksilla on erilaisia prosesseja.
Jos teräs/rautaromujen alkuainepitoisuudet on tiedossa, niin ne jaotellaan niiden mukaan. Erilaisia teräspaukkuja sitten tehdään niistä romuista, joissa on valmiiksi niitä alkuaineita, joita sinne koktailiin tahdotaan. Nämä romut ja masuuneilta tuleva raakarauta kaadetaan konvertteriin ja puhallellaan hiili halutulle tasolle. Teräshän on rautaa, kunnes hiili on poistettu tarpeeksi alhaiseksi. Hiili poistetaan puhaltamalla happea, eli poltetaan pois.

Sitten teräs menee seostukseen, jossa koostumus täsmätään. Tästä paukusta otetaan näytteitä ja ne analysoimalla se koostumus sitten lisäaineilla täsmätään siihen laatuun, jota tavoitellaan. Eli laatua tulee romusta kuin romusta.

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja farmari

Kun mää tuotakin teen työkseni, niin voisin vaikka yrittää valaista Tämä siis Rautaruukin prosessi, muilla laitoksilla on erilaisia prosesseja.
Jos teräs/rautaromujen alkuainepitoisuudet on tiedossa, niin ne jaotellaan niiden mukaan. Erilaisia teräspaukkuja sitten tehdään niistä romuista, joissa on valmiiksi niitä alkuaineita, joita sinne koktailiin tahdotaan. Nämä romut ja masuuneilta tuleva raakarauta kaadetaan konvertteriin ja puhallellaan hiili halutulle tasolle. Teräshän on rautaa, kunnes hiili on poistettu tarpeeksi alhaiseksi. Hiili poistetaan puhaltamalla happea, eli poltetaan pois.

Sitten teräs menee seostukseen, jossa koostumus täsmätään. Tästä paukusta otetaan näytteitä ja ne analysoimalla se koostumus sitten lisäaineilla täsmätään siihen laatuun, jota tavoitellaan. Eli laatua tulee romusta kuin romusta.

Kiitoksia valaisevasta vastauksesta! Semmoinen jäi vielä kiinnostamaan, että muuttuuko usein jonkun erän kohdalla suunnitelmat, kun huomataan, että siinä vaikka jotain seosalkuainetta onkin luultua enemmän? Vai pystytäänkö ne niin hyvin erittelemään jo ennen sulatusta?

Tuo Pörön laittama videokin oli hyvä. Enpä ole tiennyt, että materiaali käy noin monta vaihetta läpi, missä vielä yritetään löytää metalleja, jotka ehkä edellisestä vaiheesta päässyt läpi. Vaan sillä ukolla kyllä hauska homma, joka käpelöi ja silmäilee sitä jätevuorta vielä, ettei vaan ole metalleja sinne asti päässyt.

[lavanelikko]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Kiitoksia valaisevasta vastauksesta! Semmoinen jäi vielä kiinnostamaan, että muuttuuko usein jonkun erän kohdalla suunnitelmat, kun huomataan, että siinä vaikka jotain seosalkuainetta onkin luultua enemmän? Vai pystytäänkö ne niin hyvin erittelemään jo ennen sulatusta?

Tuo Pörön laittama videokin oli hyvä. Enpä ole tiennyt, että materiaali käy noin monta vaihetta läpi, missä vielä yritetään löytää metalleja, jotka ehkä edellisestä vaiheesta päässyt läpi. Vaan sillä ukolla kyllä hauska homma, joka käpelöi ja silmäilee sitä jätevuorta vielä, ettei vaan ole metalleja sinne asti päässyt.

Kyllä nuo metallit lajitellaan ennen sulatusta... Muistaakseni Kuusakoskella oli hyödyntämisaste KAIKESTA vastaanotettavasta jätteeestä noin 95%... Metallit kaiketi lajitellaan vielä paineilmalla tuon magneettisuuden lisäksi, niin päästään hyvin likelle 100%:a.

[farmari]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Kiitoksia valaisevasta vastauksesta! Semmoinen jäi vielä kiinnostamaan, että muuttuuko usein jonkun erän kohdalla suunnitelmat, kun huomataan, että siinä vaikka jotain seosalkuainetta onkin luultua enemmän? Vai pystytäänkö ne niin hyvin erittelemään jo ennen sulatusta?

Tuo Pörön laittama videokin oli hyvä. Enpä ole tiennyt, että materiaali käy noin monta vaihetta läpi, missä vielä yritetään löytää metalleja, jotka ehkä edellisestä vaiheesta päässyt läpi. Vaan sillä ukolla kyllä hauska homma, joka käpelöi ja silmäilee sitä jätevuorta vielä, ettei vaan ole metalleja sinne asti päässyt.

On sellaisia alkuaineita, joita ei saada pelkistymään kuonaan. Pelkistyminen tapahtuu toisissa alkuaineissa voimakkaammin, kuin toisissa. Hapettava kuona poistaa sulasta helposti hiilen, piin, forforin, mangaanin ja kromin. On joitain aiheita, joita ei saada poistettua, kuten boori. Joskus sulatuksia yritetään pelastaa laimentamalla niitä. Siis kaadetaan toiseen senkkaan puolet paukusta, niin seos laimenee Se ei ole niin oleellista, mitä kierrätysteräs sisältää, vaan yleensä susi tulee omasta seostuksesta. Yleensä jos jostain uhkaa tulla susi, niin se yritetään suunnitella toiseen laatuun, jossa alkuaineet ovat analyysin rajoissa. Kalliilla alkuaineilla yritetään saada tehtyä vaadittua laatua kovemmin, sillä niiden kustannus seoksessa saattaa olla kymmeniä tuhansia euroja. Kuten molybdeeniseosteisissa, jonka kilohinta on ~30-40€...

Lisäyksenä vielä, kun meillä valmistetaan teräksestä levyä valssaamalla, niin meidän praktiikka on viritetty niin, että lujuus yleensä otetaan tuotteisiin valssilla. Seostuksellakin on merkitystä, mutta lujaan teräkseen ei tarvita juuri muuta kuin hiiltä ja kiderakenteen hallintaa. Valetuilla kappaleilla totuus onkin sitten toinen...

[Bj Andy]

No niin. Kun ny näköjään löytyy miehiä kenelle rauta ei ..tuile niin kysytään että mikä olisi sopivaa rhs palkkia kun kun ajattelin tehdä mönkkärin kuormaimeen uudet puomit.

Siis peruspuomin ja jatkollisen taittopuomin...

Ja laatua kysellään kun keveys on valttia tässä kohtaa ja taittoon tulee se hydrauli sylinteri vielä lisäpainoksi.

Nykyinen on jotain 50 x 100 ja paksuudesta ei ole tietoa. Kiinasta varmaan.