Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Eskimo
Onko topicin avaajalla loppunu rahat ennen kuin on päässyt kuninkaallisten tojota-miesten kerhoon vai mistä tälläinen katkeruus kumpuaa?
Toki meille miehille on monesti hankalaa puhua kipeistä asioista niin on rohkeaa, että otat näinkin julkisesti puheeksi tälläisen mieltä painavan asian etkä haudo sitä sisälläsi. Asia on kirjoituksestasi päätellen vaivannut sinua jo pidempään.
Kerro lisää niin me yritämme päästä sisälle tähän monisäikeiseen ongelmaan....
|
Rahat on aina vähissä, se on valitettava fakta. Vaikken koskaan ole tojoa ostanutkaan
Mutta ei mulla kyllä koskaan ole ollut mitään hinkuakaan ostaa tojoa, jotenkin ei vaan nappaa kyseinen automerkki. Ensimmäinen kosketus tojoon oli muistaakseni vuonna 1982, kun isä osti uudenkarhean kuuskymppisen. Oli se kieltämättä aika hulppea auto nuorelle pojanklopille ja kasvatti munan pituutta ainakin 4 senttiä kun sillä viikonloppuiltaisin kruisaili Jyväskylän kaduilla.
Kiitoksia huolehtimisesta mutta huolesi on turha, mulla ei ole traumaa eikä katkeruuttaa tojoista. Ei autoista eikä ompelukoneista.
Ja tojokuskit on ihan kivoja kavereita, ei siinä mitään. Teitä on vaan niin kiva kiusata, lähdette heti kympillä mukaan jokaiseen pieneenkin heittoon. Myönnän, ei saisi ketään kiusata, koitan parantaa tapani. Enkä tunnusta tänäkään päivänä mitään tiettyä merkkiä, päin vastoin vaihtelu virkistää. Suikka oli pirun kiva auto ja nyt alla on sumuisten saarten ihme. Katotaan mitä seuraavaksi on alla, voihan se olla vaikka tojo. Tai ei kai sentään, tai no miksei. Olispahan sitten hyvä heittää tojovitsejä jos pihassa olisi ihka oikea tojo. Tarvii harkita
Eli huumorilla eteenpäin.