Mikä olis hyvä puulämmityskattila?

[tikkukuski]

kertokaapas viisaammat tuollaisen arimaxin 240 kattilan säätöön niksejä.. eli ensiö ja toisio luukkujen säätöihin liittyen.. ei oikein kunnolla löydy valmistajan sivuiltakaan ohjeita..

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja tikkukuski

kertokaapas viisaammat tuollaisen arimaxin 240 kattilan säätöön niksejä.. eli ensiö ja toisio luukkujen säätöihin liittyen.. ei oikein kunnolla löydy valmistajan sivuiltakaan ohjeita..

http://195.67.82.150/ariterm/Arimax%20240%20130212.pdf

Vedonsäätimen asettelu:
1. Vedonsäätimen vipu asetetaan kohtisuoraan ylös kattilan ollessa kylmä
2. Ketjun pituus asetellaan siten, että ensiöilmaluukku on n. 45 mm raollaan säätimen ollessa
keskiasennossa
3. Tarkempi säätö tehdään kattilan ollessa käyttölämpötilassa siten, että ensiöilmaluukku
sulkeutuu kattilaveden ollessa n 85…90°C Vetoa rajoitetaan tarvittaessa savupellillä.
Suositeltava veto on savusolassa n. 1,5 mm vp.

Eikös tuossa ola kaikki tarvittava?

[tikkukuski]

hmm onkos tuossa nyt jottain toisioilmasta???

[oska80]

Puuta kun poltetaan, niin siihen tarvitaan vähintään ensiö- ja toisiopuhaltimet, savukaasuimuri ja näille ohjaukset, mm. lambda, alipaine, lämpötiloja yms.

Olen käynyt mittailemassa häkäarvoja perus puukattiloista, ja kyllä häkää menee taivaalla, toisin sanoen palava ja energiaa sisältävä kaasu menee harakoille. Monestikkaan näissä perus puukattiloissa ei ole kunnollista toisio ilman hallintaa ja näin polttoaineesta menee osa raakana piipusta pihalle.

Elikkä vaikka palaminen näyttäisi hyvälle ja veto oilsi kova, voi olla että taivaalle menee iso osa energiasta joka olisi automatiikalla hyödynnettävissä.

Toinen asia näissä kattiloiden hyötysyhde ja hoitamisen helppous asiassa on kattilan puhdistus. Keski-eurooppalaiset valmistaja käyttävät automaattista konvektio-osan puhdistusta, ja näin voi lämmön siityminen veteen toteutua parhaalla hyötysuhteella koko ajan.

Minulla on pieni epäilys kotimaisten kattiloiden hyötysuhteista... Voi olla, että luvattu lähes 90% hyötysuhde on sitä myyntimiesten puhetta. Onko joku oikeasti mitannut oman kattilansa hyötysuhteen? Ei varmaankaan moni. Halkoa vaan lykätään pesään, ja luetaan tyyppikilvestä että hyvä on hyötysuhde.

Kuitenkin kaikki asiat optimoimalla voisi se puun kulutus todellisuudessa pudota ainakin 25%. Joka tarkoittaa sitä, että vuodessa halkojen käsittely vähenee monella kuutiolla.

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja tikkukuski

hmm onkos tuossa nyt jottain toisioilmasta???

Paljon en näiden päälle ymmärrä mutta missä kohtaa yläpalokattilaan syötetään toisioilmaa?
Käsittääkseni palamisilma-aukko on se mistä tämä keksintö saa tarvitsemansa ilman.
Kattilan veden lämpötila määrää liekin koon.

Alapaloinen on jo asia erikseen.

Oska80 on high-end miehiä tällä saralla. Ei se mökin lämmittäminen ole oikeesti noin vaikeaa.

Jos puhutaan kattilat perinteinen yläpalo esim. 70% ja hifialapalodigitaali seittemällä moottorilla 90% niin tavan talon vuosittaisessa puun kulutuksessa se on muuan kuutio puita. Euroissa useita tonneja. Lisäksi perus kattila on paaaaljon yksinkertaisempi keksintö kuin nämä digitaalivermeet => vähempi korjuuta.
Allekirjoittaneen kohdalla pari tankkia löpöä tilheen ja muuan työliike koneen perseessä kuittaa huonomman kattilan

Tieten jos pitää kiinni vihreistä arvoista niin eihän se raha ratkaise....

[tikkukuski]

no mikäs tuossa puunsyöttöluukussa oleva räppänä sitten on??? alimmassa on ketjulla ensiöilma ja keskimmäisessä sitten??? kun kyllä siinä räppänä on ja siinä säätöruuvi..

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja tikkukuski

no mikäs tuossa puunsyöttöluukussa oleva räppänä sitten on??? alimmassa on ketjulla ensiöilma ja keskimmäisessä sitten??? kun kyllä siinä räppänä on ja siinä säätöruuvi..

12. Vetoläppä ???

Edit: pohdin pienessä mielessäni tämän olemassaoloa ja keksin sille omasta mielestä oivan tarkoituksen.
Elikkä kun palamisilma-aukko sulkeentuu liian kuuman veden takia niin palaminen(=veto) jatkuu pienellä liekillä.
Kun taas palamisilma aukeaa niin palaminen jatkuu täydellä teholla eikä kattila pukkaa savuja pirttiin.
Vedon piippuun pitää siis säilyä tietenkin vaikka tehoja rajoitetaankin.

[tikkukuski]

niin ja tuo alempi on myös vetoläppä nimellä tuolla