Mikä olis hyvä puulämmityskattila?

[Killer-Wo]

Ei palamisilmoja kyllä tarvitse koko aikaa hieroa. Kun kerran löytää asetukset kohdilleen niin ei niitä tarvi säätää. Toki jos polttoaineen laatu vaihtelee tuoreesta haavasta kuivaan koivuun niin joutuu hieman passaileen, mutta silloin ei paljoa lambaatat auta. Ollaan jo mettässä muutenkin.

Kattilan toimintaan vaikuttaa paljoa veto. Eli jos on luonnonvedolla toimiva, niin piipun mitta ja poikkipinta-ala. Useasti piippu liian lyhyt ja ahdas, jolloin ensiö ja toisioilman säädöllä ei ole paljoa apua jos ei kertakaikkiaan vedä kunnolla. Silloin apuna savukaasu imuri. Tai sitten polttoilmapuhallin.

Jos savukaasujen lämpötila menee yli 300C niin silloin ollaan jo liian kovalla vedolla. Ja jos kattila vetää jo huonosti ja edelleen liian korkeat palamiskaasut niin lämmönsiirtopintaa on liian vähän.

Ja ainoa äly mitä mielestäni kattilasta pitää olla on kattilatermostaatti, ohjaamaan pakkokiertopumppua. Senkin voi jättää pois kun tekee kerralla isoilla putkilla jolloin menee luonnon kierrolla.

Eniten kattilan hyötysuhteeseen kuitenkin vaikuttaa puun sisältämä energiamäärä ja kattilan lämmönsiirtopinta-ala. Ja kun puu kuivaa ja sen saa palamaan hyvin, ilman että savukaasun lämpö on korkealla niin silloin ollaan oikeilla jäljillä.

[Eskimo]

Minä en kyllä saa sisäistettyä mitä tällä lambada-anturalla voitetaan tällaisessa sovelluksessa.

Sillä säädettäneen paloilman määrää, jonka säätöön riittää "pakokaasun" lämpötilan mittaaminen.
Ei taida puun poltossa ylimäärä hapen kanssa tulla mitään ongelmaa....?

Liian kuumaa pakokaasua => vähennetään ilman "vedon" määrää

Taitaa olla markkinamiesten vouhotusta.

Omassa kattilassa kun nuohouksen jälkeen säätää pakokaasut about 200 asteeseen niin samalla ilman määrällä ne hivuttautuvat pikkuhiljaa korkamammaksi kun konvektori karstoittuu.
Toki polttoaineen laatu ja kosteus vaikuttaa asiaan.

[temmi_hoo]

Eipä siitä liikahapesta ihmeemmin haittaa ole, mutta liian vähästäpä on.

Ajatus siis lambdapohjasessa säädössä on jättää jonkinverran jäännöshappea ja ennenkaikkea välttää tilannetta jossa lambda mittaa tasan nollan verran happea pakokaasuista.

Miten tämä sitten saavutetaan lämpötilaa tarkkailemalla?

Voishan sitä myös mitata häkää, mutta ne anturit on kalliimpia ja herkempiä kuumalle joten pitäis tehä jäähdytetty sivuhaara mittaukselle.

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja temmi_hoo

Eipä siitä liikahapesta ihmeemmin haittaa ole, mutta liian vähästäpä on.

Ajatus siis lambdapohjasessa säädössä on jättää jonkinverran jäännöshappea ja ennenkaikkea välttää tilannetta jossa lambda mittaa tasan nollan verran happea pakokaasuista.

Miten tämä sitten saavutetaan lämpötilaa tarkkailemalla?

Voishan sitä myös mitata häkää, mutta ne anturit on kalliimpia ja herkempiä kuumalle joten pitäis tehä jäähdytetty sivuhaara mittaukselle.

Jos mennään taas pelkän lambda-arvon perusteella ilman pakolämpöjen tarkkailua menee homma taas hyötysuhde päässä metsään.
Pakolämmöt nousee joka lämmityskerralla nuohouksen jälkeen kun konvektori alkaa karstoittua. Ainakin omassa kattilassa.
Silloin pitää pienentää polttoilman määrää jotta pakolämmöt ei karkaa liikaa.

Käsittääkseni palkän lambda-arvon perusteella ei siis voida sanoa pelaako kattila optimi hyötysuhteella.

Paras tilannehan olisi, että pakolämmöt olisi mahdollisimman pienet mutta silloin tulee ongelmia vedon ja kosteuden kanssa.
Jostain lähteestä olen antanut itselle ymmärtää että noin 180-200 astatta olisi hyvä lämpö.
Siinä pyrin pitämään oman systeemin lämmöt.

Siis vissiin pitäisi tarkkailla molempia jos halutaan vimosen päälle hyvä lopputulos.

[p.jäppinen]

Silleinhän nuo sähkösäätöiset kattilat ymmärtääkseni toimivat, eli perusmittauksena on pakokaasunlämpö ja latausvedenlämpö ja optimoinnissa käytetään lambdaa. Tuo latauslämpö on kanssa aika olennaisessa osassa tuohon hyvään palamiseen, tullut vaan huomattua että tälläsessä täysmanuaalisessa versiossa pitää avata latausventtiili oikeeseen aikaan että tuli palaa tasaisesti ja tähän miulle onkin moni putkari suositellu ihka oikeeta latausasemaa joka sekoittaa kattilalle tulevaa vettä lämpimämmäksi.

Se miksi itte oon kanssa ruvennu kattelemaan noita tsekki, polakki, jne maalaisia kattiloita on hyvinkin yksinkertainen, näillä mailla on ollut jo pitkään lakeja ja määräyksiä puunpolttamisesta mikä on pakottanut kattilanvalmistajat kehitystyöhön. Suomessa näitä määräyksiä vasta suunitellaan, eli kotimainen kehitystyö on vasta heräilemässä ja eikös se näin ole että mitä puhtaammin ne puut palaa siellä kattilassa sen paremmin energia saadaan talteen

[p.jäppinen]

Jatetaampas vielä ripittäytymistä

Yks tärkee ominaisuus koko lämmitys systeemissä pitäis olla myös se että siellä pannu huoneessa ei tartte käydä kun max. kerran päivässä eikä siellä tartte viettää aikaa tunteja kerralla. Eli kattilassa pitäis olla varastopesä mikä riittää lämmittämään varaajan kuumaksi saakka. Saman asian takia meinaan laittaa kattilan rinnalle vilpin varaajaan sähkövastukset ja joskus tulevaisuudessa aurinkokeräimet näillä on tarkoituksena vähentää työtä sekä antaa se vapaus että kämpän voi jättää talvellakin viikoksi tai pariksi oman onnensa nojaan, plus kevät kesä syksy akselilla puilla lämmittäminen jäis minimiin kohtuullisella sähkölaskulla.

[temmi_hoo]

Joo kokonaishyötysuhde on tärkee tavote kuin myös karstattomuus ja vedenkeräämättömyys ja käytön helppous

Onneks säädettäviä asioita on muitakin kun polton seossuhde. Mieleen tulee ainakin veden pumppausnopeus ja shuntin sekotussuhde näin ihan äkkiä.

Hyvää säätöä varten tarvitaan siis lämpömittareita vedelle ennen ja jälkeen, palokaasuille ja ehkä jopa palotilaan. Tän lisäks palamisen täydellisyyttä on hyvä mitata lambdalla tai häkäanturilla, joista lambda on halvempi kiitos massatuotantomäärien.

Ja joo, keskisen euroopan vehkeet irrottaa puumäärästä olennaisesti paremmin energiat veteen koska niillä lakisääteiset vaatimukset on tiukemmat.

Kierosti tää meilläpäin näyttäytyy takkameiningeissä siten että vanhoissa takoissa palaminen yleensä on hyvää (jos osaa käyttää) ja uudemmissa ihan mitä sattuu koska niitä ei oo suunniteltu lämmitettäväks vaan fiilistelykäyttöön. Nyt sitten takkavalmistajat on ihan mukamas pulassa kun uhataan laittaa jotain vaatimuksia hyvälaatusesta palamisesta.

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja p.jäppinen

Yks tärkee ominaisuus koko lämmitys systeemissä pitäis olla myös se että siellä pannu huoneessa ei tartte käydä kun max. kerran päivässä eikä siellä tartte viettää aikaa tunteja kerralla.

Ootko pellettiä miettiny? Minoon poltellu nappulaa reilut 6 vuotta ja kovin tyytyväinen ollut. Helppoo ja halpaa (kulutus n. 5 tonnia/vuosi hatarassa rintamamiestalossa). Riittää että käy pannuhuoneessa kerran 2 viikossa jos ei oo mitään tilapäistä hämminkiä syötössä (purua tms.). Laitteistona Tulimax PEL20 ja Värmebaronen Viking Bio (nykyisin nimeltään Oilon BioPro).