PäHäMa Mudventures 2011 @ 6 - 9.10.2011

[toyota4x4]

siinäpä nyt äkkisiltään kuvia..

[Tove]

Ihan ensimmäiseksi kiitos kaikille, reissu oli vähän erilainen kun mitä odotin, mutta olihan meillä hauskaa silti! Mahtavan mukavaa porukkaahan oli matkassa, jälleen kerran!
Sitten niitä kuvia. Hyvin vähän on ajokuvia, kun oli aika "hämärää" kun ajeltiin, mutta tunnelmakuvia leireistä on joitakin!

[Tove]

Lisää kuvia.......Enemmänkin olisi, jos keksisi miten ne saa HETI! Ja helpommin......

[offroadjouni]

Noniin, reissusta on toivuttu. Kiitokset LaaLaalle snorkkelista ja apumiehistelystä, Ilelle vinssimoottorin lainasta ja Jeeperille/ugly_hj:lle isosta prikasta. Ajamista tuli tällä kertaa harmillisen vähän normaaliin verrattuna. Välillä tuntui että bensaa olisi poltettu enemmän sahoissa kun autoissa. Jeeppi oli tosin ainoa bensa-auto. En ole vielä tehnyt mitään kätevää kameratelinettä, joten valitettavasti kuvia ei tullut juuri otettua. Alla tämän kerran saalis.


Jeeppi valmiina matkaan


Ensimmäisessä leirissä


Mäyris pimeässä


Aamun ensimmäiset ajot


Piikkilankaa reitillä


Puu reitillä


Mikjus BJllä


JPK ja Tove Pinkillä mäyriksellä


UAZ vielä kunnossa.


Belarus


Silta


Volvot jonossa


Jeepit jonossa


Toyotat jonossa


Ugly blankkaa


Ugly riippuu Jopan Hilxissa


Kekkulan jarruletkuremontti


Kaasuputkimaisemaa


Kaasuputkikoneita


Youtuben pää


Mukulakiveä


Vähän jäi heinää kiinni akseleihin


Haisuli sillalla


Pojat pesulla


Jeeppi sillalla


Leiriytymistä


Ryhmäkuva ja vodkat


Jeeppi ja poiju


Joppa ajelee kahdella renkaalla


Ja sitten roiskutetaan vettä


Jeeper Comanchella


Jeepin joustotesti


Ugly_hj kahlaa


Jeeppi kahlaa vähän syvemmällä


...jä pääsee vielä kuiville


Toyota4x4 puomin kierrossa


Mäyris


nousemassa


ja tiellä


Mikan vaihtoehtoreitti


BJ hengittää


Mutta vinssaamiseksi meni


Kekkula


Nousee

Nousee


Ugly_hj nousee


Jeeper koittaa takavedolla


Haisulin ohjaustehostinremontti


Joku muistomerkki

[Lehis]

Missä viipyy Mikjuksen matkakertomus kuvineen?

Hyvän näköistä settiä, reitti viivaa saa laittaa näkösälle...

Ja perkele, kateus iskee tosta virvoike telineestä

[mikjus]

Kiitoksia kaikille mukavasta matkaseurasta. Hauskaa oli kuten aina vaikka taas pari päivää meni melkoisen hukkaan sahailu reiteillä. Kevään retkille pitää kyllä optimoida reitit tunnetusti auki oleville pätkille ja muutamasta muustakin jutusta sopia.

Laitetaas jotain matkastooria ja kaikki yhteen putkeen.

Keskiviikkona lähdettiin matkaan Jannen kanssa joskus klo 16 jälkeen. Ajeltiin Vaalimaalle rajahoviin jossa treffattiin Joppa ja Offroadjouni. Muut olivat menneet yli jo aikaisemmin. Sitten alkoikin tulla kiire kun peloteltiin että virvokkeita ei saa paikallisista kaupoista virallisesti enään klo 22 jälkeen. Ei edes mietoja. No melkein kaikki ehti siiheksi rajasta yli paitsi Joppa jolla oli pientä paperisotaa viranomaisten kanssa.

Viipurin veikoista viimeiset ostokset ja sitten suopuomille tankkaamaan. Puomilta lähdettiin kohtuu tarkkaan puolen yön jälkeen liikeelle kohti Metsäpirttiä.

Jopalle maxilastaus suopuomilla kun tuntuu uudet sawit kantavan hyvin kuormaa.


Pitkälle ei päästy kun wrangleri alkoi voblailemaan aika rajusti. Pysähdyttiin nesteelle täyttämään eturenkaat josko se hieman auttaisi. Yksi ongelman aiheuttaja tuntui olevan pyörän laakeri jossa oli jo klappia. Laitettiinkin Suomeen viestiä Kaken porukalle että yrittää etsiä laakerin kun olivat tulossa vasta torstai iltana.Pahalta näytti heti alkuunsa. Kuitenkin laakeri ei kuumentunut ja ilmeni että osa väljistä johtuu ilmeisesti kuluneista uniball nivelistä.

Matka metsäpirttiin sujui rivakasti koska tiet olivat käsittämättömän hyvässä kunnossa melkein perille asti. Räkytäkyllä ajo Viipurin ohitiellä oli lähes hengenvaarallista kun jostain väljistä yms. ongelmista johtuen ohjaus tempoi laidasta laitaan. Varsinkin ohitustilanteissa ei meinannu kaistat riittää. Väihköstä myönsi että oikeen pelotti olla kyydissä. Takaiskarit oli myös ihan loppu ja metsäpirtistä ekaan leiriin ajettu kuoppa/nimismiehen kihara tie oli aika tuskaa takapään hakatessa kokoajan pohjaan.

Metsäpirtin alapuolella olevaan leiriin saavuttiin joskus aamuyöstä kuvien aikaleimoista päätellen 3 ja 4 välillä. Joen ylitys jossa oli ollut kaunis jalan kuljettava silta oli muuttunut isoksi tukkirekalla ajettavaksi sillaksi. Onneksi sillä vesi oli niin korkealla että ylittäminen olisi ollut melko mahdotonta tai ainakin järjetöntä.

Leirissä oli jo muu porukka mutta tulet oli olemattomat kun koittivat märkää puuta polttaa. Uglyllä oli sentään niin paljon intoa että kävi kelon hakemassa mutta sitä ennen sai palella. Tuntui että yö oli kylmin koko reissulla.

ekan leirin tulilla


Ilkka sahaa märkää pölliä


lopulta saatiin makkaranpaisto nuotio aikaan


Ugly ottaa rennosti


Aamulla tehtiin ensimmäiset huollot kalustoon kun uglyHJ sai norran solmuun öisellä kelon haku reissulla. Jari viilaili sahoja kuntoon muunmuassa rälläköimällä purupiikkejä parempaan kuosiin.





Täällä oli menossa melkoiset puutalkoot ja isoa kalustoa valui lumisuon suuntaan.



Toisissa autoissa apukuskien viihtyvyys oli optimoitu. Läppärillä oli näytössä kamera josta näki kulkusuuntaan kun ei tuolta muuten näe ulos mitään.


Matka muutaman kilometrin päähän lumisuolle alkoi läpi tukkiautojen tekemien mutarännien. Pian alkoi näyttämään melko pahalta sillä puuta ei oltu korjattu rajakankaalta ollenkaan.





Varsinaista tietä pitkin ei päästy vaan kaatuneiden puiden kiertelyksi meni.



Löydettiin ja sahattiin reitti jollain tavalla auki lumisuon laidalle. Välillä kierreltiin suon kautta kun puuta oli vaan ihan liikaa yhdessä nipussa.















Ruokatauko pidettiin tutussa paikassa jossa muutamana vuonna oltiin leirissä Ladoga Trophyä katsomassa.

Vettäkin alkoi sopivasti sataa




Ihmismerkki


Masa ja Janne


Ilkalle selvitettiin reittiä sillä aikaa kun Jeeperi kiristeli sektorivartta joka oli ottanut kipeää puun runkojen ylityksissä.


Tauon jälkeen hämärän alkaessa jatkettiin muutama sata metriä matkaa kohti ensimmäistä lumisuon varsinaista avosuota kohti. Ekoissä ränneissäkin oli jo melkoista vinssailua meille suora akselisille ja pikkurenkaisille.


Muutama auto kävi avosuolla mutta Jari kävi tutkimassa jatkoa ja siellä oli edessä puuta nurin vaikka miten paljon. Pienen pähkäilyn jälkeen päätettiin vetää letka ympäri ja suunnatakohti uusia reittejä. Paluu reitti vastakarvaan olikin melkoisen haastava kun oli vielä pimeää. Volvon ohjausvarsia napsui poikki pari kappaletta ainakin kekkulilta. Ilkka oli Uazilla ongelmissa kun virrat alkoivat loppua akun ollessa oikarissa ja laturi zipissä. Sitten uazista rivahti vielä takaperä tai jotain vastaavaa ja loppumatkan se tuli liinan perässä leiriin. Paluu matka oli sen verran rankka että ihan vaurioitta ei uazikaan selvinnyt.



...mutta ei huolen häivää sillä nyt sai kuskitkin kytkeä henkilökohtaisen nelivedon leirinuotiolla käyttöön.



Aamulla Heinolan pojista ei ollut enään jäljellä kun takalaita ja myöhemmin matkan varrelta talteen kerätyt makuupussi ja leiriytymistarvikkeet. Päättivät kääntää nokan kohti suomea kun uazissa ei ollut enään vetoja kuin yhdessä etypyörässä. Erikoinen päätös kun kuulemma näihin saa helposti varaosia joka kylästä.



Aamupalaksi sektorivartta


Taivutus normaali asentoon.




Masapoika korjaa kekkulan volvon vetotankoja pari kappaletta.




Joppa korjaa masapojan norran sillä aikaa



Sitten vaan takasin sinne mistä oltiin jo tultukkin. Kuvassa ennen niin kaunis silta nyky kunnossan.




Puuhapete rakkori teloilla


Ei auttanut kun ajella tankille lempaalaan kun emme saaneet tankattua ekana yönä kun ajoimme pitkän siirtymän metsäpirttiin. Ensi reissuille kaikille mukaan tarpeeks kanistereita (ainakin 2 x 20l) ettei tarvitse välitankkauksia niin paljoa.


Jopan autoon on tarttunut lepakkomies lempaalan huoltsikalla.


Huoltoasemalla tehtiin urakalla jarruremppaa. Kekkulilta yritettiin tulpata wilwoodin satulaa ja itse tulppasin kuskinpuolen takajarrun pois käytöstä kun patrolin satula oli taas sylkenyt palat pihalle ja männän ulos.


Huoltiskalta päätettiin jatkaa matkaa rasnoin kautta kohti miikkulaisia pitkin laatokan rantaa. Matkalla oli huimat kaasuputkitalkoot menossa.







Voin vaan kuvitella millaisella orjilla tämäkin kilometrejä pitkä mukulakivitie on aikanaan teetetty.


Mukulakivitien päässä oli portti josta ei kuulemma pääse ilman erillistä lupaa Laatokan rantaa kohti. No onneksi neuvoivat että paikan voi myös kiertää.

Sokelovasta sitten koitettiin ottaa pistoa takaisin lumisuon reiteille.

Umpiryteikössä ollut joskus jotain sivistystä koska tämmöinen siltakin oli matkalla.


Reitti paljastui kaameaksi puusavotaksi.


Silti sahattiin pari kolme kilometriä kohti lumisuota ennekuin eteen tuli täysin järjetön määrä puuta ja päätettiin kääntyä pois. Lopulta reittiviivojen väliin jäi kuutisen kilometriä linnuntietä. Saa nähkä mikä vuosi tästä joku ryhmä menee läpi. Reitin avaaminen on aloitettu ja toivottavasti joku jatkaa tai paikalliset korjaa puut talteen tieltä.



Palattiin takaisin sokelovaan ja vedettiin leiri pystyyn. Harmitti kun lumisuo oli osoittautunut vääräksi valinnaksi kun puun määrä oli luultua suurempi.



Aamulla oli tiedossa taas pientä remonttia.


Miikkulaisten pohjopispuolella vanhan rajan tuntumassa mentiin ihan laatokan rannan lähellä ja käytiin vähän pyörittelemässä hiekalla. Bertasta hävis taas jarrut ja syyksi selvisi että myös toisen puolen palat olivat karanneet. Poistin senkin käytöstä ja sitten mentiin pelkillä etujarruilla.







Otettiin ryhmäkuvat ilman votkaa


Jeeper löysi luonnon rampin


Taas löyty yksi tapsan sputnikki.














Aikamme leikittyämme ja jeepiä korjattua jatkoimme matkaa pitkin helpohkokulkuista hiekkatietä. Välillä onneksi löytyi jotain mukavaa reitiltä.

vesistön ylitys








Välillä piti kierrellä vähän porttejakin





Portin jälkeen tehtiin haisuliin jotain ohjaustehostin remppaa ja jeeper jäi vaihtamaan ristikkoa takakardaaniin. Muut lähti jo valumaan kohti kiviniemeä.

Jatkuu...

[mikjus]

Kannaksen oppaan mukaan ongelmatilanteissa otetaan ensin ryhmäkuva ja sitten vodkaa.


LaaLaan nakkipipo


Päätettiin ajaa kiviniemen kautta paremmille offroad maastoille kohti hanhilammen suon kiertoa.



Matkalla oli mukavaa lätäkkörallia. Pari kertaa tuli vedet kabiiniin kun oli ikkuna auki. No wranglerissa tais tulla ihan jostain katonraosta suoraan
syliin vettä. Sopivasti sai alustan huuhdeltua niin oli hyvä tehdä jarruremppaa huoltiksella.



Lähdettin ajamaan reittiä "väärin" päin tämmöisen muistomerkin tienoilta. Wranglerista yritettiin pätkän alussa löytää vikaa kun atffät vuoti
laatikosta pihalle. Osa porukasta lähti jo ajelemaan reittiä eteenpäin ennen hämärää.



Alkuun reitti vaikuttikin ihan hyvä kuntoiselta.







jotain puuta sentään oli nurin reitillä


Savirännit oli hauskoja mutta uglyltä tippui kumi vanteelta.





Sitten alkoikin näkymään edessä huolestuttavan paljon puuta nurin reitillä ja jouduttiin ottamaan reiluja kiertoja läpi metsän.






Mutakuopassa kikkailua











Johtoauton gps tai itronixi tilttaili ja ajeltiin aika pahasti reitiltä hutiin ja jouduttiin palaamaan takaisin. Bertasta oli jo aikasemmin oikea

eturengas tyhjentynyt totaalisesti ja niin kävi täälläkin sillä seurauksella että vanteen sisäreuna meni solmuun. Ei muuta kun rengas irti, lekalla suoristus ja matka jatkui. Jossain ojassa tuli temuttua etunarukin poikki ja rättikatto otti aika rajusti puuhun mutta onneksi säilyi ehjänä.

Pimeän tullen pidettiin ruokatauko. Pakolliset ryhmäkuvat ja vodkat otettiin kanssa. Oli hiton isoa kuusta metsässä, ei ylttänyt kädet ympäri. Yksi
kelokin oli niin iso että jäi kädet ainakin 20cm vajaaksi et ois riittäny ympäri.


JNU näyttää pukeutumisen mallia (vaatteet löytyi kaken rasselisäkistä)


Jeepin tankkaukseen tarvitaan puukkoa


Yhdessä vaiheessa tuli sitten sellainen patti että reitti oli todella pahasti tukossa ja jostain autosta jo kuului lälläristä että lähetään takaisin mutta onneksi neuvvokkaat apparit tetsasivat metsästä maxikierron jolla noin puolen tunnin lenkillä päästiin ohi ryteiköstä ja sen takaa paljastui loppuun asti auki oleva reitti. Nyt sitkeys palkittiin kun lumisuolla se tuotti vaan umpiperiä.









Räkytäky melkein "kuivilla". Kekkulan etusähkövinssi hajosi suolla kun sen pääty halkesi vaijerin päästyä päädyn ja vinssin väliin.


Pätkä osoittautui loistavaksi valinnaksi. Ainoa takaisku koettiin kun comanchen johtotähtimoottori alkoi pitämään sellaista mekaanista kolketta että jotain oli pahasti vialla. Viimeiset pari kilometriä jeep meni tyhjäkäyntiä ettepäin ja loppu matka sahattiin helppoa pelastusreittiä jeepulan ollessa uglyn hinauksessa.

Comanchen lumisuon kirous tulee hieman jälkijunassa.



Lopulta kaikki autot saatiin kankaalle ja leiri pistettiin niille sijoille pystyyn. Leirissä sitten huomattiin että mm. yksi saha oli jäänyt metsään.

Väihkönen sen kuitenkin sieltä haki ja kahden sahan voimin kaateli yksi keloja metsässä. Tuntui olevan Jannessa ylimääräistä virtaa.


Veljekset kuin kivekset.


Leirin purku ja nokka kohti suomea.


Hieman aiheutti repeilyä kun Eetza sanoi että katsokaa kun virtahepo synnyttää


Aamulla bertassa ei ollut enään ollenkaan jarruja kun toinen etuletku oli katkennut eikä varaosaakaan ollut mukana. Sain yhden etujarrun toimimaan mutta pysäytysteho oli aika mitätön.

It's a Jeep Thing.


Matkan varrella oli ohjelmassa jeepin jäähdyttelyä ja atffän lisäämistä. Onneksi Jopalta löytyikin jarruletku ja sain berttaan etujarrut jonka jälkeen auto jopa pysähtyi.

Paluu matka sujui muuten aika kivasti. Jeepikin alkoi pitämään lämpöjä kun tuulitunneli irroitettiin. Ugly joutui hieman jäähdyttelemään hoojiita motarilla kun comache oli hinauksessa mutta muuten kaikki woblailivat ihan sujuvasti rajalle. Suomen tullissa eräs kanssamatkustaja sai virkailijoilta pienen muistutuksen että ei se veronkierto aina niin helppoa ole.

Ihan mukava reissu mutta harmittaa kaatuneiden puiden aiheuttama ajoajan menetys mutta itse olen näihin jo tottunut. Uusien tai harvoin ajettujen reittien kanssa on aina riskinsä mutta jonkun on aina se pioneerityö tehtävä ja pidettävä reitit auki.


Kaikenkaikkiaan matkaa rajan tuolla puolen tehtii 560km ja tässä karkea reittiviiva.



THE END