Ruostumaton täytelanka (Shield-Bright)

[-MaTTi-]

Kuinkas kirjavanväristä saumaa on tullut?

[Mutamies]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

Kuinkas kirjavanväristä saumaa on tullut?

Ei kyllä mitään sateenkaaren värejä ollut havaittavissa. Hitsaamani putket oli happosta ja läpimitaltaan noin 200mm ja jotakuinkin 3mm seinämällä. Putket on kuivurin viljaputkina. Osa putkista tuli ulos, ja osa sisälle. Ulkoputkien saumat on ihan ok, vaikka on ollut jo vuosia ulkona.

Samoin kun olen hitsannut kuorma-autoihin työvalon kannakkeita, ei nekään ole viellä putoillut pois.


Mikä tuo kirjavanvärin saumajuttu on?

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja Mutamies

Mikä tuo kirjavanvärin saumajuttu on?

No mulle juurikaan mitään hitsauskaasuista tietävälle on niin kerrottu, että jos rosteria hitsailee väärällä kaasulla niin saumasta tulisi läpeensä kirjava, sateenkaaren väreissä oleva, mikä ei siis lähtis hiomallakaan kirkkaaksi.

Mitä väliä noilla kaasuilla sitten oikein on jos ihan väärälläkin kaasulla tulee ok-näköistä saumaa...? Missään kaasuopuksissa ei esim. Mison 18 tai 25:n kerrota sopivan edes huonosti ruostumattomalle.

[Mutamies]

Joopa joo.

[-MaTTi-]

Tossa vielä Agan opuksesta ruostumattoman hitsauskaasuista:

Yksi perusasioista ruostumattomien terästen kohdalla on ymmärtää hitsausprosessin vaikutus korroosionkestävyyteen. Jos suojakaasun hiilidioksidipitoisuus MAG-hitsauksessa umpi- ja metallitäytelangoilla ylittää 3 %, seurauksena voi olla hitsiaineen vahingollista hiilettymistä. Hiili reagoi teräksessä olevan kromin kanssa muodostaen raerajoille kromikarbideja.

Raerajan lähellä olevien alueiden kromipitoisuus vastaavasti laskee ja korroosionkestävyys pienenee (raerajakorroosio). Nykyisin useimmat ruostumattomat teräkset ovat kuitenkin erittäin matalahiilisiä tai stabiloituja, jolloin edellä kuvattu ei tavallisesti muodostu ongelmaksi ruostumattomia teräksiä hitsattaessa.

Eli ei kai tuo normielämässä niin kranttua sitten ole...

[kivinen]

Tänään vedin RST-langalla terästä valurautaan kiinni ja kaasuna CO2. Ainoa ongelma oli, että isolla virralla lisäaine oli niin juoksevaa, ettei oikeen meinannut pysyä pystypinnalla. Sauma jäi kiiltäväksi, enkä värimuutoksia nähnyt.

Ei kai tuollasissa B-kohteissa ole muuta väliä kun, että pysyy kiinni. Sit jos ei pysy niin hitsataan uudestaan. Seuraavaksi vois kattella vaikka jotain sopivia puikkoja...

[patroltd]

Joo, vähäiset rosteri hitsaukset on paljon helpompi vetää puikolla kuin migillä. Hyvä invertteri ja 2,5-3,25 mm esim. esab63.20 puikkoja niin johan tarttuu. Ohuemmat pellit ja putket sitten tigillä.

[-MaTTi-]

Pikkunen invertterikin olis (en oo ees laatikosta ottanu pois) ja aikoinaan mopoiässä hitsailin mopon pakoputkeeki puikolla ja hyvä tuli. Nyt vaan tuntuu että migillä sais nii paljo tarkemman ja paremman sauman, tai et ainaki just helpompi olis migillä vetää ku puikkoo rapsutella.

Otin 1.6 mm rosteripuikkoja nipun tänään myös, pitää kokeilla miten se surruuttaa toi italialainen 80A invertteri niitä. Eihän sitä tiijä vaikka nätinki sauman sais.