Kissoista

[Killman]

Mielipaha on hiukan lievä ilmaisu, mutta kiitos Nana, näinhän se menee...

[Bänkster]

Eläimeen kiintymistä ei pysty ymmärtämään ihminen, joka ei ole sitä koskaan kokenut. Se voi olla todella voimakasta ja eronhetki ottaa koville.
Mä näen vieläkin unia säännöllisesti mun kissasta, joka lähti jo yli vuosi sitten..

Vain aika parantaa...

[Team Lypsikki]

Mullakin tulee usein mieleen mun ensimmäinen kissa, jonka ilves vei vuoden iässä. Koskaan en ole tykänny kissoista, mutta tää vei jalat totaalisesti alta. Istui käskystä ruoka-aikaan, nautti kylpemisestä lavuaarissa ja sunnuntaisin paras leikkipaikka oli tyhjä kaljalaatikko

[Skorpioni]

Minulla ei ole ollut aikuisiällä kissaa, mutta lapsena oli useita. Myrkky, tai ampuja kissat vei. Voi, kuinka niitä kissojani itkin ja ikävöin.

Kerran tytär toi meille löytökissan, joka vietti meillä runsaan vuorokauden. Kiinnyin jo tuona aikana kissaan. Vein kissan kuitenkin Karsikon löytöeläinkotiin, koska ajattelin, että kissan omistajat kaipaavat kissaansa. Ilmoitin myös radiossa löytökissasta. Toivon vieläkin, että kissa on saanut uuden kodin, eikä se ole kokenut samaa kohtaloa kuin naapurin kissa.

Tietenkin toivon, että kissan alkuperäiset omistajat ovat vaivautuneet kyselemään kissaansa ja hakeneet kissan itselleen takaisin, huolimatta siitä pienestä korvauksesta, jonka löytöeläinkoti veloittaa.