juupajuu. itellä oli aikonaan autonmyynti edessä, kun armeijaan oli lähdettävä. oli kosla useemman kuukauden myynnissä ja alko aika käymään vähiin. oli siinnä sitte yks ystävä jonka olin kyllä tuntenut jo useamman vuoden jo ennestään. ite tiesin että persaukinenhan se miekkonen on, mutta kun tahtoi auton ostaa ja antoi pari sataa käsirahaa niin päätin sitten auton myydä kaverille. osamaksuista sovittiin ja auto vaihto omistajaa. nooh, meni pari kuukautta ja kaveri oli hyvinkin hiljakseen itestään ja ite olin valtion palveluksessa niin eipä ollu tuota aikaa sen kummemmin kaverilta rahoja kysellä paitti ku lomilla sattu näkeen. meni puol vuotta ja sama meininki, ei ollu "just sillä hetkellä" ku tavattiin ni rahaa sällillä. no hirveistä summista ei ollu kyse niin viittiny siinä sitte alkaa keuhkoomaankaan niistä. no sit ku pääsin intistä ni kaveri oli ottanu ja vaihtanu maisemaa, sama numero sentään oli edelleen, ni soittoa niin kauan kunnes vastasi ja kyseleen että onko aikomustakaan hoitaa velkoja poies, alko kaamee selittely ja mutina siel toises pääs puhelinta. koetin asiaa valaista että hoitaa vaik euron viikossa kunhan ees jotain, "joojoo, kyl tää homma hoituu. soitan sitte ku tuun kotinurkille...". no sitte eip kuulunnu yhtään mitään siittä kaverista ja numeroki oli sitte jo vaihtunnu. kerran sen satuin tossa raitilla näkeen, ni yritti viel lähtee karkuun, mut huomasi että äkkäsin sen siinnä pörisemässä. kaamee selittely alko taas ja muuta paskaa siinnä. sanoin toverille että se on ny semmoi homma että seuraavan kerran ku äkkään sen siinnä pyörimässä, ja ei oo rahanmaksuaikeissa, ni se on satavarma turpakeikka. sehä tiätty värisi ja tärisi siinnä, ja lupasi ja vannotti että juujuu eläny eläny saat saat rahas jne. jne. seuraavan kerran kun siittä sällistä kuulin, ni oli ottanu iteltään hengen poies. oli näet vähän joka suuntaan pystyssä ja muutaki härdellii vissiinki ennättäny touhuumaan. rahat jäi saamatta ja sen jälkeen ei paljo oo osarikauppoja tehty...
__________________
kötköttimet on kivoja
|