Paukkusaha?

[jv]

uusista en tiedä mut mulla on -94 vuoden isohko partneri ja on toiminu moitteetta tähän päivään asti. ainut remotti mitä oli niin sytkäpuola oli liikkunu liian kauas vauhtipyörästä ja sen kun laitto rakotulkin avulla paikoilleen nii taas rokkaa.

aina lähtee kolmannella vetäsyllä käyntiin, vaikka seisos koko talven kylmässä.

nii ja toi saha oli ammatti metsurin jokapäiväisessä käytössä pari kolme vuotta ennen kuin mulle tuli.

kuljetus/säylytys lootaa ei ole mut sen tekisin itte jos sellaisen tarvitsisin.


ja kaikkein tärkein tossa sahassa oli aikoinaan sen hinta. kolmen vartin kossun siitä joutu maksamaan

[hiski]

Vaikka itellä onkin husokki niin Echo on myös hyvä vaihtoehto. Siskonmies rakenteli talon ja teki muutkin puuhommat pikkusella Echolla. Sit se hylättiin uudemman koneen tieltä, ja kerran koitettiin piruuttaan ni lähtiköhän tokalla käyntiin +5v seisomisen jälkeen.

Noi uudet husset nimittäin ei jo muutaman viikon sahaamattomuuden lähde kuin melkosella nykimisellä, ärsyttävää kun pikku sahaukseen saa tehä töitä että kone on tulilla..

[sami73]

K-Rauta myy ainakin Homelite merkistä sahaa joka on jo valmiiksi kovassa "laukussa".Tilaa on myös viiloille ja tulpan avaajalle....

[Jappi]

Alkuperäinen kirjoittaja hiski

Noi uudet husset nimittäin ei jo muutaman viikon sahaamattomuuden lähde kuin melkosella nykimisellä, ärsyttävää kun pikku sahaukseen saa tehä töitä että kone on tulilla..

Sama on tauti vanhoissakin...

[dieselmoottori]

Pari kertaa leikkasi Hussen 40:n kiinni vaikka varmasti oli seokset kohdillaan kaasarissa ja öljypolitiikka kunnossa.
Vittuunnuin ainaseen männänvaihtoon ja sen jälkeen on käytössä olleet kiinalaiset markettisahat. Isolohkosesta maksoin 150e ja pikkusesta 99e. Vaikka ei työkseen sahatakkaan niin maalla kuitenkin puulämmittäjä joutuu viikottain sahaa laulattamaan. Saman asian ovat ajaneet.

[Reetu]

Täällä on 2054 Jonsered turbo. Ei pahaa sanottavaa, laukunkin saa saa kaupasta jos tarttee.. Tosin näpräämiseen tietysti turhan raskas.

[jamppa.w]

mulla 3kpl stihl 024:sia ja muutama husse. kaikki asiakkaiden vanhoja joko väljiä tai kiinni kilkanneita. uudet renkaat tai männän laittanu niin hyvin kukkuu.

stihl:ltä löytyy sekä pehmeä että kova laukku tarkaan en hintoja muista mut kovalaukku on noin 40€

[Heikki L]

2054 Jonsered turbo täällä kanssa tuo saha, sahaa hyvin kun lähtee käyntiin.
Mutta saa kyllä välillä repii aikeen perkeleesti ennen kuin suostuu käymään.
Aika yksilöitä nääon, appiukolla sama saha samasta liikkeestä ja se lähtee aina viimesitään kolmannella.

säädöt on sahoissa samat ja tulpat silti mun sahaa saa nytkyttää joskus vartinkin ennen kuin suostuu tulille.
110 dolmari oli ennen jonsua, toimi 21v moitteetta, perin vaarin siskon mieheltä

[sisua45]

Mulla on en-muista-kuinka-vanha Stihl, aikoinaan isäukon ostama. Se lähtee aina käyntiin, viimeistään kolmannella nykäisyllä. Nyt viimeeksi -15 pakkasella ryyppy päälle kaksi nykäystä, lupasi, ryyppy pois, ja kolmannella käyntiin. Seisonut kuukausia. Mainio saha. Tulpan vaihdoin viimeksi ehkä 5 vuotta sitten? Kuka sen moottorisahan keksikään...?

Veljellä on uusi saman kokoinen Husku. Melkein samantuntuinen käteen, mutta lähtee huonommin käymään.

minkä merkkinen vehe on kyseessä, kunhan on valmistettu ennen -95.

Kaikki sahat tomii merkistä riippumatta, jos ei ole jotain vikaa!

Jotain sahamerkkiä mollaava henkilö ei yleensä tiedä sahan rakenteesta höykäsen pöläystä, eikä välitä tietää!
Sahan pitäisi olla muka sellainen ihmevekotin, joka toimii huoltamatta ja kuluvia osia vaihtamatta ikuisesti.

Itselläni ja naapureillani on ollut kaikki yleisimmät merkit variaatioineen, joita olen huoltanut, korjannut ja käyntiin laitellut.
Ongelmallisimpia ovat olleet poropeukaloiden "korjaamat" ja säätämät vehkeet.
Luomuvika löytyy yleensä helposti, mutta jos joku on sen sahaan "korjaamalla" kehitellyt, niin pitää siinä sitten mielikuvitustakin vikajahdissa käyttää.

Huvittavimpia on sitten kaverit, jotka ovat korjauttaneet sahaansa jollain korjaamolla ihan tuntuvilla summilla. Heille kun sitten etsii järjettömän (teko)vian ja saa sahan kondikseen, saa yleensä palkaksi lupauksen "kaljat tarjoan". Nyt eläkeukkona alkaa huoletta, että kunhan vaan kaikki vuosikymmenien lupaajat eivät rupeaisi tuomaan niitä kaljojaan yhtäaikaa. Alkoholistiksihan siinä vielä pitäisi vissiin sitten ruveta...

Siis käyttösahaksi hyvin huollettu vanhus ja huolto-ohjeet joltain eläkeläismetsurilta, se on siinä!

P.S. Tallissa ikuisesti toimivia: kolme huskua, kolme partneria, raketti, sachs dolmar ja pikkuraivuri kaaz.
Sittein vielä melkoisen epäluotettava, muovinen "Partner/Electrolux"-raivuri vuodelta 2002 ( Partneria siinä on se tarrateippi kyljessä). Tekeleeseen on pitänyt tehdä itse lujempia osia alumiinista yms. muovisten tilalle, käynnistinlaitekin lähes kokonaan...rempula mikä rempula, horsmanniitton varmaan tarkoitettukin.

[Kartse1]

Itse olen sahoja kiskonut käyntiin jo yli 30v ja kokeillut jos jonkinlaista käynnistys"kikkaa".
Myös sahat ovat yksilöitä ja ne pitää vain opetella tuntemaan.

Paras konsti tuollaisen huonosti käyntiin lähtevän sahan käynnistämiseen on kokeilla erilaisia variaatioita.
Itselläni toimii Jonreredsin 520 ja Hussen 444:ssa (omia ammattisahoja jostain 80-luvun alkupuolelta) tällaiset rituaalit:

- Ryyppy täysin päälle
- ei lainkaan kaasua
- nykäistään narusta niin monta kertaa, että hörähtää
- ryyppy pois
- ei vieläkään kaasua
- nykäistään käyntiin
- vasta tässä vaiheessa lipsutellaan kaasua ja lämmitetään konetta rauhallisesti hetken aikaa.

Tuon Jonseredsin ostin naapuripalstan kaverilta varaosiksi, kun se meni raivopäissään hakkaamaan sahansa männyn kylkeen,
kun se perhana ei taaskaan lähtenyt käyntiin. Ostin siihen käytetyt posket ja uusin katkenneen laipan & ketjun.
Joskus 10v sitten uusin kaikki tärinänvaimenninkumit + tulpan. Kone on saanut rajuakin laulatusta koko ajan ja oletettavasti kestää
poikienkin sahaukset vielä monta vuotta...

Sahatyyppinä tuon ikäluokan Jonseredsit sopii ainakin minun käteen, kun niissä on riittävän hyvät tärinänvaimennukset pitkäaikaisiin sahauksiin.
Hussekin on hyvä saha muuten, mutta sai siirtyä juuri tuon liian kovan kahvarakenteen takia.
Alkoi tulemaan sitä valkosormisuutta. Turhia taukoja täytyi pitää, kun näpeistä katosi tunto jatkuvasti.
(Vaivojen aiheuttaja löytyi vuosia myöhemmin, nuorempana auton ympäriajossa nitkahtanut & murtunut niska puristi käden hermoja juuri sahausasennossa).

Pari viikkoa sitten huoltelin kaverin 5 sahaa, se kun nykyään tekee ihan työkseen pihapuiden kaatoja, niin sahat pitää olla kunnossa.
Keljuttaa tulla 15m korkealta alas, kun se saha ei lähdekään siellä puussa ollessa käyntiin...

Kaverilla on parikin erilaista sellaista pientä "yhden käden" sahaa, joilla on kätevä karsia oksia pois tieltä ja sit sieltä latvasta alkaen pudotella pätkä kerrallaan alas.

Pari oli Ehcoa ja yksi oli jokin T:llä alkava japanialainen tai kiinalainen pikkusaha.
Ihan käteviä vehkeitä tuollaiseen pikkuhommaan ja palvelee ihan täysin pienien puiden satunnaisissa kaatamisissa / nuotiopuiden tekemisessä offausretkellä.

[Jeep-Ukko]

Minä taas oikein mitään tiedä, mutta

Pölli koulussa kun joutui moottorisahalla ihan oikeisiin töihinkin....niin mulla oli käytössä Stihl 020, sellainen erittäin pieni ulkomitoilleen ja köykäinen, laippakin oli alle 30 cm pitkä. Taka kahvakin oli hivenen sahan päälle tuleva (ei kuitenkaan se kirvesmies malli jossa kahva on kokonaan sahan päällä), joka lyhenti sahan mittaa.
Sen verta vanhan oloinen, että varmasti -80 -90 lukujen taitteesta oli??
Sen muistan että niitä oli 2 eri sahaa, toisen lätkässä luki Made in Canada, toisessa USA.

Erittäin hyvä tuollaiselle 10-25 cm halkasiaiselle puulle, harvennuksella. Tuli sillä koitettua, että järempi, melkein 60 cm tyveltä oleva kuusikin katui.
Täytyy vaan ne niksit tietää, (kaato kololta päin pisto puun sisään, ennen kuin tekee lopullisen kaato sahauksen, jne...)

Hyvin toimi, lämpimästi suosittelen jos jostain hyvä löytyy.
---

Huskullakin tuli koitettua. Ja erittäin hyviä. Tuollei oikeissa metsä töissä Huskun muotoilu on erittäin hyvä.
Isommat Stihlit tuntui liian isoilta möhköiltä, joten niitä en itse ottaisi...

---------------
Isä ukko osti muutama vuosi sitten Tuurista, Veljekset keskiseltä, Husqvarnan, jonkin pienen mökki(?) sahan. Päälle käsin ihan tosimiehen saha, ja kyljessä lukee muistaakseni 45 (vai oliko 55?). Ulko mitoilleen pienempi kuin perus 345 metsurinsaha. Mutta ihan tehokkaan oloinen ja on hyvin toiminut, mitä rankametsässä ja muissa pikku askareissa tarvinnut.
Ja makso alta 200 e, ihan hyvä ostos ollut.

Mulla on kotona kotona jemmassa ammatti metsurin saha 345 (oliko se E vai XP, en muista, toista vuotta sitten, kun viimeksi koko sahaan koskenut, sellainen malli missä se pääly koppa on pika klipseillä kiinni), itsehän en ammatikseni koskaan ole sahannut. Kiinni leikanneena ilmaiseksi sain, pienellä remontilla kuntoon, ja hyvin toimii.
-----

Siihen käyntiin saamiseen on yksi niksi, eli sammutus.
Aina kun sahaat, niin sammuta ryypyllä. (STOP-tappokatkaisijaa käytetään vain hätätilanteissa).
Jolloin seuraavalla käynnistyksellä koneessa on sopivasti kakkua, ja lähtee shutkot helposti, (tosin jos saha seisoo todella kauan, niin kyllähän se bensa aina haihtuu,varsinkin nykybensa).

Sitten kun seuraavan kerran kylmää sahaa käynnistää, niin ensin ryyppy päälle ja kaasu.
Muutama vetäisy että hörähtää.
Sen jälkeen ryyppy pois, mutta antaa kaasun olla.
Yleensä heti seuraavalla vetäsyllä käynnissä.

Tää sammutus/käynnistys on toiminut lähes kaikissa sahoissa joilla sahaillut, kunhan säädöt on olleet kohdillaan.

Jokainen saha tietysti on oma yksilönsä.....
------

Itse tekisin vaneri laatikon, jossa kansi ja sinne laatikon sisään jokin muovi kaukalo pitämään valuneet öljyt ja bensat, ja kun antaa kaukalon olla irtomallinen, niin se on helppo putsata.