Ite oon motoristi (pyörä myynnissä ID:434675) ja ajanut kymmeniätuhansia kilometrejä kaksipyöräisillä. Kaikki vaaratilanteet, mitä on vuosien varrella tullut, ovat olleet autoilijan tai luonnonelukan aiheuttamia. Yhtään todella läheltäpititilannetta ei ole onneksi tullut. Lähinnä tämä johtuu siitä, että opin hyvin aikaisessa vaiheessa kyttäämään jokaista sivuavalta tieltä tulevaa autoa ja muutenkin ennakoivasta ajotavasta (ja varmaan tuurista).
Virallisia tilastoja en tiedä, mutta ainoa vakava moottoripyöräonnettomuus, joka on tutulle käynyt, oli tällainen:
Kaveri oli ajamassa kevarilla Haukiputaan Kellon keskustan kohdalla risteyksessä suoraan pitkin vanhaa nelostietä. Täysin avoimessa ja näköesteettömässä risteyksessä auto ajoi pyörän eteen. Väistömahdollisuutta ei ollut. Kaverilla sattui onni onnettomuudessa ja osuma sattui auton keulaan ja hän lensi konepellin yli. Kaverilla murtui käsi eikä muita vammoja oikeastaan tullut (hidas ajonopeus pelasti). Siinä voi kuvitella miten olisi voinut käydä oksavaijeriin osuessa.
Omasta kokemuksesta voin kertoa, että lähes jokaisella yli viisi minuuttia kestävällä ajoreissulla arvioi joku autoilija etäisyyden lähestyvään pyörään liian pitkäksi ja tulee liian pienellä välillä eteen. Ongelma korostuu näin keväällä. Moottoripyörä jää myös todella helposti sivu- tai kulmapalkin taakse kuolleeseen kulmaan. Myös itsellä on joskus jäänyt autolla ajaessa moottoripyörä palkin taakse.
Aina voi sattua se arviointivirhe tai puhdas huono tuuri ja onnettomuus sattuu. Jos pöljäilee liikenteessä ja kaahailee tai muuten törttöilee on se jokaisen omaa idioottimaisuutta. En kuitenkaan näe mitään järkeä lisätä ehdoin tahdoin toisen tielläliikkujan loukkaantumis/kuoleman riskiä. Varsinkaan, kun aiempien postausten perusteella oksavaijerit nähtävästi voi tehdä helposti irrotettaviksi.
Tuollainen suhtautuminen, että "mitäs tulee siihen keulaan heittäytymään", osoittaa mielestäni pahaa asennevammaa ja vakavaa piittaamattomuutta toisia tielläliikkujia kohtaan.