Sorvijuttuja

[sisua45]

Ison sorvin historiaa, ja muuta pientä



PROGRES sorvin rungossa näkyy valmistajat nimi, sekä paikkakunta.



Hiukan taas googlea kehiin (2 tuntia), ja jo vain löytyi sorvin valmistanut tehdas. Kuva on ilmeisesti vuodelta 1906?



Nyt kun olen katsellut tuota suurta valurauta kasaa enemmän, niin on alkanut häiritä se, että se on vinossa ulko seinään nähden. Sorvi on 4.5 metriä pitkä, ja perimätiedon mukaan 4 tonnia painava. Millähän sitä siirtäisi?

Koko komeus lepää kahden lankun päällä. Ei mitään kakkos-nelosia, vaan 80x220 mm. Laiton lankkujen väliin lisää tukipuita. Sitten pönkä rautaa kiinni betonilattiaan 12 mm kiilapulteilla. Lopuksi ruotsalainen 10t Nike kyljelleen ja pumppauksia.

Liikkuipas se helposti..! Sorvi siirtyi loppujen lopuksi itäpäästä noin 30 cm ja länsipäästä 10 cm. Nyt kone istuu hienosti suorassa tehdassalissa, ja samalla tuli lisää tilaa muille romuille.

Aivan samanlaista PROGRES 545 sorvia en ole löytänyt mistään. Mutta hieman samanlainen, mallia 535 löytyi:

https://www.auctelia.com/en/used-equ...aItem000066123

Tuossa ilmoituksessa on merkki väärin, kuuluu olla yhdellä S-kirjaimella. Soppaa sekottaa norjalaisten PROGRESS-OSLO, mikä on tyystin eri sorvi.

[TimJus]

[Säätäjä_setä]

Sattuko jotenkin liian pieni teräpidin?

Sisun Progres tarinat mielenkiintoista historiaa.

[Rytari]

Nyt ku ei ole kymmeneen vuoteen tullut työkseen koneistettua on herännyt vähän haave jos sorvin kattelis tallille, ne vaan tuntuu olevan kovin kalliita. Jyrsinkone mulla oli, mutta senkin tulin kiukuspäissäni myyneeksi viitisen vuotta sitten kun en saanut siihen asennettua mittasauvoja paikalleen, saati sähköjä muutenkaan, teriä jäi laatikkoon ja koneruuvipuristin hyllyyn mutta kyllä se sorvi silti hyödyllisempi olisi, sopivan ku vaan löytäis, ei ihan taskukokoista, sais siihen vanne mahtua pyörimään.

Mistä se johtuu että lastun irtoaminen haisee niin mukavalta, ainakin omaan nenään siinä on semmonen tuttu tuoksu.


Noh, olihan tuolla kansiossa aiheeseen löyhästi liittyvä kuva teräpalasta ajalta jolloin puhelimen näyttö oli hieman pienempi ja kestävämpi.

[JasuT]

Tänään tuli lennätettyä lastua lattialla pikku-Bernardolla. Ihan sopivan kokoinen pieneen talliin, ja pienten osien valmistukseen...


Tuommoset tekasin, muuten hyvät mutta pieni mitoitusmoka sattui, unohdin erään oleellisen mitan joten uusiksi meni...


Tämmöiset sitten seuraavaksi, vaikuttaisi sattuneen sopivammat toisella yrityksellä. Aikanaan sitten totuus selviää...

Joo, on vähän pienempiä vermeitä, ruuvit on tuossa mun isoimmassa vispilässä "jopa" M3 kierteellä, jokunen M4 löytyy, pienemmissä kaikkea M1.4 kierteestä lähtien valtaosan ollessa M2 ja M3...

[Säätäjä_setä]

Rytarilla oli hauska kuva. Vetäistään saman tien toiseen laitaan.
Tässä sorvin teräpala ja M2 kierretappi.

Havainto viime kesältä kun sain hankittua landepajalle lopulta sorvin. Joo "autotalliluokan" sorvit ovat hinnoissa ja lisäksi niiden elinikä torissa on tunteja. Kaikki mikä tulee myyntiin näyttää menevän heti kaupaksi. Jos tiloja isommalle koneelle, niin niissä näyttäisi olevan parempi "kilohinta" ja myös ns löytöjä.

[Säätäjä_setä]

Alkuperäinen kirjoittaja JasuT

Tänään tuli lennätettyä lastua lattialla pikku-Bernardolla. Ihan sopivan kokoinen pieneen talliin, ja pienten osien valmistukseen...

Mikä Bernardon malli? Minkäkokoinen ER colletti istukka tuossa koneessa on?

[Säätäjä_setä]

Tästä se taas lähti. Kiinanihmeessä valuosat tuntui käyttökelpoiselta, mutta veivit oli niin kiinaa kun vaan kiinaa voi olla. Väljät, kierot, karkeat eli kaikki viat mitä niihin pystuyy vaan valmistamaan.
Olin nähnyt jo etäisen vision, että teen uudet ruuvit läpi pöydän ja laakerit molempiin päihin. Näin rakenteesta saa lähes välyksettämän. Ainoastaan vatomutterin klappi jää jäljelle.



Visio kirkastui kun sattumalta löysin IKH:sta mustaa 10x1.5 kierretankoa. Samaan kasaan vielä 6201 32x12x10 laakereita, M10 jatkomuttereita sun muita aihioksi kelpaavia osia. Kokeen perusteella musta kierretanko tuntui toimivan hyvin vaikka ei olekkaan acme kierre. Syöttö tällä tangolla olisi 1,5mm / kierros. En antanut asian häiritä koska DRO:n asennus oli myös mielessä.



No oli niissä valuosissakin sanomista. Valuun jääny joku rotanpesä, mutta ei ole näköjään haitannu valmistusta.

[JasuT]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Mikä Bernardon malli? Minkäkokoinen ER colletti istukka tuossa koneessa on?

Bernardon kyltissä lukee KF 20 eli se on vissiin sen tyyppi?
Istukassa tekstit MK3 M12 ER32, istukan laatikossa HRB18, holkit 3-20mm.

Sopivasti vähän sisäänajettuna löytyi torista, jotain pientä polkupyörien kunnostukseen liittyvää oli tehty. Oliko sitten liian pieni, kun olin ainoa joka siitä jotain kysyi, vaikka ehti jonkin aikaa olla tyrkyllä..?

Eihän tuolla mitään isoa mahdu tekemään, mutta tuommoisiin pienempiin juttuihin ihan omiaan...