Sorvijuttuja

[Säätäjä_setä]

En halunnut pelotella, mutta valitettavasti Kivinen on asian ytimessä. Nykyaikaiset taajuusnuuttajat kehittävät istumalihaksia ja lukutaitoa.

Muutama vuosi sitten rakensin kaverille ison antennomaston kääntöohjauksen. Siihen tuli kaksi pientä "nykyaikaista" Yaskawa V1000 Vector Control Drive taajuusmuuttajaa. Tässä vehkeen manuaali malliksi. Ei ole kuin 500 sivua. Konfiguraatiossa tosiaan parametrejä tuhansittain.
https://www.yaskawa.com/delegate/get...PC71060618.pdf

No tässä vastaus on, että ei auta muuta kuin lukea ja opiskella. Oikotietä ei ole. Asetuksia on niin paljon, että käytännössä ainoa järkevä reitti on ladata valmistajan konfigurointisoftat ja myös opiskella ne. Manuaalit jälleen satoja sivuja. Vielä sellainen huomio, että taajuusmuuttajan teholla ja monimutkaisuudella ei ole suoraa yhteyttä. Pienetkin voi olla monimutkaisia ja päinvastoin.

No ei maailma tähän kaadu. Vanhat taajuusmuuttajat ovat yksinkertaisempia kuin nuoremmat kuten vanhat ukotkin. Esimerkkinä mun pikkusorviin asennettu vanha Omron 3G3SV. Siinä on viitisenkymmentä parametriä joista kymmenkunta tärkeää/pakollista. Nämä pystyy hyvin konfiguroimaan laitteen oman näytön ja näppäimistön avulla. Manuaali muuten vain 66 sivua.

Vielä ihan muu juttu. Radioukkojen näkökulmasta lähes kaikki taajarit ovat katastrofeja. Suojaamattomalla kaapelilla väärin kytketyt systeemit ovat melkoisia häiriölähettimiä. Myös sähköistä asennusta varten kannattaa lukea ohjeet.



Nykyaikaisia monipuolisia, mutta "konfigurointipainajaisia"



Yksinkertainen vanha Omron.



Myös nämä vanhat Siemenssit ovat yksinkertaisia. Kymmenellä parametrillä selviää.

[Säätäjä_setä]

Tuli hommattua ER32 holkki-istukka ja setti holkkeja. Meininki tehdä sovitteet myös muihin koneisiin. Myöhemmin selviää mikä tarkkuus. Ovat ainakin läpi hiottuja holkkeja.

[riude]

Eipä noissa uusissakaan tamuissa sen enempää niitä peruskäytössä tarvittavia parametreja sen enempää ole kuin vanhoissakaan. Siis joita tarvitsee muuttaa tehdasasetuksista.
Moottorin nimellisarvot ja rampit, ja ehkä ohjaukseen liittyviä juttuja, riippuen miten sitä haluaa ohjata.
Nykytamuissa on yleensä napit ajoa ja nopeudensäätöä varten valmiina naamataulussa, joita ei vanhemmissa ollut läheskään kaikissa. Kuten edelläolevista kuvistakin voidaan todeta.

Lisäksi nykytamuista saa yleensä ulos 24vdc apujännitteen rajakytkimille yms. tarvittaessa.
Puhumattakaan esim. siemensin g120 yms. tamuista, joihin pystyy tekemään itse pientä ohjelmanpätkääkin, eikä erillistä ohjaavaa logiikkaa tarvita.
Esim. joku kuljetin, joka pysähtyy kun rajalle tulee tavaraa, ja käynnistyy taas kun se poistuu jne.. Mutta nämä on tietysti jo vähän "edistyneempää" käyttöä.

[sisua45]

Helpot ratkaisut, eli taajuusmuuntajat, alkoivat kuulostamaan siltä että meidän verstaalla kukaan ei osaa sellaisia kosketella. Siispä takaisin perus asioiden pariin... eli niitä joita osataan ihan ite tehdä.

EXCELLOn nykyinen, ainakin 40 vuotta paikallaan ollut, alkuperäiseen nähden nelinkertainen moottori, heiluu poratessa. Miksi näin?

Moottorin kiinnitys on hieman erikoinen. Porakoneen valurauta rungossa on reikä, johon sähkömoottorin 35 mm akselitappi kiinnittyy. Aikaisemmista kuvista näette, kuinka se kuuluisi olla (harmaa porakone), ja kuinka se aikaisemmin meillä oli, (vihreä porakone).

Juurisyyksi (2020-luvun teollisuuden muotisana, jota töissä viljellään viljasti, ja joka allekirjoittanutta vituttaa niin että veri ei kierrä) paljastui moottorin 5 mm taustalevy, sekä sen kiinnitys kahdella pultilla ilmeisesti alkuperäisestä sähkömoottorista leikattuun palaseen. Vaikea selittää, vertailkaa kuvia ne joita asia jaksaa vielä kiinnostaa.

Koitin kiristää heiluvaa liitosta, ja naps, toinen M10 pulteista poikki. Vittu, nyt pitää tehdä kaikki uusiksi...



Seurasi siis tunti tolkulla rälläköintiä, hitsaamista, sorvaamista, poraamista, viilaamista, jne. Tässä lopputulos joka on tukeva. Alkuperäiseen akselin (70 mm pitkä) on nyt hitsattu 16 mm paksu pyöreä laippa. Siihen on tehty 4 kpl M10 kierrereikää, johon pultataan uusi 8 mm paksu moottori teline.



Nyt kokoonpano näyttää tältä. Ennen moottori oli vinossa pora-akseliin nähden, ja remmilinja oli korkeus suunnassa 15 mm pielessä. Nyt se on jumalauta justiinsa!



Moottorin hihnapyörä on A-remmille tarkoitettu, ja B-remmi kulki aivan sen ulkoreunaa, ja vielä reilusti se yli. Lisäksi siinä oli aika lailla kulumaa nimellismitan kohdalta. Hieman sai sommitella sorvin kelkkaa ja teriä että sai sorvattua hihnapyörän molemmin puolin 20 asteeseen (remmi 40 astetta).

Onko teillä hetki aikaa puhua kiilahihnoista?

Tässä porakoneessa oli tehtaan jäljiltä lattahihna, läskiremmi, mutta nykyään V-hihna B64. B tarkoittaa leveyttä 17 mm, ja 64 pituutta tuumina, joka tekee millenä 1625 mm.

Helppoa eikö niin? Periaatteesa kyllä, käytännössä ei..

Näissä 40 asteen hihnoissa, joissa on tuuma mitoitus, nimellismitta on sisämitta. Tämä esimerkki hihna on ulkoa 1694 mm. Rullamitalla sain tuloksen 1700 mm.

Viimeisen 50 vuoden aikana moni auton tuulettajan hihna, esim SPA 13x1700, on mitoitettu ulkomitan mukaan.

Tuolta saa hyvää tietoa remmeistä, siltä katsoin itsekin mitä olikaan B-hihnan kulma:

https://halikonkumipalvelu.fi/sites/...hihna-INFO.pdf



Aiemmin laskeskelin poraus karan nopeutta, ja sain tulokseksi 286 rpm.

Sitten muistin, että onhan mulla mittarikin siihen ja oikein Biltema merkkinen! Ostin tämän pelin ehkä 15 vuotta sitten. Aikanaan mittasin muistaaksi yhden polttomoottorin kierroksia. Sitten värkki jäi seisomaan ja patterit oksentivat koneen sisälle.

Ei muutakuin patterikotelon siivousta, ja kolmen euron sijoitus uusiin virtalähteisiin.

Tuloksena karan nopeus 290 rpm, ja moottorin 1490 rpm. Molemmat tulokset ilman kuormaa. Aiemmin valehtelin 286 rpm, ei mennyt kauasksi.

Moottorin hihnapyörän sorvauksen jälkeen karan nopeus on 273 rpm. Eli välitys muuttui 5.14 --> 5.46. Remmi on aika kulunut, ajattelin tilata uuden. Uusi remmi lisää välitystä. Jossette usko, kysykää vaikka mopoauto pojilta!

Tämä ei ollut oikeastaan porakoneen entisöintiä. Muutoksia muutettiin paremmaksi. Jos tätä entisöidään, niin nyt tehdyt muutokset siistitään ja maalataan aikakauteen sopivaksi.

(Edellä mainittuihin muutoksiin ei ole ostettu mitään osia tai tarvikkeita, kaikki on löytynyt omalta verstaalta. Lisäksi kului kaksi laiskaa työpäivää, seä kuusi keskiolutta. Nyt ajattelin jouda päälle pienen jaloviinan)

[Säätäjä_setä]

Wolfin kamppeissa tuli myös tällainen johteisiin kiinnittyvä pöytä. Alkuperäinen käyttötarkoitus vähän hämärän peitossa. Ajan saatossa joku vetässy siihen laikalla kolme railoa. Putsauksen jälkeen tästä kasvoi idea, että tostahan voisi tehdä pienen sahan vaikka halkaisuja varten. Tilasin 100mm HSS terän ja tein sille karan. Osa romuloota murikoita ja itse akseli Puuilon vedettyä tankoa. Tästä myöhemmin. Laippa kiinni akseliin lämpösovitteella. Kellotuskuva jäi ottamatta, mutta suoruus meni satasen sisään.

[Säätäjä_setä]

Teriä tilatessa tuli otettua samaan kasaan myös 50mm HSS "sirkkelinteriä". Nämä enempi jyrsinkone mielessä. Voipi olla käyttöä pienissä halkaisuissa.
Tässä karan teossa kokeilin miten kilopultit soveltuvat aihioiksi pikkuhommiin. Varmaan laadusta kiinni, mutta 8.8 pultit tuntuvat olevan hyvin sorvattavaa kamaa. Helppo hankkia ja kohtuuhintaisia. Itse kara M12 pultista ja laippa M10 laippapultista. M5 ruuvilla kasaan

[Säätäjä_setä]

Hain Puusilmästä muutaman kangen akseliaihioita. Nettisivuilla kaikki koot nimetty Warma vedetty akseli xxmm. Huomasin vasta myöhemmin, että 16mm tangon lapussa lukikin Warma vedetty tanko pyöreä 16x1m. Saman näköistä tavaraa kun muutkin, mutta
https://www.puuilo.fi/warma-vedetty-akseli-16mm-1m
Sorvauksesta ei meinannu tulla mitään. Sama millä leikkuunopeuksilla ja syötöillä kokeili niin "revittyä pintaa" joka vedolla. Kokeilin myös eri teriä, mutta ei muutosta. Vertailun vuoksi aiemmissa kuvissa näkyvä laippamurikka jäi jokaisen vedon jälkeen sileäksi ja kiiltäväksi samalla terällä vedettynä. Myös 8.8 pulttien pinnanlaatu jäi aina laakista hyväksi.
Onko kokemuksia näistä Puusilmän akseleista?