G-Mersun KE Jetronic aivot

[Säätäjä_setä]

Sitten mielenkiintomme kohdistui tähän mekaaniseen säätimeen. Auton omistajalla oli yksi tällainen B-osa mitä uskalsi vähän purkaa ja tutkia. Onhan taas mekaniikalla ja hydrauliikalla tehty hieno laite. Ensimmäinen havainto oli, että välykset on yhtä pieniä kuin diesel pumpuissa. Tässäkin osassa oli jo "vanhan bensan" aiheuttamaa takertelua.
Tämän venttiili-säädin systeemin toiminnan kun ymmärtäisi loppuun asti niin olis aika pollee olo.



Sähköaivon ohjauksilla kun ei tuntunut olevan vaikutusta käyttäytymiseen ja polttoainepaineet kohdallaan niin jäljelle jäi epäily tämän seoksensäätimen kunnosta ja toiminnasta.



Auton omistajalla oli yksi käypänen todennäköisesti ehjä osa minkä vielä illanmittaan jaksoi vaihtaa autossa olevan tilalle.

Mersuhan oli vaihdon jälkeen lähtenyt nelivetosladissa pihasta.

[Säätäjä_setä]

Kinkkua sulatellessa kaavion tulkinta alkoi valjeta. Kuvaan 2kpl piirrettyjä pilottipaineohjattuja regulaattoreita onkin 6 kappaletta. Näillä regulaattoreilla ja niiden säädöillä tasataan suuttimien tuotto.
Ajankuluksi ja harjoituksen vuoksi purettiin B-varaosa ja autosta vaihdettu osa siinä toivossa, että juurivika löytyisi.

[Säätäjä_setä]

Ensin purettiin B-osa harjoituksen vuoksi. Hyvä näin tästä jo oppi monta asiaa miten pitää ja miten ei kannata toimia.
Tämä B-osa oli kauttaaltaan "bensamönjän" peittämä. Ensimmäinen oppi on, että jos tällaisen ruiskun joutuu jättämään seisomaan niin jotain säilytysbensaa masiinaan.

[Säätäjä_setä]

Vaihdetun osan purkamisessa ensisijainen tavoite oli löytää vian aiheuttaja. Tarkasta tutkiskelusta huolimatta sellaista ei löytynyt. Tutkiskelutarkkuudella ihan puhdas systeemi. Kasausharjoitus opetti monta yksityiskohtaa miten pitää toimia jotta saa kaikki hilut oikeassa asennossa oikeille paikoilleen. Tietenkin niin, että sisään ei jää roskan roskaa.



Ainoa epäilyttävä osa/kohta oli väsähtäneen näköinen, mutta ehjä regulaattoriventtiilien kalvo. Ei tuollakaan pitäisi olla merkitystä kun venttiilien toiminnan määrää jouset ja paine eikä tuon kalvon ominaisuudet.

[Säätäjä_setä]

Sopivasti joulupukki toi paskan kiinalaisen PC:hen liitettävän mikroskoopin. Laatu ei ole kummoinen, mutta sillä saa helposti suoraan PC:lle talteen dokumenttikuvia. Tässä esimerkkinä tuon pääsäätöventtiilin pitkulaiset aukot. Venttiilin karan yläosa siis liikkuu noiden aukkojen takana. Ilmaläpän ollessa kiinni virtaus minimissä ja "luukku auki" virtaus maksimissa. Helposti sanottu, mutta toteutus lienee ollut aikamoinen haaste toteuttaa. Selvästi ollut jo tuohon aikaan laserleikkuri olemassa. Paljaalla silmälläkin katsottuna aukot näyttävät aika pieniltä.



Venttiilin karan pinnasta löytyy myös mielenkiintoisia koneistuksia kun tarkkaan katsoo.



Kiinan mikroskooppia kun vähän kalibroi niin sillä pystyy jollain tarkkuudella tekemään optisia pituusmittauksia.



Pieniähän ne sitten ovatkin. Venttiilin aukothan näyttävät olevan suunnilleen 5mm pitkiä ja viisi satkua leveitä. Aika monta roskasihtiä jo pelkästään tämän määränjakajan sisällä + ulkoiset filtterit. No syytä ollakkin.

[petr]

Asiallista pohdintaa ja perehtyneisyyttä! Hienoa seurata tällaisia

[JasuT]

Tätä tarinaa lukiessa, tulee Mieleen se kerta kun mentiin nyttemmin jo lopettaneeseen Ranskalaisiin erikoistuneeseen korjaamoon, etsimään osia kaverin SM:ään, toisen kaverin SM:llä. Pihassa oli vähän muuta kuin kansanvaunuja, pari Porschea, Jagge nosturilla, ja yksi "Grande Punto" pihassa FTR-1 kilvellä koristeltuna, -konesalin peitto pystyssä. Kilpi kertoi sen olevan Testarossa Ferraari, ja se oli pienessä keväthuollossa...

Oli omistaja valitellut että "nyt menee bensaa jo reilusti Ferrari -kulutukseenkin tottuneelle", ja menihän sitä, semmoista vajaata litraa kilometrille. Korjaamon omistaja oli sitä ropaamassa, kun tultiin pihaan, ja totesi meille että "te varmaan keksitte heti missä vika", käynnisti koneen ja se kuulosti käyvän ihan hienosti. Tosin kuudella, ja toisen puolen pakoputkista tuli bensaa palamattomana läpi. Sitä hetki katseltiin, ja katse osui noihin määräjakajiin, joita siinä oli luonnollisesti kaksi eli kuusilähtöisiä kummallekin koneen puolikkaalle. Eka kysymys minkä esitin, "ettei vaan ole määräjakaja jumissa", niin kaveri totesi ekan arvauksen osuneen oikeaan...

Ferrarissa kun oli valittu K-jetit koneeseen, eikä 12-lähtöisiä ollut valmistettu, niin kahdellahan se sujuu. Ja luonnollisesti kahdet järjestelmät, eli kaksi tankkia, pumppua, määräjakajaa jne. Ja sýksyllä bensaan stabilisaattoriaineet sekaan. Oli vaan omistaja unohtanut että siinä tosiaan on kaksi täysin toisistaan erillistä järjestelmää, yhteistä vain kaasupoljin. Oli laittanut sitä stanilisaattoria vain toiseen tankkiin, tuloksena toinen koneenpuolikas toimi kuten pitää, toinen laski kaiken läpi mitä pumppu ehti pumppaamaan...

Määräjakajan puhdistamalla tuosta selvisi, onneksi oli tuttu järjestelmä kaverille, sanoi noita päätyneen putsaamaan ihan reilusti kun niitä oli enemmänkin käytössä, ja ongelmia oli yleensä vähänkin pitempään seisseissä yksilöissä, ja ongelma lisääntyi rajusti kun lisäaineistusta bensassa muutettiin nykyistä kohti, etenkin jos kuivahtamaan pääsee eli lisäaineistus kiteytymään määräjakajan sisälle niin ongelmia seurasi...

Sen tiesin että noissa on pieniä kanavia, mutta noin pieniä en odottanut näkeväni. Toki pitää ollakin, bensa kun menee aika pienestä rakosesta helposti, ja kun seostakin pitää pystyä varsin tarkkaan säätämään niin sieltä se tarvekin pienille kanaville tulee. Eikä paljoa kärsi roskaa tms väliin kun välykset ja kanavat on pieniä, lisähankaluutena bensan huono kyky voidella...

Ei tuo oma muisti näköjään enää toimi kuin ennen, näiden kuvien ja tarinan jälkeen vasta välähti että "tämmöinenhän on nähty, ja aiheesta juteltu ennenkin", viikko meni että muistilokero löysi sisältönsä...