G-Mersun KE Jetronic aivot

[Säätäjä_setä]

Ensisijainen epäillys kohdistui sähköhydrauliseen säätimeen (Der Drucksteller). Piirissä ja moottoritilassa oli vaan niin julma EMC kähinä, että skoopilla ja virtaprobella ei oikein saanut signaalista tolkkua. Kohinan seasta vaihtelun kyllä näki. Aikaisemmin linkatussa dokkarissa annetaan ohjauksen vaihteluväliksi 0-120mA mikä suuruusluokkana myös näytti käytännössä toteutuvan.



Auton omassa diagnostiikkamanuaalissa säätimen lepotilan virraksi kerrotaan 20mA. Tämä näyttää olevan kohdillaan.

[Säätäjä_setä]

Tehtiin vielä sellainen koe, että sähköiset toimilaitteet irti eli tuo säädin ja tyhjäkäynnin säätö. Käyttäytyminen ei muuttunut muuten kuin tyhjäkäynnistä tuli vaan epävakaampi.


Tutkittiin vielä tulpat ja tulet. Nämäkin näyttivät olevan kunnossa. Kakkonen ja kutonen ehkä vähän muita rikkaammalla, mutta ei toivottoman näköisiä.

[Säätäjä_setä]

Sitten mielenkiintomme kohdistui tähän mekaaniseen säätimeen. Auton omistajalla oli yksi tällainen B-osa mitä uskalsi vähän purkaa ja tutkia. Onhan taas mekaniikalla ja hydrauliikalla tehty hieno laite. Ensimmäinen havainto oli, että välykset on yhtä pieniä kuin diesel pumpuissa. Tässäkin osassa oli jo "vanhan bensan" aiheuttamaa takertelua.
Tämän venttiili-säädin systeemin toiminnan kun ymmärtäisi loppuun asti niin olis aika pollee olo.



Sähköaivon ohjauksilla kun ei tuntunut olevan vaikutusta käyttäytymiseen ja polttoainepaineet kohdallaan niin jäljelle jäi epäily tämän seoksensäätimen kunnosta ja toiminnasta.



Auton omistajalla oli yksi käypänen todennäköisesti ehjä osa minkä vielä illanmittaan jaksoi vaihtaa autossa olevan tilalle.

Mersuhan oli vaihdon jälkeen lähtenyt nelivetosladissa pihasta.

[Säätäjä_setä]

Kinkkua sulatellessa kaavion tulkinta alkoi valjeta. Kuvaan 2kpl piirrettyjä pilottipaineohjattuja regulaattoreita onkin 6 kappaletta. Näillä regulaattoreilla ja niiden säädöillä tasataan suuttimien tuotto.
Ajankuluksi ja harjoituksen vuoksi purettiin B-varaosa ja autosta vaihdettu osa siinä toivossa, että juurivika löytyisi.

[Säätäjä_setä]

Ensin purettiin B-osa harjoituksen vuoksi. Hyvä näin tästä jo oppi monta asiaa miten pitää ja miten ei kannata toimia.
Tämä B-osa oli kauttaaltaan "bensamönjän" peittämä. Ensimmäinen oppi on, että jos tällaisen ruiskun joutuu jättämään seisomaan niin jotain säilytysbensaa masiinaan.

[Säätäjä_setä]

Vaihdetun osan purkamisessa ensisijainen tavoite oli löytää vian aiheuttaja. Tarkasta tutkiskelusta huolimatta sellaista ei löytynyt. Tutkiskelutarkkuudella ihan puhdas systeemi. Kasausharjoitus opetti monta yksityiskohtaa miten pitää toimia jotta saa kaikki hilut oikeassa asennossa oikeille paikoilleen. Tietenkin niin, että sisään ei jää roskan roskaa.



Ainoa epäilyttävä osa/kohta oli väsähtäneen näköinen, mutta ehjä regulaattoriventtiilien kalvo. Ei tuollakaan pitäisi olla merkitystä kun venttiilien toiminnan määrää jouset ja paine eikä tuon kalvon ominaisuudet.

[Säätäjä_setä]

Sopivasti joulupukki toi paskan kiinalaisen PC:hen liitettävän mikroskoopin. Laatu ei ole kummoinen, mutta sillä saa helposti suoraan PC:lle talteen dokumenttikuvia. Tässä esimerkkinä tuon pääsäätöventtiilin pitkulaiset aukot. Venttiilin karan yläosa siis liikkuu noiden aukkojen takana. Ilmaläpän ollessa kiinni virtaus minimissä ja "luukku auki" virtaus maksimissa. Helposti sanottu, mutta toteutus lienee ollut aikamoinen haaste toteuttaa. Selvästi ollut jo tuohon aikaan laserleikkuri olemassa. Paljaalla silmälläkin katsottuna aukot näyttävät aika pieniltä.



Venttiilin karan pinnasta löytyy myös mielenkiintoisia koneistuksia kun tarkkaan katsoo.



Kiinan mikroskooppia kun vähän kalibroi niin sillä pystyy jollain tarkkuudella tekemään optisia pituusmittauksia.



Pieniähän ne sitten ovatkin. Venttiilin aukothan näyttävät olevan suunnilleen 5mm pitkiä ja viisi satkua leveitä. Aika monta roskasihtiä jo pelkästään tämän määränjakajan sisällä + ulkoiset filtterit. No syytä ollakkin.