Plasma GYS Cutter 20 korjausyritys

[Säätäjä_setä]

Ei ole varmuutta mistä lähtenyt. Pääjännite kun on 320-350V, konkkia 1000uF ja tämän takana vielä Imatran Voima niin ei tarvita isoa häiriötä niin aika paljon menee räjähtämällä paskaksi. Tässäkin laitteessa tehopuolen kytkennöistä suurin osa on kaikenlaista suojausta. Suojauksetkaan ei auta ihan kaikkiin tilanteisiin.

Jäljistä päätellen yksi aika hyvä teoria olisi pintaläpilyönti IGBT- ja emokortin välisessä liitinrimassa. Vaikka pinnien väli on 5mm ja pinnalla jonkinlainen lakka niin epäpuhtaudet ja kosteus levyn pinnalla voi aikaansaada johtavuutta ja läpilyönnin. Kuvassa jollain tavalla näkyvät mustat jäljet on IGBT trankun kollektorin ja geten välillä. Läpilyönti geitille selittäisi hyvin laajan tuhon.


.
.
Onko Kaitsu67:lla kuvia omasta plasmasta miltä sisukset näyttävät? Mikä merkki ja minkä tehoinen laite?

[Kaitsu67]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Onko Kaitsu67:lla kuvia omasta plasmasta miltä sisukset näyttävät? Mikä merkki ja minkä tehoinen laite?

Ei ole sisuskaluista kuvia, kun en oo jakasanu avata sitä - vielä, mutta itse härpäkkeestä on tossa lainattu palstan kuva myyjältä, keltä sen aikanaan ostin 2014.
Toimi siis ihan OK, kunnes pari vuotta sitten yks kerta vaan sippas. Sulakkeen muistaakseni tuolloin zekkasin, mutta oli hoppu eikä aikaa alkaa syvemmin tutkimaan...ja aika harvakseltaan käyttöä niin ei ole ollut mielessä

https://forums.offipalsta.com/attach...2&d=1362310507

https://forums.offipalsta.com/attach...0&d=1362310466

Merkkiä en nyt muista enkä muitakaan speksejä ennen ku käyn tallissa syynäämässä.

[Säätäjä_setä]

Tutkin virranmittauskytkentää vähän syvemmältä. Ohessa simulaatio. Vastaa muuten hyvin mittauksia, mutta simulaattorissa R8 arvo piti pudottaa noin kymmenes osaan kortilla olevasta jotta vaste olisi suunnilleen suora. No näistä oppii aina jotain.

[Säätäjä_setä]

Lisää mittareita peliin ja kuormituskokeita tekemään. Kytkentä edelleen niin, että systeemin verkossa erotusmuuntajan kautta. Kortin ohjausjännitteet tulevat kortin omasta powerista, mutta pääjännite syötetään muualta. Jos räjähtää niin vähän hallitumpi räjähdys.

Koesarja oli:
- virtaa oikosulkuun
- jännitettä avoimeen piiriin
- tehoa keinokuormaan

Kaikki kokeet onnistuivat niin, että mitään ei hajonnut. IGBT kortti ilman jäähdytysripaa ja tuuletinta meni kyllä lämpösuojaukseen 300W kuormalla muutaman minutin jälkeen. Siis lämpösuojakin toimii. avoimeen piiriin lähtöjännite on noin 2x pääjännite. Hyvin kesti 400V (ulos).

[Säätäjä_setä]

Starttimaa kytketään parilla 15N120 IGBT trankulla mitä ohjataan HCPL-3150 driverillä. Driverille tehdään sähköt päämuuntajassa olevalla apukäämillä ja sen perässä olevilla rajoitusvastuksilla ja Zener diodeilla. Piti tutkia tämäkin kun kokeissa HCPL-3150 jännite ei meinannu nousta min 15V yläpuolelle. Tuli harjoiteltua ahtaan paikan osien irroittelua. Kaikki oli kunnossa, mutta vaatii vaan lähes täyden pääjännitteen ennen kuin tämä apupoweri toimii oikein.

Nämä on vähän niin kuin menneen maailman telkkareiden juovapääteasteet. Mikään ei toimi ennen kuin kaikki toimii.

[Säätäjä_setä]

Sitten oli vielä ohjelmassa IGBT gate driverin fetin vaihto. Alkuperäinen SOT23 kotelossa oleva jäi varmuudella tunnistamatta. Kotelossa kun lukee vaan 12W. Tällä reverse dekoodaus antaa 2N7002 tyypin mikä on ihan liian heikko spekseiltään tähän paikkaan. Testeissä ollut isompi TO220 kotelossa oleva korvaamassa tuntematonta jotta päästy eteenpäin. Osia tilatessa katselin suunnittelijan silmin soveltuvia vaihtoehtoja mitä tuossa SOT23 kotelossa saisi. Kärkeen valikoitui TSM2308 fetti. 60V 3A ja Vgs +/- 20V. Tämä Vgs (Gate-Source) jännitekesto on ongelmallinen speksi näissä pikku feteissä. Tässä tapauksessa kun UC3845 kontrollerilta tulee noin 14.5V ohjaus niin Vgs pitää olla enemmän kuin tuo 14.5V.

Vähän driverin rasituskokeita. Hyvin tuntui pysyvän sauhut sisällä.

[Säätäjä_setä]

Sitten mekaniikkahommia. IGBT kortin jäähdytydripa oli alun perin liimattu alumiinipiirilevyyn. Päädyin kitenkin poraamaan korttiin kolme reikää ja kiinnittämään jäähdytyslevyn ruuveilla. Piitahnaa väliin.

Lakkaa päälle jos vaikka estäisi ryömintä/pinta päpilyöntejä. Pelkästään IGBT trankkujen C-G jalkojen väli on pelottavan pieni vain millin luokkaa. Aikaisemmin kun kyseltiin mistä hajonnut, niin läpilyönti on voinut tapahtua tässäkin. Yhdessä räjähtäneessä trankussa oli selvästi palanut valokaari C-G välillä.

Vielä kortti lootaan ja johdot kiinni.

[Kaitsu67]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Nämä on vähän niin kuin menneen maailman telkkareiden juovapääteasteet. Mikään ei toimi ennen kuin kaikki toimii.

Vanhat telkkarithan saatiin ruotuun kylkeen potkaisemalla tai lyömällä

[Kaitsu67]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Onko Kaitsu67:lla kuvia omasta plasmasta miltä sisukset näyttävät? Mikä merkki ja minkä tehoinen laite?

Jaahas, ei tää nyt näyttäny olevankaan ihan pimeänä kun ihan tuli valotkin päälle Joko muistan ihan väärin että oli täysin pimeä, tai sitten olikin niin, että ei tapahtunut mitään, kun paino liipasimesta.

Muistin et olis ollu ihan pimeänä.

En taida vielä sisuskaluja ruveta mulkoilemaan, ennen kun huomenna kokeilee paineilman kanssa, kun senverran myöhään meni tallisiivousten kanssa ennen kun tämän nostin pöydälle. Tossa pari kuvaa ja kilven speksejä. Stahlberg näytti tämä olevan merkiltään.

[Säätäjä_setä]

Kiitoksia kannustuksesta.
Näissä vianhaku, tutkimus ja korjaus projekteissa yleensä aina oppii jotain uutta vaikka on jo aika monenlaisia vehkeitä nähnyt ja joitain suunnitellutkin. Mukava harrastus mikäli tilanne ei ole, että on pakko saada varmasti kuntoon. Omaksi ilkoseen kun tutkii ja korjaa niin käy terapiasta.

Että hommasta ei jäisi väärä käsitys, niin pari varoitusta.

Sähkölaitteiden toisille (ammattimainen) korjaaminen on luvanvaraista toimintaa. Itselle saa kyllä tehdä.

Plasmaleikkurit, hitsausinvertterit sun muu tehoelektroniikka ei kuitenkaan ole aloittelijan hommia. Näissä laitteissa jännitteet ja tehot ovat niin suuria, että vehkeet ovat oikeasti vaarallisia jos ei tiedä mitä tekee. 1-vaihe laitteissa systeemin pääjännite yleensä 330V tienoilla. 3-vaihe laitteissa 560V tienoilla. Kytkennästä riippuen piireissä voi esiintyä edellä mainitut jännitteet kaksinkertaisina. Tehoon liittyvät vaarat ovat myös läsnä. 3x16A 400V verkkoon liitetty laite saa tarvittaessa 11kW jatkuvaa tehoa verkosta. Laitteissa on yleensä isoja konkkia energiavarastona eli hetkellinen teho vielä suurempi. Hetkellisesti saatava teho kasvaa myös sulakkeiden mukaan. Hitaat C-käyrän sulakkeet sallivat noin 1s ajan 10 kertaisen vitrran ja muutaman millisekunnin ajan jopa 100 kertaisen virran. Näillä tehoilla sähkö on sinistä ja kuumaa!

Turvallisia mittauksia varten suojaerotusmuuntaja on lähes välttämätön tai ainakin suositeltava apuväline. Menestystä korjaushankkeille.

[Sumsar]

Ei voi kun ihastella...

[Jari]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Kiitoksia kannustuksesta.
Näissä vianhaku, tutkimus ja korjaus projekteissa yleensä aina oppii jotain uutta vaikka on jo aika monenlaisia vehkeitä nähnyt ja joitain suunnitellutkin. Mukava harrastus mikäli tilanne ei ole, että on pakko saada varmasti kuntoon. Omaksi ilkoseen kun tutkii ja korjaa niin käy terapiasta.

Että hommasta ei jäisi väärä käsitys, niin pari varoitusta.

Sähkölaitteiden toisille (ammattimainen) korjaaminen on luvanvaraista toimintaa. Itselle saa kyllä tehdä.

Plasmaleikkurit, hitsausinvertterit sun muu tehoelektroniikka ei kuitenkaan ole aloittelijan hommia. Näissä laitteissa jännitteet ja tehot ovat niin suuria, että vehkeet ovat oikeasti vaarallisia jos ei tiedä mitä tekee. 1-vaihe laitteissa systeemin pääjännite yleensä 330V tienoilla. 3-vaihe laitteissa 560V tienoilla. Kytkennästä riippuen piireissä voi esiintyä edellä mainitut jännitteet kaksinkertaisina. Tehoon liittyvät vaarat ovat myös läsnä. 3x16A 400V verkkoon liitetty laite saa tarvittaessa 11kW jatkuvaa tehoa verkosta. Laitteissa on yleensä isoja konkkia energiavarastona eli hetkellinen teho vielä suurempi. Hetkellisesti saatava teho kasvaa myös sulakkeiden mukaan. Hitaat C-käyrän sulakkeet sallivat noin 1s ajan 10 kertaisen vitrran ja muutaman millisekunnin ajan jopa 100 kertaisen virran. Näillä tehoilla sähkö on sinistä ja kuumaa!

Turvallisia mittauksia varten suojaerotusmuuntaja on lähes välttämätön tai ainakin suositeltava apuväline. Menestystä korjaushankkeille.

Hyväyt huomiot!
Hieno projekti, ja asiakas on tyytyväinen! sano vanhakansa

[Säätäjä_setä]

Kaverini Pekka osti tällaisen Liiterin plasman. Tietysti pellit auki ennen ensimmäistäkään polttoa.

[Säätäjä_setä]

Laitteesta tuli otettua muutama kuva. Tässä sekalaisia havaintoja rakenteesta.
Yleisilme ihan siisti peli.
Kiinalaiseksi vehkeeksi kunnollisen oloinen EMC suodatus verkkojohdon sisääntulossa.
Muuntajia on pirusti. Ei tullu tarkkaan tutkittua, mutta pääpiiri näyttäisi olevan 1/2 silta. Päämuuntaja tehty isolle toroidi sydämmelle.
Ulkoisiin kaapeliliittimiin liittyen. Näyttäisi työkappaleen maa ja sytytysmaa olevan samaa piiriä. Kytketty ulkoisesti samaan liittimeen.

[Säätäjä_setä]

Polttimessa ei liikkuvia osia. RF/HF sytytys. Mukana pari vara elektrodia ja suutinta. Kaasunohjain keraaminen hylsy. Saattaa olla arka kolauksille. Näitä osia ei varaosina mukana.