ToyWagen elektroniikkaa

[Säätäjä_setä]

Seuraava tuntematon oli Tojotan alkuperäisen kierroslukumittarin signaali. Tiedossa oli, että pumpussa on reluktanssianturi, mutta ei mitään muuta. Tarvittavia tietoja oli montako pulssia / rierros ja anturista saatava signaali. Tero teki jälleen etämittauksia.
Jännitetaso näytti olevan 1-2V välillä ja ensimmäinen arvio 20pulssia / moottorin kierros.
Tojotan sähkökaavion mukaananturin toinen napa olisi maissa. Tämä ei ollut vielä varmaa kun auton originaali johtosarja oli "huonossa kunnossa".

[Säätäjä_setä]

Kytkennästä tuli alla olevan mukainen kun ei varmuudella vielä tiedetty kaikkea, Testikorttiin laitoin lisäksi trimmerin millä voi säätää jengakellolle tarjottavan signaalin voimakkuutta jotta voimme selvittää sen herkkyysalueen. Toimi moitteetta muutaman kymmenen millivoltin jännitteestä usean voltin signaaliin. Selvisi myös, että signaali on unipolaari eli maata vasten referoitu.
Testikortin softaan tuli myös ominaisuus millä kierroslukumittarille voidaan antaa laskettuja arvoja 500, 1000, 2000 ... 6000rpm. Välillä myös selvisi, että pumpussa olevan anturin hammasluku on 37 eli kierroslukumittarille tarvitaan 18.5 pulssia / moottorin kierros.
Näillä tiedoilla mentiinkin jo pitkälle.

[Säätäjä_setä]

Etäisyydestä johtuen päätettiin, että teen testikortin millä voimme verifioida toiminnat autossa. Piti keksiä ympäristö mihin Tero voisi tarvittaessa ladata itse uutta testisoftaa. Arduino arkkitehtuuri tuntui sopivimmalta tähän. Helppo ja varmatoiminen ympäristö. Suorituskykyvaatimukset mikrokontrollerille kun ei ole mahdottomat tässä sovelluksessa niin prossukortiksi valikoitui Arduino UNO missä on Atmega 328 prossu.

Täydellinen dokumentaatio ja testikortti Terolle.


PS huomaa softankehityksessä tarvittavat voiteluaineet että ei leikkaa kiinni.

[Säätäjä_setä]

Testauksen edetessä "tuotantokorttien" piirilevyt tulivat ja tehdas käynnistyi. Pääosa pintaliitos tekniikkaa tosin ei kovin tiheää. Tuotantokortissakin on vielä mahdollisuus liittää siihen pieni LCD näyttö. Rajoitin ym testeissä siitä lienee vielä hyötyä vaikka jääkin pois lopullisesta asennuksesta.



Yksi viimehetken muutos tuli mitä spekseissä ei ollut. Tero halusi rajoittimelle kaksi porrasta: Vapaalla ja vaihde päällä. Softassa ei ongelma, mutta vapaa kytkimelle piti virittää oma inputti.



niin tässä on myös diagnostiikkaa. Tunnistaa jos solenoidi on kärähtänyt tai johto poikki.

[Säätäjä_setä]

Tässä vielä konvertteri/limitteri kortin piirikaavio pdf muodossa jos joku haluaa sitä ihmetellä.
Myös softan ajattelin julkaista kunhan testattu ja "asiakas" tyytyväinen. Tästä saattaa olla jollekkin hyötyä kun miettii omia kierroslukumittarin sovituksia, limittereitä, vaihtovaloja ym. Kytkentää ja softaa on myös helppo soveltaa sähköisen nopeusmittarin korjaukseen.

[Säätäjä_setä]

Kiinnosti pirusti minkälaiseen kiinni-auki kopeuteen tällä stoppi solenoidiventtiilillä päästään. Venttiilin nopeuden lisäksi tuntematon tekijä on paljonko pumppu pystyy vielä ruiskuttamaan kun stoppi venttiili sulkeutuu.

Tuumasta toimeen ja mittausjärjestelyä miettimään.
Tietysti liike piti ensin rajoittaa sellaiseksi kun se pumpussa on. Rajoitinhommassa ei oikeastaan erikseen kiinnosta sulkeutumis- ja avautumisajat vaan niiden summa eli lyhin mahdollinen säätöjakso. Ensimmäinen yritys, mikä toimikin heti, oli heijastavalla optolla. Viilalla vähän ankkurin päätä auki, että sai heijastavaa pintaa. Sitten vaan viritys kasaan. Ohjaus "tuotantokortin" driverillä ja signaali funktiogeneraattorista. Kun muuta nestettä ei ollut niin eka veto vedessä. Menetelmä toimi, mutta elektrolyysi alkoi heti syämään opton johtoja.

[Säätäjä_setä]

Hankintamatkalle ja Dieseliä pyttyyn. Signaalin laatukin parani vähän öljyssä. Nopeutta ei oikein saa absoluuttiasteikolle. Pitää vaan arvata kun auki-kiinni signaali alkaa mennä epäsymmetriseksi, että ei ehdi käymään enää laidassa.

Havainto oli, että muutama kymmentä millisekuntia on maksimi vauhti millä on-off säätöa voi tehdä.