Paljonko sähkö- öljy- ja kaasu maksaa 10 kk päästä?

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja tekniikkamies

Vesivoimaloita tarvitaan säätövoimana. Säätämisen tarpeellakin on rajansa.

Varmasti joku raja tulee vastaan, mutta jos mietitään millä intensiteetillä epätasaisesti tuottavaa tuulivoimaa on lisätty, niin säätövoiman tarve kasvaa huomattavasti. Aikaisemmin säätöä tarvittiin lähinnä kulutuksen vaihtelun vuoksi, kun nykyisin sitä tarvitaan lisäksi myös tuotannon vaihtelun vuoksi.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Varmasti joku raja tulee vastaan, mutta jos mietitään millä intensiteetillä epätasaisesti tuottavaa tuulivoimaa on lisätty, niin säätövoiman tarve kasvaa huomattavasti. Aikaisemmin säätöä tarvittiin lähinnä kulutuksen vaihtelun vuoksi, kun nykyisin sitä tarvitaan lisäksi myös tuotannon vaihtelun vuoksi.

Tähän kannattaisi mielestäni panostaa enemmän ja tehdä tarvittaessa lisää tekojärviä. Tekojärvi voi olla myös muilla tavoin hyödyllinen.

Kiinnostaa mitä mahdollisuuksia on pumppuvoimaloissa jos niitä rakennetaan yhtäaikaa aurinko- ja tuulivoiman rinnalla.

https://www.ostologistiikka.fi/kateg...-pumppuvoimala

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja tekniikkamies

Tähän kannattaisi mielestäni panostaa enemmän ja tehdä tarvittaessa lisää tekojärviä. Tekojärvi voi olla myös muilla tavoin hyödyllinen.

Eipä taida ainakaan nykyhallituksen ohjelmaan istua uudet tekojärvet, kun hämähäkit, koppakuoriaiset, lahottajasienet yms. hukkuvat veden alle, järven pinta-ala on pois hiilidioksidin sitomisesta jne. jne.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Eipä taida ainakaan nykyhallituksen ohjelmaan istua uudet tekojärvet, kun hämähäkit, koppakuoriaiset, lahottajasienet yms. hukkuvat veden alle, järven pinta-ala on pois hiilidioksidin sitomisesta jne. jne.

En tiedä kauan pitäisi tekojärven olla paikallaan, jotta se olisi hieno suojeltava biosfäärialue... Voisiko nykyisin olla niin järeää maansiirtokalustoa, että tekojärvestä saisi tarpeeksi syvän. Sinne jos veisi junarata, junalla saisi Helsingin herroille ja rouville maa-ainesta tekojörvityömaalta tekosaarta varten, johon voi rakentaa ties mitä guggenheimejä ja biosfääri-instituutteja.

Ihan vakavasti pitäisin mahdollisena, että tekojärvi voisi olla myös hyvä, sinne voisi luoda jos jonkinlaista elämää.

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja tekniikkamies

Ihan vakavasti pitäisin mahdollisena, että tekojärvi voisi olla myös hyvä, sinne voisi luoda jos jonkinlaista elämää.

Monenlaisia muitakin mahdollisuuksia sillä varmasti olisi kuin pelkkä vesivarasto.

Se tekojärven syväksi kaivaminen ei määräänsä enempää kannata, kun vesivoimalassa hyödynnetään veden potentiaalienergiaa, eli veden pudotuskorkeutta. Korkeusero yläaltaan pinnan ja turbiinin jällkeen olevan poisjuoksun pinnan välillä määrittelee yhdessä läpi virtaavan vesimassan kanssa tuotetun energian määrää.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Monenlaisia muitakin mahdollisuuksia sillä varmasti olisi kuin pelkkä vesivarasto.

Se tekojärven syväksi kaivaminen ei määräänsä enempää kannata, kun vesivoimalassa hyödynnetään veden potentiaalienergiaa, eli veden pudotuskorkeutta. Korkeusero yläaltaan pinnan ja turbiinin jällkeen olevan poisjuoksun pinnan välillä määrittelee yhdessä läpi virtaavan vesimassan kanssa tuotetun energian määrää.

En tiedä onko kaivaminen varteenotettavaa. Yksi suurimpia syitä miksei uudet järvet ole suosittuja kun ne vie tilaa. Tilan kulutus pienenisi jos järvi perustuisi osittain pumppaukseen ja sitä muokattaisi paremmin vesivoimakäyttöön. Vanhasta järvestä jäisi ominaisuus, että järveen tulee vettä muutenkin kuin pumppaamalla.

[wikke]

Alkuperäinen kirjoittaja tekniikkamies

En tiedä kauan pitäisi tekojärven olla paikallaan, jotta se olisi hieno suojeltava biosfäärialue... Voisiko nykyisin olla niin järeää maansiirtokalustoa, että tekojärvestä saisi tarpeeksi syvän. Sinne jos veisi junarata, junalla saisi Helsingin herroille ja rouville maa-ainesta tekojörvityömaalta tekosaarta varten, johon voi rakentaa ties mitä guggenheimejä ja biosfääri-instituutteja.

Ihan vakavasti pitäisin mahdollisena, että tekojärvi voisi olla myös hyvä, sinne voisi luoda jos jonkinlaista elämää.

Mikä vitun idea tuossa nyt on? Pato vain Kymijoen yläpäähän, ja siihen kunnon voimala. Luonnollinen maantieteellinen paikka padolle olisi Jyränkö. Ei tarvitsisi mitään älyvapaata ja idiotismia hipovaa rakennusurakkaa (ja mihin sekin toteutettaisiin tekojokineen?) saastuttamaan, ja ratakin valmiina. Nostaa vain pikkaisen yläpuolista pintaa. Fauna ja floorakin jo valmiina...

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja wikke

Mikä vitun idea tuossa nyt on? Pato vain Kymijoen yläpäähän, ja siihen kunnon voimala. Luonnollinen maantieteellinen paikka padolle olisi Jyränkö. Ei tarvitsisi mitään älyvapaata ja idiotismia hipovaa rakennusurakkaa (ja mihin sekin toteutettaisiin tekojokineen?) saastuttamaan, ja ratakin valmiina. Nostaa vain pikkaisen yläpuolista pintaa. Fauna ja floorakin jo valmiina...

Ennen tuli harrastettua vesien off roadia ja ajettua jokia. Nykyisin on jo patoja aika paljon ja pauhaavia koskia ei juurikaan näy Etelä-Suomessa. Epäilen ettei asiat edisty vanhalla tyylillä kovin nopeasti. Päijänteen korkeus merenpinnasta alle 80 metriä. Esim. Vuolenkoskella ei kovin mahtava putouskorkeus missä nyt on voimala.

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/...aitokset(12007)

Päijänteestä menee jo tunneli Silvolan tekojärveen. Uutta näkökulmaa on jos pumpataan vettä ylöspäin silloin kun on energian ylituotantoa esim. tuulivoimaloista.

Eipä tuokaan voimalahanke ihan sellainen ole mikä ensimmäisenä mieleen tulisi. Ei ihan huono idea?

- Voimayksikkö tulisi 1400 metrin syvyyteen
Pumppuvoimalaitoksessa vesi varastoitaisiin kaivoksen yläpuolelle avolouhoksen vesialtaaseen. Ala-allas ja voimayksikkö sijoitettaisiin kaivoksen alaosaan 1 400 metrin syvyyteen. Sähkön hinnan ollessa matala vettä pumpattaisiin yläaltaaseen, ja sähkön hinnan ollessa korkea laitos toimisi kuin vesivoimalaitos tuottaen sähköä verkkoon.

[jli]

Alkuperäinen kirjoittaja tekniikkamies

- Voimayksikkö tulisi 1400 metrin syvyyteen
Pumppuvoimalaitoksessa vesi varastoitaisiin kaivoksen yläpuolelle avolouhoksen vesialtaaseen. Ala-allas ja voimayksikkö sijoitettaisiin kaivoksen alaosaan 1 400 metrin syvyyteen. Sähkön hinnan ollessa matala vettä pumpattaisiin yläaltaaseen, ja sähkön hinnan ollessa korkea laitos toimisi kuin vesivoimalaitos tuottaen sähköä verkkoon.

Meinasin jo kuitata, ettei sähkö ole ikinä halpaa niin vedet jäisivät maan uumeniin... Tosin juuri nyt näytti olevan 1.3 c/kWh, eli varsin kilpailukykyinen hinta poikkeuksellisista oloista huolimatta. Kyllähän nuo satunnaisgeneraattorit tarvitsisivat aivan välttämättä muutaman päivän säätömahdollisuuden. Pumppuvoimaloita on suunniteltu iät ja ajat; vanhimmat varmaan 60-luvulta. Silloin sähkön hinta ei vaihdellut joten ei kannattanut. Nyt ehkä jo kannattaisi, kun hinta tuntuu välillä 100-kertaistuvan.