Sähkökulkineiden ihanuus & aurinkosähkö.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

"rakennusjäte"-määritelmä ei tunnu koskevan tuulimyllyjä. Sinänsä joku betonilohkare ei ole sen vaarallisempi kuin tavallinen kalkkikivi, mutta jonkin verran maatahan se omistajalta valtaa käyttöiän jälkeenkin. Tukeva lavetti hirvimetälle?
Masto on yleensä terästä, eli se on ihan rahanarvoista tavaraa, samoin koneistot. Öljy, ja siipien ja kopin lasikuitujäte ovat sitten maanomistajalle vähän ongelmallisempia - jos sattuvat käsiin jäämään. Hökötyksen jättäminen pystyyn ei sekään ole vaihtoehto, koska se vaatisi jatkuvien lentoestevalojen ylläpidon.

Sillä on myös merkitystä minkä verta mylly kerkiää tuottamaan hyötyä ja vähentämään muuta haitallista. Mitkähän mahtaa olla pystyakselimyllyjen ominaisuudet lentokoneen potkurin näköisiin verrattuna?
https://youtu.be/EM-gCvhQhPU

https://youtu.be/RUI0Fs8_Lds

Kaverin kanssa ollaan ideoitu sähköttömälle mökille budjettiluokan aurinkosähköt ja tällä hetkellä on yksi paneeli ja 2000 watin siniaaltoinvertteri. Kokeiluun tuli halpa kiinan diesellämmitin, josko sen avulla saisi mökille lisää käyttöaikaa. Minun mielestä sellaista voisi ajatella sähköautoon tai sähköiseen kevytajoneuvoon. Sähköpakuissa ei vielä ole kovin mahtavan kokoista akkua kulutukseen nähden.

[jli]

Alkuperäinen kirjoittaja tekniikkamies

Sillä on myös merkitystä minkä verta mylly kerkiää tuottamaan hyötyä ja vähentämään muuta haitallista.

Sikäli sillä ei ole merkitystä, että rojut jäävät maanomistajan harteille, mutta mahdollinen profit on jo ehtinyt mennä muualle. Tuota varten on yritetty suunnitella erilaisia takuusummia ja -rahastoja, hiukan vaihtelevalla menestyksellä.

Isompien firmojen kanssa varmaan homma toimii, mutta on myös ollut sellaisia tilanteita, joissa minimisummalla on perustettu oy, vedetty myllyillä irtonainen raha pois markkinoilta, sitten laitettu firma konkkaan ja siirretty kohti uusia, samanlaisia haasteita. Tuolloin maanomistajalle jää parhaimmillaan yli sadan tuhannen purkukustannuset. Nykyään tilanne on todennäköisesti ja toivottavasti rauhoittumassa tältä osin.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

Sikäli sillä ei ole merkitystä, että rojut jäävät maanomistajan harteille, mutta mahdollinen profit on jo ehtinyt mennä muualle. Tuota varten on yritetty suunnitella erilaisia takuusummia ja -rahastoja, hiukan vaihtelevalla menestyksellä.

Isompien firmojen kanssa varmaan homma toimii, mutta on myös ollut sellaisia tilanteita, joissa minimisummalla on perustettu oy, vedetty myllyillä irtonainen raha pois markkinoilta, sitten laitettu firma konkkaan ja siirretty kohti uusia, samanlaisia haasteita. Tuolloin maanomistajalle jää parhaimmillaan yli sadan tuhannen purkukustannuset. Nykyään tilanne on todennäköisesti ja toivottavasti rauhoittumassa tältä osin.

Mahtaako myllyjen paikkojen vaihtelussa olla järkeä jos verrataan vesivoimaan, ei niitäkään vähänväliä pureta. Ahvenanmaalle mennessä näkyi laivamatkalla myllyjä, ne on keskittynyt johonkin tuulisiin paikkoihin.

Jotkut tahot puhuu talouskasvun puolesta. Juuri vaikutuksiltaan osin ikävät asiat on sitä talouskasvua. Taloutta supistamalla tarve myllyille vähenisi.

Jossain kaupungissa olisi ikävä asua jos siellä lämmitettäisiin kiinteistökohtaisesti puilla tai hiilillä. Siinä mielessä uudet ratkaisut on paikallaan. Rakennusten suunnittelussa voisi paremmin ottaa huomioon aurinkoenergian keräämisen ja sitä voisi tehdä silloin tiiviisti asutuilla alueilla. Mielestäni myllyt ja paneelit ei haittaa vaikka siellä mistä on otettu turvetta.

[jli]

Alkuperäinen kirjoittaja tekniikkamies

Mahtaako myllyjen paikkojen vaihtelussa olla järkeä jos verrataan vesivoimaan, ei niitäkään vähänväliä pureta. Ahvenanmaalle mennessä näkyi laivamatkalla myllyjä, ne on keskittynyt johonkin tuulisiin paikkoihin.

Jotkut tahot puhuu talouskasvun puolesta. Juuri vaikutuksiltaan osin ikävät asiat on sitä talouskasvua. Taloutta supistamalla tarve myllyille vähenisi.

Jossain kaupungissa olisi ikävä asua jos siellä lämmitettäisiin kiinteistökohtaisesti puilla tai hiilillä. Siinä mielessä uudet ratkaisut on paikallaan. Rakennusten suunnittelussa voisi paremmin ottaa huomioon aurinkoenergian keräämisen ja sitä voisi tehdä silloin tiiviisti asutuilla alueilla. Mielestäni myllyt ja paneelit ei haittaa vaikka siellä mistä on otettu turvetta.

Vaihdettiinpa paikkaa tai ei, niin 20-30 vuoden käyttöiän päättyessä maanomistajalla on tontillaan purkujätettä, josta hänen pitää hankkiutua eroon - pahimmassa tapauksessa kokonaan omalla kustannuksellaan. Tietysti hän voi sen jälkeen yrittää vuokrata saman paikan seuraavalle.
Oikeastaan tässä hommassa ei ahdista mikään muu kuin se, että kaikki tuulivoiman kannattajat haluavat rakentaa myllyjään jonnekin muualle, kuin omaan kuntaansa. Tuulisuuttakaan ei voi syyttää, kun kerran meren rannalla, esimerkiksi Helsingissä, tuuliolosuhteet ovat huomattavasti paremmat kuin sisämaassa.
Edelleen samat ihmiset, jotka ääni käheänä vastustavat muualla tapahtuvaa kolonialismia ja kehitysmaiden riistoa, pitävät omaa maataan paria kaupunkia lukuunottamana pelkkänä kehitysmaana, jota voi käyttää raaka-aineiden ja resurssien tuotantopaikkana, ilman tarvetta huomioida alkuasukkaiden mielipiteitä.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

Vaihdettiinpa paikkaa tai ei, niin 20-30 vuoden käyttöiän päättyessä maanomistajalla on tontillaan purkujätettä, josta hänen pitää hankkiutua eroon - pahimmassa tapauksessa kokonaan omalla kustannuksellaan. Tietysti hän voi sen jälkeen yrittää vuokrata saman paikan seuraavalle.

Jos myllyt häiritsee, ehkä ne olisi hyvä keskittää parhaisiin paikkoihin?

Ennen rakennettiin vesimyllyjä ja sahoja - oli idea miten niistä hyödytään. Ehkä näissä energiahankkeissa ei niin hyödyt ja haitat kohdistu samaan paikkaan. Sähkön siirron helppouden näkökulmasta tuotanto voi olla kaukanakin.

Heinolassa oli hiljattain vesitorni myytävänä. Näin voi käydä, että ihmisten tärkeäksi kokema on myöhemmin tarpeeton. Samoin maanomistajalle voisi käydä ennen tehtiin iso navetta, myöhemmin se on tarpeeton. Majakat oli ennen tarpeellisia ja nyt niitä ihaillaan muutenvaan.

Tuollainen pato on jopa kuuluisa:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hooverin_pato

https://youtu.be/5F7XwjUgK8o

Tuskin sekään ilman haittoja on siinä ollut. Tavallinen tuulipotkuri aika kesy tuohon verrattuna.

[wikke]

"Volvon hätkähdyttävä havainto: Sähköautojen valmistusvaiheen hiilijalanjälki ylivoimaisesti polttomoottoreita suurempi"

"Volvon tekemä vertailu huomioi autojen koko elinkaaren. Tämä piti sisällään raaka-aineiden hankinnan ja jalostuksen, tuotantoprosessin sekä autojen polttoainetalouden seurannen aina 200 000 ajokilometriin saakka.".

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/v...nt=ohjausboksi

[jli]

Alkuperäinen kirjoittaja wikke

"Volvon hätkähdyttävä havainto: Sähköautojen valmistusvaiheen hiilijalanjälki ylivoimaisesti polttomoottoreita suurempi"

"Volvon tekemä vertailu huomioi autojen koko elinkaaren. Tämä piti sisällään raaka-aineiden hankinnan ja jalostuksen, tuotantoprosessin sekä autojen polttoainetalouden seurannen aina 200 000 ajokilometriin saakka.".

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/v...nt=ohjausboksi

Yritäpä löytää jostain niin paljon rautalankaa, että voit selittää asian sähköautouskovaiselle: päästövähennystonnin hinnaksi tulee käytöstä ja autosta riippuen 1000-5000 euroa. Mikäli saman summan sijoittaisi maailman toiseksi huonoimpaan päästövähennyskohteeseen, pääsisi 100-200-kertaa parempaan tulokseen.

[Hcet]

Alkuperäinen kirjoittaja wikke

"Volvon hätkähdyttävä havainto: Sähköautojen valmistusvaiheen hiilijalanjälki ylivoimaisesti polttomoottoreita suurempi"

"Volvon tekemä vertailu huomioi autojen koko elinkaaren. Tämä piti sisällään raaka-aineiden hankinnan ja jalostuksen, tuotantoprosessin sekä autojen polttoainetalouden seurannen aina 200 000 ajokilometriin saakka.".

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/v...nt=ohjausboksi

"Volvon laskelmien mukaan täyssähköisen C40-mallin päästöt ovat 198 000 kilometrin kohdalla jääneet 15 prosenttia polttomoottorimallien alle. Voimalinjojen päästökäyrät leikkaavat toisiaan 110 000 kilometrin kohdalla.

Mikäli C40-mallin saa ladattua pelkästään uusiutuvasta energiasta tuotetulla sähköllä, autojen päästötaseet leikkaavat toisiaan jo 48 000 kilometrin kohdalla."

Eli volvo totesi sähkön valmistustavalla olevan suuri merkitys. Mikäli sähkö tuotetaan puhtaasti niin ero tasaantuu hyvin äkkiä ja kokoajan valmistus prosessi muuttuu puhtaammaksi.

Alkuperäinen kirjoittaja MiKo

Veikkaan, että jos ostat esim. uuden Teslan niin huoltoihin, vakuutusmaksuihin ja arvon alenemiseen menee tuo raha moninkertaisesti..

Vakuutukset noissa ei paljoa eroa vastaavasta polttiksesta. Huolto-ohjelmaa ei ole ja tällä hetkellä arvonalenema on lähes negatiivinen.

Joka kantaan löytyy aina joku tuki ja peruste.