Mystinen metsätyö topicci...

[tekniikkamies]

Löytyi käytetty kaatotunkki, piti ostaa pieni bensasaha jota tunkin aiempi käyttäjä kaipasi. Lupasin et saa kokeilla sujuuko sillä hommat minkä toin.

Vaikuttaisi kaatotunkki helpottavan selvästi hommia. Joka henkilöautossa se ei kuitenkaan kätevä mukana.

[jli]

Pihapuita pitäisi hiukan harventaa. Missähän vaiheessa kesää kasvu alkaa olla ohi niin, että saisi saunanpesään vielä tämän kesän kasvun? Pitäisi kaataa mahdollisimman pian, mutta toisaalta ei huvittaisi puutumatonta lälliä ottaa liiteriin läträttäväksi.

[jmk]

En kyllä tässä vaiheessa kesää alkaisi talven puita tekemään jos ne vielä kasvaa

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja jmk

En kyllä tässä vaiheessa kesää alkaisi talven puita tekemään jos ne vielä kasvaa

Mä en oo muuta taikaa huomannu kuin puu on hyvä saada jollain konstilla kuivaksi jos ei suurista määristä kyse. Kokeeksi kaadoin koivun maahan niin, että jätin sen siihen oksineen. Nyt rupeaa lehdet kallastuu ja pian halon ekat pölkyt. Jos kuivumishaasteita, halon pienemmäksi.

[jli]

Taulukon mukaan koivun rungon kosteus olisi alimmillaan heinä-, elo- ja syyskuussa ja ylimmillään keväällä juuri ennen lehtien puhkeamista. Kesä/syyskaadoissa ainoa ongelma lienee se, ettei normaalina loppukesänä puu kuivu kunnolla kelien vuoksi ja sitten klapit homehtuvat liiteriin. Nyt ei sellaista ongelmaa olisi.
Jos tekisi rakennuspuutavaraa niin se kannattaisi kaataa talvella, kun rungon tärkkelyspitoisuus on alimmillaan. Se taas ei saunanpesässä paljon vaikuta.

[460Xj]

Tässähän on kaksi vastakkaista tavoitetta, mahdollisimman tarkkaan kasvu talteen, koko kesän kasvu - ja toisaalta nyt kaadettavat puut jo kuivaksi ennen syksyä! Jos on muutamasta puusta kysymys, en rupeaisi odottamaan "täyttä saalista" vaan saha soimaan ja puut mahdollisimman pian pilkottuna "aurinkokuivatukseen". Heinä-eleokuun vaihteessahan puiden paksuuskasvu on jo lähes kokonaan tallessa. Riittääkö vielä kuivatuskelejä? Tekniikanmies keksi uudestaan rasiin kaadon, vanha tapa poistaa vettä puista ennen jatkojalostusta

[dodge3500]

Mulle on kerrottu et keväällä haloiksi ja juhannuksen jälkeen "peitto" päälle jos meinaa saman vuoden aikana polttaa. Paras kuulemma ois ylivuotinen.

[jmk]

Polttopuun kuivatus - MottiNetti

www.mottinetti.fi

Puiden kuivuminen

Polttopuu valmistetaan yleensä tuoreista rankapuista tai vakiopituuteen katkotuista pölleistä. Puun kosteus kaatohetkellä vaihtelee 40–60 prosentin välillä, ja puut tulisi saada mahdollisimman nopeasti kuivumaan noin 20 prosentin käyttökosteuteen. Kuivumisnopeuteen vaikuttavat puulaji, kuivumisolosuhteet ja halkojen tai pilkkeiden koko.

Hitaimmin suomalaisista puulajeista kuivuu lämpömäärältään (kWh/m3) paras koivu. Tämä johtuu sen tiheydestä ja tiiviistä tuohesta, joka hidastaa kosteuden haihtumista. Nopeimmin kuivuvat havupuut, haapa ja leppä.

Koivun tulee olla käyttöhetkellä ylivuotista, eli sen on kuivuttava kahden kesän yli, ennen kuin se on riittävän kuivaa. Muut puulajit kuivuvat käyttökuntoon jo yhdessä kesässä, jollei ole poikkeuksellisen sateinen vuosi. Ammattimaisilla polttopuukauppiailla on polttopuun kuivaukseen koneellisia menetelmiä, joissa käyttökuivuus saavutetaan nopeammin.

Kesä kuivaa polttopuut

Varasto- ja polttopuiden pilkontapaikan tulisi olla aurinkoinen ja tuulinen ja maaperän kuiva. Hyvä paikka on myös suojassa sateelta. Jos puita joutuu pinoamaan väliaikaisesti esimerkiksi hakkuuaukealle tai metsätien varteen, kannattaa auringon ja tuulten suunta ottaa huomioon.

Paras aika puiden kuivumiselle on keväästä heinäkuun loppupuolelle, kun sademäärä on pieni, ilma lämmin ja tuulet voimakkaita. Puut kuivuvat sitä nopeammin, mitä ohuemmaksi ne on pilkottu. Lyhyiden klapien kuivuminen on myös hieman pitkiä pilkkeitä tai halkoja nopeampaa, sillä kuivuminen on nopeampaa puiden päistä kuin halkaisupintojen kautta

Tuossa yks ohje, vastaavaa tietoa olen saanut isopapalta ajalta ennen internettiä joskun 80- luvulla silloin ei varmaan ollut mitään taulukoita käytössä että milloin puu on kuivimmillaan

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja dodge3500

Mulle on kerrottu et keväällä haloiksi ja juhannuksen jälkeen "peitto" päälle jos meinaa saman vuoden aikana polttaa. Paras kuulemma ois ylivuotinen.

Jos on pieni puunkäyttäjä, voi jemmata kuivimpia vaikka vessan nurkkaan sisälle. Hydraulihalkojalla jaksaa halkoa pöllit ja ne kuivaa kun vie sopivaan paikkaan. Jos joutuu säilyttämään pitkään, pitää opiskella hienoja konsteja.

Mä lämmitin saunan viimeksi tänä vuonna sahatuilla lehtipuilla enimmäkseen, joita oli jäänyt maahan kuivaan paikkaan samalla kun olin halkonut. Paloi ihan hyvin.

[AH]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

Pihapuita pitäisi hiukan harventaa. Missähän vaiheessa kesää kasvu alkaa olla ohi niin, että saisi saunanpesään vielä tämän kesän kasvun? Pitäisi kaataa mahdollisimman pian, mutta toisaalta ei huvittaisi puutumatonta lälliä ottaa liiteriin läträttäväksi.

Jos nyt olisi pakko kaataa, jättäisin niin pitkäksi aikaa kokonaisena kumolleen, (irti maasta), että lehti kuolee. Ison puun lehti pysyy aika kauan vihreänä. Löysin tuollaisen lehtijutun kopion vuodelta 1995, jossa muistellaan vanhoja,, kopion antoi asiakas jolla kävin pihakoivuja kaatamassa. Sitten vaan kuun kiertoa seuraamaan.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja AH

Jos nyt olisi pakko kaataa, jättäisin niin pitkäksi aikaa kokonaisena kumolleen, (irti maasta), että lehti kuolee. Ison puun lehti pysyy aika kauan vihreänä. Löysin tuollaisen lehtijutun kopion vuodelta 1995, jossa muistellaan vanhoja,, kopion antoi asiakas jolla kävin pihakoivuja kaatamassa. Sitten vaan kuun kiertoa seuraamaan.

Koillismaalla olen ollut tekemässä Saunavastoja jokusia vuosikymmeniä, ja noista kaadetuista koivuista ei saa kunnon klapeja, ainakaan helposti....
"liikaa elämän nesteitä sisällä" -> kun puolet lehvästöstä kerätään saunavastoiksi, niin loput lehdet ei saa "kuivattua-" runkoa?

-> vaikka k.o koivu on irti kannosta, niin ei kuivu "kunnolla", vaan homehtuu...
(onko syy se, että sokereita jää rynkoon, ei ole varmaa tietoa, mutta nuo klapit homehtuu vielä ylivuotisena, jos saa vähänkään vettä,

-> siis Klapi- ja sahapuut pitää kaataa silloin, kun suo kantaa traktorin (Maa on jäässä)
Ja Polttopuut on tehtävä viimmeistään, kun kevättalvella päivälämpötila nousee nollaa.

Ja samoin sahatavara...... Jos joku vielä sahaa/sahauttaa; omista puista sahattua sahatavaraa ei saa käyttää kantaviin rakenteisiin muualla, kun "omalla tilalla".

"kesäleimikot-" on aika suuri riski rakentamiselle; silloin kuusi ja mänty on täynnä sokereita, ja aika huonoa kestämään kosteutta vuosikymmeniä- (Minun mielipide)

[AH]

"-> vaikka k.o koivu on irti kannosta, niin ei kuivu "kunnolla", vaan homehtuu...
(onko syy se, että sokereita jää rynkoon, ei ole varmaa tietoa, mutta nuo klapit homehtuu vielä ylivuotisena, jos saa vähänkään vettä,"

1,5m koivun tyvi kun oli jätetty keväällä lammen rantaan pystyyn, se mehi mahlan pintaansa ja kesällä haisi niin mädäntyneelle ettei viittiny vierellä seisoskella.

kevättalvella minäkin puuni olen pääasiassa kaatanut, mutta haapa ainakin kuivui lehdessä kaadettuna hyvin, ehti toki olla kumollaan yli talven.

Tuota homehtumista on ainakin tapahtunut niissä, mitkä olen syksyllä kaatanut kun on pyydetty ja tehnyt polttopuiksi.

[astalo]

Hyvin kuivaa koivut kun alkukesästä kaataa, kun lehti on täysi. Ja sitten kun lehti kunnolla kuivanut niin rangoiksi ja vähän ajan päästä klapeiksi. Valmista poltettavaa jo samana talvena.

[JiiPee]

Perinteisesti on kesällä koivua kaadettu rasiin (eli kannosta irti, jätetään kesän ajaksi karsimatta) juhannuksen jälkeisellä viikolla. Sitten kun on kaikista rungoista latvastakin lehdet ruskistuneet (kellastuminen ei riitä), niin vielä viikko-kaksi lisää odotusta, ja sitten karsinta + pilkonta.

Heinäkuulla kaadettu ja heti halottu koivu kuivuu pahemmin homehtumatta, kunhan on pilkottu klapit pieniksi, ovat aurinkoisessa ja hyvin tuulettuvassa paikassa sekä sateelta ilmavasti suojattuina. Tuuripeliä silti, eli jos onkin sateinen kesä tai syksy, niin homehtuu ne.

Klapipino pitää saada maasta irti ainakin yhden trukkilavan verran, mieluummin kaksi. Samoin päälle tuleva sadesuoja pitää olla irti puista. Jatkuvasti näkee tehtävän sitä virhettä, että tuoreen pinon päälle laitetaan kevytpeite tmv. niin, että se on tiiviisti pinon päällä ja reunat vielä käännetty pinon sivuilla alaspäin. Sellaisesta peitosta tulee pussi, jossa puut homehtuvat. Pinosta pitää päästä ilma menemään joka suuntaan läpi, jotta puut kuivuvat. Kaksi lavaa pinon alle ja yksi päälle, niin jää ilmatilaa. Kattopelti olisi hyvä peite, mutta kevytpeitekin toimii, kun alusta on kantava.