Kysy mitä vaan, vastataan kun jaksetaan 2021

[jli]

Eipä tarvii paljon aggregaatin mitoitusta miettiä tuossa tapauksessa. Laturin laskennallinen teho on ampeerit x jännite, eli tässä tapauksessa 120W tai 240W (tai jos 14 voltilla ladataan, niin 140W tai 280W).

Laturi tietysti ottaa vähän enemmän kuin antaa, mikä on aika yleistä kaikessa muussakin. Sen vuoksi tarkkaa agren antamaa tehoa on käytännössä mahdoton sanoa erilaisten laitekohtaisten hävikkien vuoksi, mutta koska jokainen tuottaa vähintään 500W jatkuvaa tehoa, pitäisi minkä tahansa riittää.

Mieluummin ongelmaksi voi muodostua se, että otat liian pientä tehoa isosta aggregaatista. Silloin koneen täyttöaste ei ole ihan optimaalinen ja hyötysuhde ei ole niin hyvä kuin se voisi olla. Tuokaan ei kyllä ole iso ongelma, ellei työkseen lataile.

[HV]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

Eipä tarvii paljon aggregaatin mitoitusta miettiä tuossa tapauksessa. Laturin laskennallinen teho on ampeerit x jännite, eli tässä tapauksessa 120W tai 240W (tai jos 14 voltilla ladataan, niin 140W tai 280W).

Laturi tietysti ottaa vähän enemmän kuin antaa, mikä on aika yleistä kaikessa muussakin. Sen vuoksi tarkkaa agren antamaa tehoa on käytännössä mahdoton sanoa erilaisten laitekohtaisten hävikkien vuoksi, mutta koska jokainen tuottaa vähintään 500W jatkuvaa tehoa, pitäisi minkä tahansa riittää.

Mieluummin ongelmaksi voi muodostua se, että otat liian pientä tehoa isosta aggregaatista. Silloin koneen täyttöaste ei ole ihan optimaalinen ja hyötysuhde ei ole niin hyvä kuin se voisi olla. Tuokaan ei kyllä ole iso ongelma, ellei työkseen lataile.

Ok. Tarkoitus olis saada akut täyteen mahdollisimman pienellä ajalla, eli isolla laturilla jos ei aurinkovoima piisaa.

[jli]

Alkuperäinen kirjoittaja HV

Ok. Tarkoitus olis saada akut täyteen mahdollisimman pienellä ajalla, eli isolla laturilla jos ei aurinkovoima piisaa.

Tavallinen auton 100A laturi potkisi jo vähän paremmin ja lataisi suoraan ilman erillistä laturia. Harmi vain kuin niitä ei aggregaatteihin yleensä laiteta. Tokihan sen saa viriteltyä ruohonleikkurin moottoriin tai mihin vain, mutta hintaa kertyy komponenteista.

Tuo 230V muutos on täysin turha ja syö energiaa, mutta sillä niitä akkuja silti monesti joutuu latailemaan.

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja HV

Ok. Tarkoitus olis saada akut täyteen mahdollisimman pienellä ajalla, eli isolla laturilla jos ei aurinkovoima piisaa.

En tiedä minkälaisia akkuja käytät, mutta jos ne on tavallisia avoimia käynnistysakkuja, niin pari asiaa kannattaa huomioida, jotta akut kestäisivät toistuvassa purku-lataus käytössä pidempään.

Pura korkeintaan 20-25 prosenttia täyden akun kapasiteetista ennen täyteen lataamista. Tässä on siis kyse järjestelmän mitoituksesta, eli että on riittävästi akkukapasiteettia kulutukseen nähden.

Sopiva latausvirta on noin 10% akun ilmoitetusta kapasiteetista (C/10), eli esim. 300 Ah akustolle 30 A. Liian tömäkkä laturi vanhentaa akkua nopeammin.

Jos ei ole automaattilaturia, niin akun napajännitteen nousua pitää valvoa aktiivisti, ettei akkua suotta "kiehuteta" ylijännitteellä. Liian tehokkaalla manuaalilaturilla akkua ei saa keittämättä täyteen varaustilaan. Varaamisen viimeinen vaihe pitäisi tehdä jänniterajoitetulla laturilla (kuten autossakin), jolloin latausvirta pienenee sitä mukaa, mitä täydemmäksi akku tulee.

[HV]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

En tiedä minkälaisia akkuja käytät, mutta jos ne on tavallisia avoimia käynnistysakkuja, niin pari asiaa kannattaa huomioida, jotta akut kestäisivät toistuvassa purku-lataus käytössä pidempään.

Pura korkeintaan 20-25 prosenttia täyden akun kapasiteetista ennen täyteen lataamista. Tässä on siis kyse järjestelmän mitoituksesta, eli että on riittävästi akkukapasiteettia kulutukseen nähden.

Sopiva latausvirta on noin 10% akun ilmoitetusta kapasiteetista (C/10), eli esim. 300 Ah akustolle 30 A. Liian tömäkkä laturi vanhentaa akkua nopeammin.

Jos ei ole automaattilaturia, niin akun napajännitteen nousua pitää valvoa aktiivisti, ettei akkua suotta "kiehuteta" ylijännitteellä. Liian tehokkaalla manuaalilaturilla akkua ei saa keittämättä täyteen varaustilaan. Varaamisen viimeinen vaihe pitäisi tehdä jänniterajoitetulla laturilla (kuten autossakin), jolloin latausvirta pienenee sitä mukaa, mitä täydemmäksi akku tulee.

Mulla on retkipakussa hupiakkuina 2 kpl oiskohan ollu 85ah geeliakkuja, ihan pitäs olla tuohon tarkoitukseen tehtyjä, eli kestää syväpurkua ja nopeeta latausta... Normioloissa auringonpaisteessa ei mitään ongelmaa, aurinkopaneeli lataa täysin mutta pohjoses ei tuntunu enää aurinko riittävän kovin pitkälle niin tarvis vähän lisäapua aggregaatista kun en viitti autookaan huudattaan ruveta. 100 litran 12v kompura jääkaappipakastin kuitenki syö jonkunverran.

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja HV

Mulla on retkipakussa hupiakkuina 2 kpl oiskohan ollu 85ah geeliakkuja, ihan pitäs olla tuohon tarkoitukseen tehtyjä, eli kestää syväpurkua ja nopeeta latausta... Normioloissa auringonpaisteessa ei mitään ongelmaa, aurinkopaneeli lataa täysin mutta pohjoses ei tuntunu enää aurinko riittävän kovin pitkälle niin tarvis vähän lisäapua aggregaatista kun en viitti autookaan huudattaan ruveta. 100 litran 12v kompura jääkaappipakastin kuitenki syö jonkunverran.

Minulla on kesämökillä vähän pienempi Danfossin kylmäkone, joka ottaa käydessään virtaa noin 4 A. Se käy kesällä (ei ihan helteellä) tunnissa muutaman jakson, yhteensä noin 10 minuuin ajan. Se oli aiemmalla akulla (180 Ah) ja paneelilla (150 W) vähän rajoilla, kun virta ei tahtonut riittää muuten kuin jos koko päivän paistoi tai mökkeiltiin vain LA-SU, jolloin akku sai latautua viikolla. Silloin tuli ajoittain annettua apuvirtaa akkuun 15 A antavalla siivouskoneen laturilla Hondan pienimmästä salkkuaggregaatista (450 W jatkuvaa 50 Hz). Honda kävi sillä kuormalla noin 6 tuntia tankillisella.

Akun kypsyttyä laitoin tilalle toissa kesänä 4x75 Ah käynnistysakkuja rinnankytkennässä. Paneeliksi vaihtui myöhemmin 2x280 W. Nyt on virta riittänyt, eikä aggregaattia ole akun vuoksi käynnistetty sen jälkeen. On siellä se aggregaatti vielä varalla, koska ei virta kuitenkaan riitä, jos aurinko on koko mökkeilyviikon pilvessä. 3-4 vuorokautta, niin akkuja on purettu n. 20%, jos yhtään virtaa ei paneeleista saa.

[Catrik]

Miten sähköasentajat yleensä suhtautuu jos asiakas haluaa itse asentaa rasiat ja pintavedot, ja sähköri käy vaan tarkistamassa ja kytkee keskukseen? Yhteen paikkaan laitoin tarjouspyynnön vaan eivät mitään vastanneet.

Onko suositella jotain kirjaa tai nettisivua mistä voisi lukea kuinka nuo asennukset tehdään oikein? Kuvittelis ettei pistorasian ja pintavedon laittamisessa ole mitään ihmeellistä, vaan mulla ei oo luulon perusteella tapana tehdä asioita.

[turakki]

Alkuperäinen kirjoittaja Catrik

Miten sähköasentajat yleensä suhtautuu jos asiakas haluaa itse asentaa rasiat ja pintavedot, ja sähköri käy vaan tarkistamassa ja kytkee keskukseen? Yhteen paikkaan laitoin tarjouspyynnön vaan eivät mitään vastanneet.

Onko suositella jotain kirjaa tai nettisivua mistä voisi lukea kuinka nuo asennukset tehdään oikein? Kuvittelis ettei pistorasian ja pintavedon laittamisessa ole mitään ihmeellistä, vaan mulla ei oo luulon perusteella tapana tehdä asioita.

Tämä riippuu varmasti paljon sähkäristä. Meidän työmaalla vedot tehtiin itse. Sähkäri oli kiireinen kaveri, kävi toisinaan välihommina sitten kytkemässä. Nopeammin olisi varmaan saanut kokonaisuutena, mutta tuolla kaverilla ei ollut kalenterissa tilaa. Muutenkin sähkärit tuntuivat silloin olevan vaikeasti saatavilla.

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja Catrik

Miten sähköasentajat yleensä suhtautuu jos asiakas haluaa itse asentaa rasiat ja pintavedot, ja sähköri käy vaan tarkistamassa ja kytkee keskukseen? Yhteen paikkaan laitoin tarjouspyynnön vaan eivät mitään vastanneet.

Suhtautuu hyvin vaihtelevasti, osa ei suostu koskemaankaan, ja toiset kyllä tekee kun palkkaahan siitäkin saa. Huomioitavaa on että mittauspöytäkirjaan tulee - tai ainakin kuuluisi tulla - maininta siitä kuka sähköt on vetänyt, kuka on kytkenyt katkaisijat/ pistorasiat, ja kuka tehnyt keskuksen asennuksen jos osa asennuksista on tehnyt muu kuin mittauspöytäkirjaa tekevä.
Suomeksi sanottuna sinä olet pohjimmillaan vastuussa siitä että tekemäsi vedot ja kytkennät on oikein, mittauspöytäkirjan tehnyt vastaa siitä että mittausten perusteella homma on ok.

Minä esim. tein käytännössä kaikki sähköt itse rivarin remontissa, piirsin käsin pohjakuvaan kaikki vedot rasioineen yms., ja mietin itse "lohkojen" ryhmitykset mitä minkäkin johdon perään tulee ja kuinka monen sulakeen/ johdonsuojaktaisijan taakse kytkennät tulee.
Sen jälkeen hyväksytin/ piirrätin niiden pohjalta kuvat sähkösuunnittelijalla. Ei tullut oikeastaan mitään sanomista suunnittelijalta, eli taisi ne sitten oikein mennä. Pari isompaa ryhmää päädyttiin hajauttamaan erillisiksi koska tulevassa ryhmäkeskuksessa oli sen verran pelivaraa johdonsuojakataisijoiden määrässä. Suunnittelija piirsi keskuskuvan, sitä en olisi halunnut enkä edes osannut tehdä itse välttämättä asianmukaisesti.

Onko suositella jotain kirjaa tai nettisivua mistä voisi lukea kuinka nuo asennukset tehdään oikein? Kuvittelis ettei pistorasian ja pintavedon laittamisessa ole mitään ihmeellistä, vaan mulla ei oo luulon perusteella tapana tehdä asioita.

Google löytää, ja onhan noita sähköalan oppikirjojakin. Ne kirjat ei ole mitään ihan halpoja, ja huonosti löytyy kirjastosta. Jos ei oikeasti tiedä mitä tekee, niin kannattaa vähintäänkin piirrättää ensin sähkökuvat ammattilaisella jotta tietää montako kojetta/ laitetta voi esim. olla yhden vedon perässä, mitä johtoa missäkin käytetään, mitä minkäkin johdon perään tulee, yms.
Ja tietysti jos ei tiedä miten kytkennät tehdään rasioissa asianmukaisesti, niin jättää koko homman suosiolla ammattilaiselle.
Meillä oli kämpässä tolkuton määrä malliesimerkkejä vuosien saatossa aivan päin seiniä tehdyistä kytkennöistä, joku siis ei todellakaan ollut tiennyt miten kuuluu tehdä. Osa niistä oli hengenvaarallisia kytkentöjä, osa selkeän palovaaran aiheuttavia ja muutama muuten vain täysin hutiloiden ja epäammattimaisesti tehtyjä.


Sinällään noissa normaaleissa sähkövedoissa ei ole mitään ihmeellistä, kun vain tietää mitä kytketään, miten kytketään, millä tavalla johdot pätkitään/ kuoritaan rasioissa, miten johtovedot kannakoidaan ja tarvittaessa suojataan, ja niin edelleen.
Jos teet itse vedot ja kytkennät rasioissa, niin osta ehdottomasti hyvät kuorinta- ja katkaisutyökalut, muistat laittaa kaikki tarvittavat vedonpoistot, kannakoinnit, kiinnitykset, suojaputket yms.
Paskoilla vehkeillä käy etenkin kuoriessa äkkiä niin, että esim. MMJ:n suojakuoren poistossa tulee viiltäneeksi vaihe-, nolla- tai suojamaan eristeestäkin läpi, ja muita mukavuuksia. Oikeilla työkaluilla ja työtavoilla tätä ei tapahdu ja kytkennät on asialliset ja turvalliset.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja Catrik

Miten sähköasentajat yleensä suhtautuu jos asiakas haluaa itse asentaa rasiat ja pintavedot, ja sähköri käy vaan tarkistamassa ja kytkee keskukseen? Yhteen paikkaan laitoin tarjouspyynnön vaan eivät mitään vastanneet.

Onko suositella jotain kirjaa tai nettisivua mistä voisi lukea kuinka nuo asennukset tehdään oikein? Kuvittelis ettei pistorasian ja pintavedon laittamisessa ole mitään ihmeellistä, vaan mulla ei oo luulon perusteella tapana tehdä asioita.

Ei vastaa kysymykseen, mutta itse olen keksinyt jos tarvii enempi pistorasioita, voi hommata työmaakeskuksen ja yhdistää se voimavirtapistorasiaan.

Mökkinaapurilla ei ollut pistorasiat hyvällä mallilla ja ehdotin, että pyytää sähkömiestä laittamaan yhden voimavirtapistorasian ja samalla kaksi valovirtapistorasiaa. Maksoi jotain yli 500 euroa.

En näe kauhean suureksi ongelmaksi tehdä kotona monia asioita itse, mutta tilanne voi muuttua jos myy kiinteistön. Yksi varteenotettava kompromissi on poistaa omatoimisesti huonoja asennuksia tai liian vanhoja.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Minulla on kesämökillä vähän pienempi Danfossin kylmäkone, joka ottaa käydessään virtaa noin 4 A. Se käy kesällä (ei ihan helteellä) tunnissa muutaman jakson, yhteensä noin 10 minuuin ajan. Se oli aiemmalla akulla (180 Ah) ja paneelilla (150 W) vähän rajoilla, kun virta ei tahtonut riittää muuten kuin jos koko päivän paistoi tai mökkeiltiin vain LA-SU, jolloin akku sai latautua viikolla. Silloin tuli ajoittain annettua apuvirtaa akkuun 15 A antavalla siivouskoneen laturilla Hondan pienimmästä salkkuaggregaatista (450 W jatkuvaa 50 Hz). Honda kävi sillä kuormalla noin 6 tuntia tankillisella.

Akun kypsyttyä laitoin tilalle toissa kesänä 4x75 Ah käynnistysakkuja rinnankytkennässä. Paneeliksi vaihtui myöhemmin 2x280 W. Nyt on virta riittänyt, eikä aggregaattia ole akun vuoksi käynnistetty sen jälkeen. On siellä se aggregaatti vielä varalla, koska ei virta kuitenkaan riitä, jos aurinko on koko mökkeilyviikon pilvessä. 3-4 vuorokautta, niin akkuja on purettu n. 20%, jos yhtään virtaa ei paneeleista saa.

Kasteluvettä järvestä hakiessa keksin, että neljä 100 ampeerituntista akkua, 2000 watin siniaaltoinvertteri pelittää paljon paremmin kun yhdistää Victronin MPPT säätimeen 48 voltin sähköpyörän akun ja antaa ladata sen jollain 500 watin teholla samalla kun pumppaa ja koko reissun ajan. Tuollainen kävis mökilläkin jos kulutus tavallista isompi, yhdistää kuin tekopaneeluksi lithium akun, joka helppo kuljettaa.

[Luoppis]

Liitteenä kuva jossa tollainen vanhahko työmaa sähkökeskus kiinteänä asennuksena. Vikana huomasin itsekkin vuosikausia tuota käyttäneenä autotallissa, että tohon kun kytkee minkä tahansa maadoitetun sähkolaitteen kiinni, niin sähkölaitteen runkoon vuotaa vaihetta joku x määrä. Samaten vaihekynä hehkuu tuon kotelon ympärillä. Mistään ei omasta mielestä näy olevan johdot rikki. Keltavihreät hehkuu kaikki niin kauan, kuin tuo katkaisija on päällä. Katkaisija pois päältä ei hehku kynä muuta kuin noissa vaihejohtimissa ennen katkaisijaa. Jos nyt ymmärrän yhtään oikein niin nolla ja maa ei tossa laatikossa kosketa toisiaan.

Lisää mielenkiintoa asiaan saa siten, että toi laatikko on toisen pienemmän kytkinkaapin perässä. Eli tota ennen on kaappi, jossa on katkaisija ja sulakkeet. Siinä boksissa on talolta tuleva kaapeli, josta lähtee sulakkeen kautta 3 vaihetta ja nolla tonne työmaaboksille. Ja siinä kovasti näyttää siltä, että nolla on yhdistetty kiskoon, joka maadoittaa pikkuboksin. Työmaaboksilta tuleva keltavihreä ei ole kytketty tossa pikkulaatikossa mihinkään. Eikä rungon vaiheistuminen koske tuota boksia, siinä hehkuu omasta mielestäni kynä vain vaihejohtimissa.

Varmaan pitää hankkia ammattiapua, mutta jos joku osaa/haluaa vinkata, niin eikai sekään väärin ole