Kramfors induktiokuumennin ja kiinalainen Ohmin laki

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja Kaitsu67

No ainakin sillä sitten johdetaan (tahallaan?) harhaan jos näin on, koska pieni k ja iso W on kilowatin merkintä.

Jos mallinimi, niin silloin pitäisi ennemmin olla KW tai kw.

kW on oikea suure teholle, eli tuhatta wattia.

Jos/kun laite tuuppaa vaihtovirtaa ulos, niin aaltomuoto vaikuttaa siihen, mikä on todellinen lämmittävä teho. Jos ne ilmoitetut arvot on ns. piikkiarvoja, eli jännitteen ja virran maksimiarvoja, niin niistä ei voi tarkkaa tehoa päätellä, kun ne ei ole tasavirtaa.

[JiiPee]

Aiheena olevaan kiinalaiseen tulkintaan Ohmin laista perustuu varmaankin myös se, että kiinalaisesta aggregaatista ilmoitetaan joissakin mainoksissa saatavan enemmän sähkötehoa kuin mikä sen polttomoottorin nimellisteho on.

[Kartse1]

Kannattaa myös muistaa se, että kun toisiopuolelle ilmoitetaan 100Hz, niin nämä perinteiset laskukaavat eivät silloin päde ihan suoraan
(toisiopuolella onkin 50Hzx2, eli ulostuloteho liki tuplaantuu).

Ohmin lain mukaan P onkin = U * I*taajuus

Valitettavan monessa kiinanmaan tuotteessa on laitettu hämääviä tyyppejä laitteiden myynti-ilmoituksiin.
Esim. pieni tuulivoimala on tyypiltään/nimeltään 5000W, vaikka siitä tulee vain 500W tehoa ulos.
Oikeata ulostulevaa tehoa ei mainita missään...

[Säätäjä_setä]

Jutketaan jauhamista vaikka ei tämä johdakkaan mihinkään. Vanha sanonta: Ei paska punniten parane.

https://www.puuilo.fi/epages/puuilo....bjectID=210285
Kyllä tästä 2.0kW mallista väitetään Teho 2000W. Tyyppikilvessä onkin sitten muut tarinat.

Tuo Kaitsu67:n linkkaama 1000W malli väitetään olevan 1000W tehoinen. Kuvasta päätellen koko elektroniikka on kahvassa mukaanlukien virtamuuntaja mikä vie suurimman osan tilasta. Kun tämä 2.0kW pakkilaatikko on 1KW luokkaa niin tuo pienempi lienee puolet tai alle tästä tehosta. Puuilon sivuilta löytyvä ohjekirjakaan ei paljasta enempää.

Muutama kommentti Kartse1:n juttuun.
Tässä ja tällaisissa induktiokuumentimissa toisiopuolen taakuus on 100kHz (100000Hz) luokkaa. Kuumennus perustuu kuumennettavan kappaleen häviöihin. Rauta häviöllisenä materiaalina lämpenee hyvin. Kupari ja alumiini hyvin vähän. Sähköä johtamattomat materiaalit ei lainkaan. Induktiohelloissa taajuudet ovat tyypillisesti jossain 70kHz seutuvilla.

Ohmin laki tai paremminkin sen tehon määrittävä osa on: P = U * I
Ei ole merkitystä onko jännite ja virta tasa- vai vaihtovirtaa. Vaihtovirralla tosin merkittävä asia on aikaisemmin mainittu aaltomuoto. Tästä on hyvä sopimus olemassa. Vaihtojännitteellä ns RMS jännite vastaa aina tasajännitettä. Tuo RMS matikka huomioi aaltomuodon. Mikäli aaltomuoto on kanttiaaltoa huippujännite on sama kuin RMS jännite. Mikäli aaltomuoto on puhdas sini on RMS jännite moin huippujännite / neliöjuuri 2 (noin 1.4).

Taajuudella ei myöskään ole kaavoissa mitään sijaa. Käytännössä taajuuden nousu aiheuttaa hajasuureiden tulemisen merkitykselliseksi. Taajuus kun nousee tarpeeksi niin kytkennöissä olevat haja kapasitanssit ja -induktanssit alkavat vaikuttaa merkittävästi.

Esimerkki: Oletetaan, että kaapelia on vyyhdissä tai kelalla sen verran, että se muodostaa 10 micro Henryn induktanssin. Kaapelin ohmisen vastuksen lisäksi 50Hz taajuudella tuo 10uH induktanssi aikaansaa 0,003 ohmin reaktanssin (vastus vaihtovirralle). Kun taajuus nousee esimerkiksi 100kHz tasoon tuo 10uH:n reaktanssi onkin jo 6.2 ohmia eli ihan merkittävä vastus verrattuna minkä tahansa kaapelin ohmiseen (tasavirta) vastukseen.

[Kaitsu67]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

kW on oikea suure teholle, eli tuhatta wattia.

Jos/kun laite tuuppaa vaihtovirtaa ulos, niin aaltomuoto vaikuttaa siihen, mikä on todellinen lämmittävä teho. Jos ne ilmoitetut arvot on ns. piikkiarvoja, eli jännitteen ja virran maksimiarvoja, niin niistä ei voi tarkkaa tehoa päätellä, kun ne ei ole tasavirtaa.

Juu, suureet on hallussa, aikanaan koulut käyty elektroniikka/tehoelektroniikkapuolella ja mikroaaltotekniikkakin tuli tutuksi intissä tutkapupolella sähköteknisessä koulussa. Lähinnä kommentoin tota tyyppimerkintäasiaa....

[33SD]

Öh. Olen käsittänyt että induktiokuumennus perustuu magnetismiin. Saatan toki olla väärässäkin. Induktio keittotasolla käytettavät pannut ja kattilat täytyy olla magneettiin tarttuvia. Alumiinikattila ei toimi.
Miten tämmöisen laitteen lämmitystehon voi ilmaista watteina? Eihän valaisimien valaisutehoakaan ilmoiteta watteina.

Tuolla näköjään paljon erilaisia kaavoja joista suurimmasta osasta en mitään ymmärrä.
Vahvasähköpuolen koulutus on ja kuuluihan siihenkin elektroniikkaa mutta opettaja oli diplomi-insinööri eikä opettajana kovinkaan hyvä. Perusteet olis ollut hyvä opettaa ensin...

https://www.teho-opetus.net/kaavat/kaavat2.pdf

[Säätäjä_setä]

M16 mutteri ei sovi vehkeen käämeihin eli en tiedä. Muutenkin ei mopolla mahottomia. Kuten aikaisemmin huomattu toosassa lukee korkeataajuus lämmitin!

Kartse1:n tarinaan. Mikäli olen kartalla tarkoitat, että moottorista saa enemmän tehoa joa ajaa taajuusmuuttajalla vaikka tuplataajuudella. Tästä ollaan samaa mieltä, mutta systeemi ottaa myös verkosta enemmän tehoa. Muuten taajuus ei ole tehon laskentakaavoissa mukana.

33sd:n jutut. Perustuu sillälailla magnetismiin, että sähkömagneettisen induktion avulla siirretään tehoa piiristä toiseen kuten muuntajassa. Vastaanottava (kuumennettava) puoli ei tarvitse olla magneettista materiaalia, mutta sähköä johtavaa kylläkin. Vastaanottava kappale ei tarvitse olla käämin muotoinen jotta siihen induktion avulla saadaan syntymään jännite ja siten myös virta. Kappaleen muodosta riippuen siihin muodostuu pyörrevirtoja mitkä kulkevat aineessa. Aineen johtavuudesta riippuen sähkövirran kulku aiheuttaa jännitehäviön mikä muuttuu lämmöksi. Helpompi ymmärtää kun miettii kuumennettavan aineen sähköisiä ominaisuuksia vaikka ohmia/m asteikolla. Esimerkiksi kupari, hopea, kulta, alumiini, tina jne. ovat hyviä (vähähäviöisiä) johteita ja lämpenevät vähän. Rauta ja teräs-seokset taas johtavat huonommin ja lämpenevät enemmän samalla virranvoimakkuudella. Magneettisilla materiaaleilla kuten raudalla on myös muu häviömekanismi ns. magneettiset hysteresis häviöt. Tarkoittaa sitä, että kun kappale magnetoidaan hohonkin suuntaan ja kohta vastakkaiseen suuntaan niin tuo suunnan muutos vaatii enemmän energiaa kuin alkuperäinen magnetointi. Ero muuttuu aineessa lämmöksi. En ole tutustunut induktioliedelle tarkoitettuihin kattiloihin. Häviöllinen sähkön johtavuus on pääasia. Voi olla, että käytetyissä materiaaleissa hyödynnetään myös tätä magneettista hysteresis häviötä.

Kyllä lämmitysteho ilmoitetaan Watteina ja se myös pystytään mittaamaan. Kun tunnetaan materiaalin ominaisuudet, lämmityksen kesto ja kappaleessa tapahtunut lämpötilan muutos niin näistä selviää lämmitykseen käytetty teho.

Lopuksi. Ei nämä kaikki hituvirtaa ole vaikka elektroniikkaa onkin toosassa.
Kannattaa lykätä google hakuun induktio uuni tai taremmin löytyy juttuja induction furnace haulla. Sama periaate kuin tässä lämmittimessä, mutta kokoluokat eri.
https://www.youtube.com/watch?v=apF9vdSXdCg

[33SD]

Tuommoinen samanlainen on tuossa hallilla ni pikaisen testin tein. M8 pultti ja mutteri, noin 30 sekuntia punaiseksi. Noin 3,5 ampeeria ja 600 wattia ottoteho.

[Kaato]

Alkuperäinen kirjoittaja 33SD

Tuommoinen samanlainen on tuossa hallilla ni pikaisen testin tein. M8 pultti ja mutteri, noin 30 sekuntia punaiseksi. Noin 3,5 ampeeria ja 600 wattia ottoteho.

Kiitos tästä, saa jonkunlaisen kuvan laitteen käytännön suorituskyvystä.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja 33SD

Öh. Olen käsittänyt että induktiokuumennus perustuu magnetismiin. Saatan toki olla väärässäkin. Induktio keittotasolla käytettavät pannut ja kattilat täytyy olla magneettiin tarttuvia. Alumiinikattila ei toimi.
Miten tämmöisen laitteen lämmitystehon voi ilmaista watteina? Eihän valaisimien valaisutehoakaan ilmoiteta watteina.

Tuolla näköjään paljon erilaisia kaavoja joista suurimmasta osasta en mitään ymmärrä.
Vahvasähköpuolen koulutus on ja kuuluihan siihenkin elektroniikkaa mutta opettaja oli diplomi-insinööri eikä opettajana kovinkaan hyvä. Perusteet olis ollut hyvä opettaa ensin...

https://www.teho-opetus.net/kaavat/kaavat2.pdf

Minä tutuistuin sähkön ns. Ohjatusti Oma-aloitteisesti -70 luvulla;
Paimenpoikaan........

[jli]

Onko tällä sektorilla uusia löytöjä tullut vastaan? Alkanut taas pultit vittuilla oikein huolella ja pitäisi ryhtyä vastaiskuun.

Hiukan olen katsellut kiinankauppoja ja kaikissa on loppu (ainakin järkevän hintaiset). Kiinastahan ei romu lopu, joten onko tukes tai joku laittanut kapuloita rattaisiin?

[kenppi]

Itellä on tainnut pajalla olla jo toista vuotta tuollainen puuilon kramforssi, vissiin se isompi malli. Ottaa se pultin punaiseksi saaminen jonkun hetken enemmän kun niillä 5ke vehkeillä, mutta hintaansa(500€ sillon tarjouksessa) nähden ollut kyllä hyvä peli. Saattaahan noitakin olla niitä mitkä ei pelaa ees uutena mutta tuo meille ostettu ei oo temppuillut kertaakaan vielä. Pari kertaa on saatu ylikuumenemissuoja päälle mutta muuten ihan ok laitos. Muun merkkisiä ei ole tullut nyt katseltuakaan kun ei oo tuo nykyinen särkynyt. Aikalailla joka viikko on kuitenkin enemmän tai vähemmän käytössä ollut.

[Lerssinen]

Netistähän noita, https://www.ebay.com/itm/1KW-Mini-Du...Cclp%3A2334524

Saa myös rakennus-sarjoja jos haluaa tehdä itse

[RIPAX]

mulla on tollanen Alesco,siin on vaan semmonen 2x4x1 cm biitti joka semmosten "pihtien" välissä,hankin sen taannoin mut en oo ees kokeillu vielä sitä. Pitäs ku ehtis,kuulemma se ainaki toimii. se on semmonen reilu mikroaalto uunin kokonen pömpeli,ja siitä lähtee letkut missä ne pihdit. Vesijäähdytteinen. Vastaavaaa pienempää kokeillu ja totesin et hyvä värkki,mulle kans. Säätäjäsetä taitaa ymmärtää siitä jotain et täytynee pyytää konsultointia kunhan kaivan sen esille.

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja Kaitsu67

Juu, suureet on hallussa, aikanaan koulut käyty elektroniikka/tehoelektroniikkapuolella ja mikroaaltotekniikkakin tuli tutuksi intissä tutkapupolella sähköteknisessä koulussa. Lähinnä kommentoin tota tyyppimerkintäasiaa....

Kyllä, ollaan samaa mieltä suureista