Kysy mitä vaan, vastataan ku jaksetaan 2020

[Catrik]

Alkuperäinen kirjoittaja Ranee

Millaseen paikkaan tulossa? että onko pakko olla stefa vai käykö joku muu huulitiiviste?
50x58 taitaa olla olemassa

Jakolaatikon sisäänmenoakselille. 58 millisellekkin joutus koneistamaan isommaksi nii olis sit sama tehä suoraan joku yleinen koko.

https://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=163029

[jmk]

Tuli hankittua isompaa kompressoria ja eihän siinä ollut pistotulppaa johdon päässä, nyt ongelna kun johto mikä tulee kopressorilta on 4 johtoinen (vaiheet ja kevi) miten kytkentä tulisi tehdä?

[uteiN_H]

Tähtikytkentä.
http://pyntsi.mbnet.fi/pyntsi/OPINNO...ALVOT/STAR.HTM
Kolmiokytkentä.
http://pyntsi.mbnet.fi/pyntsi/OPINNO...LVOT/DELTA.HTM

Kurkaa ny kuitenkin moottorin kytkentäkoteloon et tiedät kumpi kysymykses.

Yleensä noi isommat pehmolla tai tähtikolmiokäynnistimellä.

Ps.
Jos oot vikiksellä suojatun kolmivaihesyöttöpisteen ja jonkun vanhan moottorisuojalla varustetun kytkimen peräs saattaa vaatii toimenpiteitä et vikis toimii oikein.

[Jappi]

Alkuperäinen kirjoittaja jmk

Tuli hankittua isompaa kompressoria ja eihän siinä ollut pistotulppaa johdon päässä, nyt ongelna kun johto mikä tulee kopressorilta on 4 johtoinen (vaiheet ja kevi) miten kytkentä tulisi tehdä?

Jos ei vielä oo selvinny ni KEVI suojamaahan ja vaiheet 1,2,3. N jää tyhjäksi pistokkeessa.

Tarkista pyörimissuunta! Jos pyörii väärinpäin niin vaihda kahden vaiheen paikka keskenään.

[uteiN_H]

Jos ei niin ostetaan HJ61 lyhyempi takavetari.
Jos on niin HJ61 tai HJ60 lyhyempi takavetari.
Takaa pitää saada välitys keskelle.

Ja varmaan lukijoit löytyy joil ton etusen toisen eli pidemmän vetarin tekoon on kokemusta.
Edes välitys keskilinjan oikella puolella.

Eli kapeet mutkilla päihin......
Joukosta varmaan löytyy itä- tai länsinaapurin mutkavaihteita HJ61 aksuloihin naittaneita.

Vai joutuuko noi etu ja takavetarit tekeen pitkistä?

En oo viel purkanu perii.

[tjl]

Onko kukaan käyttäny thermacelliä sisällä?
Ollaan mökkeilemässä keskisuomessa ja nukkuminen ihan mahotonta. Tää talo on kyllä niin harva että jokapaikasta vetää niin olettasin että myrkytkin häviää raoista.

[Technics]

En ole mutta onko siinä torpassa sähköt? Itsellä on tällainen
https://www.tokmanni.fi/liquid-elect...-5000204803754
ja on ihan toimiva värkki. Mutta vaatii tosiaan verkkovirtaa.

[tjl]

Alkuperäinen kirjoittaja Technics

En ole mutta onko siinä torpassa sähköt? Itsellä on tällainen
https://www.tokmanni.fi/liquid-elect...-5000204803754
ja on ihan toimiva värkki. Mutta vaatii tosiaan verkkovirtaa.

On kyllä.hitto ku eilen kävin tokmannilla ostaa pikkukompuran ku tartti kömpijän renkaasee laittaa lisää ilmaa. No oli toi thermacell jo pari tuntii päällä.hyttyset hävis enkä huomaa sivuvaikutuksia 😀

[tjl]

Alkuperäinen kirjoittaja tjl

Onko kukaan käyttäny thermacelliä sisällä?
Ollaan mökkeilemässä keskisuomessa ja nukkuminen ihan mahotonta. Tää talo on kyllä niin harva että jokapaikasta vetää niin olettasin että myrkytkin häviää raoista.

Itse itselle vastaten. Illalla mökissä 2kpl thermacelliä noin tunti päällä, sitten sammutus. Sain yönsä nukkua rauhassa, ei ötökän ötökkää. Vaikka ulkona niitä oli aivan saatanasti, koirakaan ei tykänny olla lenkillä ku hyttyset kimpussa. Tarvii askarrella sen valjaisiinkin teline että saa rauhassa haistella

[jli]

Varsinaiset hyttysentappokoneet jotka pyydystävät isommalta alueelta, ovat yllättävän kalliita (yli 500 euroa). Mitenkähän sellaisen värkkäisi itse?

Joskus laitoin 30-40 senttisen puhaltimen terassille ja teippasin siihen hyttyshaavin poistopuolelle. Etupuolelle laitoin hyttysten houkutteluun tarkoitetun syöttipalan ja pienen uv-lampun (halvasta hyttysloukusta).

Tuollainen veti saalista jo yllättävän hyvin ja rauhoitti tilanteen terassilla. Pientä säätöä vielä tarvitsisi, jotta teho yltäisi tonnin laitteen tasolle.

Houkutusaine levisi tuossa hiukan väärin, kun puhallin veti sitä lävitseen. Melko suuri parvi inisi haavin takana, eikä tajunnut heti mennä imupuolelle. Mitenkähän tuota virittäisi niin, että ininä lakkaisi koko tontilla? Lämpöä ja hiilidioksidia pitäisi saada paikalle ja niin, että ne olisivat laitteen etupuolella. Ideoita?

[sull45]

onks kenellekan kokemusta koneita.com nova HB-10 putkentaivutuskonesta

[Berttaseni]

Mitäs tuumitte mahtaakohan löytyä tuollaista 3B koneen termostaatin koppaa/kantta jonka letkulähtö on kuskinpaikalta katsottuna vasemmalla?
Yritin selata varaosa sivuja ja ymmärsin ettei noita enää ole saatavilla.
Tuon kannen numero on kai 16331-56030 ? Ja ilmeisesti 16331-56020 on se yleinen ja mikä on minunkin auton koneessa. Tähän Berttaan (BJ45 -82) on joskus vaihdettu siis jäähdytin ja siinä on väärällä puolella tuo letkun paikka
Haluaisin tuon S-mutkan ja turhat liitokset pois. Eli ei varsinaista vikaa mutta kun en vaan tykkää Minulla olisi siihen olemassa kansi mutta kun siinä on korkki niin se näyttää vähän hassulta Otin pari kuvaa mitä tarkoitan
Eli olisiko jollakin tuollaista korkitonta kantta kuten kuvassa ympyröitynä? Tai onko joku konsti jolla voisi tuon korkin paikan nätisti laittaa umpeen. Hitsata alumiinilla? (Jos epäonnistuu niin tuo on sitten entinen) Entäs joku kemiallinen metalli? Vai onko vaan paras tulpata tuo paisuntasäiliöön menevä ohut putki?

[Ranee]

Alkuperäinen kirjoittaja Catrik

Jakolaatikon sisäänmenoakselille. 58 millisellekkin joutus koneistamaan isommaksi nii olis sit sama tehä suoraan joku yleinen koko.

https://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=163029

Mielenkiintoinen projekti

Jos ei ameriikan joeltakaan löydy suoraan oikeaa stefaa niin sitten suosittelen reilusti koneistamaan johonkin yleiseen kokoon

Tai sitten samat liemet lootaan ja jakolootaan niin ei tarvi tivistettä ollenkaan

[Catrik]

Alkuperäinen kirjoittaja Ranee

Mielenkiintoinen projekti

Jos ei ameriikan joeltakaan löydy suoraan oikeaa stefaa niin sitten suosittelen reilusti koneistamaan johonkin yleiseen kokoon

Tai sitten samat liemet lootaan ja jakolootaan niin ei tarvi tivistettä ollenkaan

Samat öljyt niihin tulee mutta eikai se ilman tiivistettä voi silti olla, siellähän ois öljyt liian vähänä toisessa laatikossa koko ajan kun ajelee jonkun ojan yli? Vaan jos laittaisikin vaihdelaatikon outputtiin ns. dual lip stefan. Vai onko joku syy miksi siellä pitäs olla erikseen tiiviste jako- ja vaihelaatikon päässä, niinkuin vakiona on

[Gravedigger]

Tuossa isäukon kanssa agrekaatteja kun vaihdeltiin ja sain vaihdossa Honda ex650 salkku agrekaatin. Saate sanoina todettiin että tuhoaa ledivaloja. Onko mahdollista että vanhassa koneessa joku kondensaattori tms. Mennyt vai ihan vaan isän saituuttaan ostamien halpojen ledien syytä? Ihan vain ennenkuin poltan mitään hienompaa elektroniikkaa

[jli]

Alkuperäinen kirjoittaja Gravedigger

Tuossa isäukon kanssa agrekaatteja kun vaihdeltiin ja sain vaihdossa Honda ex650 salkku agrekaatin. Saate sanoina todettiin että tuhoaa ledivaloja. Onko mahdollista että vanhassa koneessa joku kondensaattori tms. Mennyt vai ihan vaan isän saituuttaan ostamien halpojen ledien syytä? Ihan vain ennenkuin poltan mitään hienompaa elektroniikkaa

Tarkista manuaalista minkälaista sähköä tekee. Jos tekee pelkkää kanttiaaltoa niin se voi tehdä pahaa herkille laitteille. Yleensä myydään "digitaali-invertteri" tms nimellä, jos laite tekee parempilaatuista siniaaltoa.

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

Tarkista manuaalista minkälaista sähköä tekee. Jos tekee pelkkää kanttiaaltoa niin se voi tehdä pahaa herkille laitteille. Yleensä myydään "digitaali-invertteri" tms nimellä, jos laite tekee parempilaatuista siniaaltoa.

EX650 kuulostaa sen verran vanhalta vehkeeltä, että ei taida olla ns. digitaaliaggregaatti? Minulla on EM650 salkkuaggre ja siinä ainakin on ihan perinteinen pyörivä 220/230 VAC generaattori polttomoottorin perässä. Jostakin luin, että "Honda EM650 is just an EX650 with a long run tank", eli EM650 on ilmeisesti kutakuinkin sama laite, mutta isommalla tankilla.

Ikääntyessään tämä EM650 on alkanut hieman nostaa tyhjäkäyntijännitettä. En ole tutkinut, mistä se johtuu, mutta ainakin taajuus (eli pyörintänopeus) on kohdallan, jännite vain on hieman yläkanttiin. Käytän EM650:stä ajoittain akkujen lataamiseen. Laitan 25 metrin roikan päässä peruskuormaksi 60 W hehkulamppuvalaisimen, joka on tuntunut pitävän jännitteen nousun kurissa. Ongelmaa ei ole sellaisilla kuormilla, jotka pysyvät päällä. Jos ainoa kuorma on jokin, missä käytännössä kaikki kuormitus katkeaa itsestään, niin jännite nousee hetkeksi liikaa aika reilusti ja jää sen jälkeenkin ilman kuormaa liian korkealle. Automaattilaturi lopettaa lataamisen jossakin vaihessa ja silloin aggregaatin kuorma katoaa ylättäen. Siinä tilanteessa jännite käy hetken ajan liian korkealla ilman peruskuormaa. Joku herkkä elektroniikkalaite voi ottaa itseensä siitä. Hehkulamppu on sallivampi ja pysyy kuormana, vaikka jännite kävisikin hetken korkeammalla; samalla se omalla kuormallaan hillitsee jännitepiikkiä.