PäHäMa Lumisafari venäjälle 13 - 16.2.2020

[mikjus]

Lauantai

Leiri aamulla.




Aamupalan jälkeen mietittiin seuraava reittivaihtoehtoa. Hanhilammen suo oli nyt hieman kaukana eikä kellään ollut enää halua minnekkään missä oli suota.
Lukkoari, Kiima, Simo, Tero ja Kake lähtivät kolmen auton voimin kohti rajaa. Letkaan jäi silti 11 autoa.

Offipalsta kuva leveysrajoitus 1024px tekee panoraamakuvasta aika pienen.


Päätettiin ajella Pamelaleiriin ja kivikkomäki pätkälle. Sokkalan kautta Räikkölään josta reitti lähtee metsään pellon laidalta.

Peruutuskamera myös eteenpäin.


Ojan yli metsään ja kurakon läpi rinteeseen. Nyt kaikki pääsi kohdan ajamalla kun tässä jo yleensä otettu ekat vinssauksen.
Hetken päästä mentiin kivisen ojan yli jossa helposti jäi kiinni etu tai takaylityksestä.

Kuva by Tapsa4x4



Kuva by Tapsa4x4


Pitkän kivisen uran jälkeen saavuttiin kivikkomäkeen ja jossa meni oma aikansa kun kikkailtiin autot läpi.
Siinä oli pari vähän tarkempaa paikkaa mutta muuten perus pam pam kivikkoa. Ensimmäinen pieni pehmeä pläntti oli edessä seuraavaksi. Disco oli jo jumissa ja Simppa sai noottia kun kierteli helpompaa reittiä ohi.
Kierto oli vaan niin ahdas että otin rohkean linjan keskemmältä ohi Ilkasta ja pääsinkin ajamalla yli. Hetken matkan päästä alkoi varsinainen suo osuus josta oli jo aikoja ajettu pidempi reitti oikeaa laitaa.
Siellä kun tuntui olevan kova pohja. Osa meni oikeaa laitaa lähemmälti varsinaista suota ja suorinta reittiä.Joutuivat vinssailemaan poikittaisessa ojassa.



Pääsin koko matkan ajemalla oikeaa laitaa. Mäkkälä otti BJ:llä täyskaasu lähestymisen joka myös toimi. Saavuttiin palo-ojalle ja jäätiin odottelemaan että kaikki pääsee yli.
Ajeltiin "Luotisuora X" reitin alkuun ja pidettiin ruokatauko. Ajatuksissa oli ajaa suon yli mutta sitten päätettiin jättää varmuuden vuoksi väliin, oli niin paljon vettä.
Kerroin että edessä olis Joussuon korven oja joka oli ylittämätön kartan katkoviivan kohdalta. Puuta olis siellä ristiin rastiin nurin ja ojan kumpikin puoli oli todella pehmeää.
Viimeksi koitettiin toisesta suunnasta eikä ollut mitän mahdollisuuttaa päästä läpi järkevästi. Puuta liika nurin myrskyjen jäljiltä.
Kerroin myös että olen suunnitellut uutta ylitystä mutta se voi olla liian vaikea löytää tällä kelillä. Päätettiin kuitenkin käydä katsomassa tilannetta.
Paikalle ajeltaessa huomasin heti eräässä kurvissa että siitä menee niin pitkälle kun silmä kantaa ura vanhaa niittysarkaa pitkin. Siitä oli kaikenlisäksi selvästi joku laite kulkenut.
Tämä oli aivan eri paikassa kun olin ajatellut uuden mahdollisen reitin olevan.

Joussuon ojan laidalla katse tulosuuntaan, pitää ihmetellä ettei tätä ole aikaisemmin huomattu.


Lähdin rohkeasti puskemaan edeltä hodarilla kun Roope tuli perästä ja pääsinkin joussuon ojan laitaan. Ajettu reitti menee kenties suoraan ojan yli mutta osuu silloin poikkiojaan.
Oja oli myös jäässä ja se tekisi ylityksestä vaikeaa jos keula sukeltais läpi. Vieressä olikin heti parempi vaihtoehto, vanha majavanpato josta pääsi kävelemällä yli. Pitäisi vaan muutama leppä laittaa nurin.
Vastarannalla selvisi miksi tänne kulki reitti, puussa oli ampumatorni. Parturoitiin muutama leppä ja rungot sillaksi. Siitä pääsikin helposti ajamalla yli, vain muutamaa autoa vähän nypättiin.
Kartasta oltiin katsottu että pitäisi päästä helposti seuraavalle Ruokaniemi nimiselle talolle vanhaa niittyä pitkin. Paitsi että välissä oli pieni pehmeä kohta jossa olikin sitten vinssailua.
Joussuoun korpi oli paika nimi ja olisko sitten liene joskus kuivattu suo kun viereinen mäki oli nimeltää Möyrsaari.





Kuva by Tapsa4x4


Kuva by Tapsa4x4




Seuraavaan kerran kun tänne eksyy niin voisi etsiä paremman reitin joko saaren toiselta puolen tain vain samaa latua mutta pehmeän kohdalta lähemmälti saarta. Hodari meni syvälle ja naru kaksi kertaa poikki.
Sitten vinssattiin kahdella vinssillä joista oma veti ylöspäin ja toinen eteenpäin. Virratkin alkoi olla hodarista finaalissa kun kaikki kojelaudan valot vilkkuivat ja laitteet sekoilivat.
Tunnin vinssailun tuloksena saatiin hodari kuiville ja leirin paikkakin oli lähellä. Jäätiin Koivula nimisen talon raunioiden viereen.

Leirissä. Hieman jo jännitti kun auto oli aika jumissa mutta nyt pystyi huokaisemaan. Vielä kun hävinneet jarrut korjaa niin kaikki hyvin.


Vinssisession tiimellyksessä autosta hävisi jarru ja arvelin että putket poikki. Leirissä tutkin ongelmaa ja putket oli ehjät mutta edestä oli kuskinpuolelta tipahtanut sisempi jarrupala.
Mukana ei tietenkään ollut paloja mutta onneksi Vesku oli tuonut korvauksena jostain jarrunesteistä BJ:n uudet jarrupalat. Ne olivat eri kokoisen mutta saatiin yhdellä tapilla aikalleen ja ylempi kiinnitys tehtiin rautalangalla. Hyvin pelasi kotiin asti.










Leiri oli noin puolessa välissä Pamela - muuntamo pätkää ja mielsin että tämä oli helppo siirtymä tyylinen "hiekkatie" josta pääsee nopeasti ylätielle.
Osa porukasta oli lähdossä amulla ennen kuutta menemään. Osa kuitenkin istui nuotiolla sitkeästi aamun tunneille eikä vesisadekkaan haitannut. Välillä tuli luntakin muutama milli.

[mikjus]

Sunnuntai

Voihan kääpä.


Aikaiseen lähtijöille oli tullut yllätyksenä että olivat joutuneet puutöihin ja vinssailemaan. Reitissä oli mennyt toista tuntia.
Olin itsekkin yllättynyt että reitti oli oikea offipätkä ja aloin epäilemään että olisiko tässä ollut joku hempompikin vaihtoehto. Tosin vettä oli nyt niin paljon ettei oikein nähnyt missä vanha ura kulki.
Päästiin kuitenkin ajamalla sähkölinjalle asti josta kulki jo parempi tie muuntamolle asti. Sähkölinjan kohdalla pysähdyttiin lisäämään ATF:ää Discoon ja samalla Lasse soitti että ovat lähdössä juuri ajelemaan Imatralta kotia.
Simppa kyseli että oliko edellisen päivän pienen suo lenkin päässä ollut "välileiri" kaukana. Häneltä oli unohtunut sinne arvokas Fiskarsin kirves. Katsottiin karttaa ja siitä päästiin hyvin ohi mutta tietysti ura olisi pientä metsäauto ja hiekkatietä.
Kurvattiin Sokkalasta pohjoiseen kun Vaalimaan ylittäjät jatkoivat suoraan.





Tempokeskuksen ohi Paalijärvelle ja välileiriin. Kirves löytyi nuotiopaikan vierestä. Päästiin jatkamaan suoraan prudiin ja keloselkkausleirin kautta Jääskeen.

Paalijärven sillalla patsastelua.


Tankattiin ennen Svetoa huoltsikalla ja ainetta taisi mennä tankkiin 56 litraa. Jatkettiin mukavanmiehen kauppaan josta ostin retkikeittimeen pulloja. Viiden pullon pakki maksoi jotain 400 ruplaa.
Ostin myös kartsan punasta LM mutta se maksoin 1200 ruplaa kun taxfreestä olisi saanut 5.60€ vastaavaa mahorkkaa. Tiedä sitten onko LM kuitenkin parempaa? Tullissa ei mennyt kovin kauaa ja suurin viivytys oli joku etuileva venäläinen pikkubussi kuski,
jonka ei olisi alkuunkaan pitänyt ängetä normikopille. Taxfreestä vielä pakki kaljaa ja tulias namuja. Imatralla kebabit naamaan ja shellitä renkaisiin ilmaa.
Kotimatka sujui leppoisasti vesisateessa joka yltyi niin kovaksi etten nähnyt edes nopeusrajoituksia ja väläytin 80 alueella kameran kun gps näytti jotain päälle 90 nopeutta. 37 renkaat teki autosta tosin laiskan kulkemaan, 3.7 perät selvästi liian harvat. 35" on vielä aika passeli maantielle.


Hauska reissu taas ja erikoiset olosuhteet ajankohtaan nähden. Kiitoksia kaikille seurasta ja varsinkin niille reippaille appareille ja kuskeille jotka olivat apuna vinssauksissa ja remonteissa.

Rajan takana kilometrejä tuli 177 ja polttoainetta kului lämmityksineen 56 litraa.

Reitit karkeasti. Sininen on ajamani viiva ja punaiset on kaksi pätkää jotka muut ajoi mutta minä kiersin vastaan odottamaan.

[LaaLaa]

Ihana reissu, kiitos kaikille kumppaneille ja varsinkin Mikalle näistä legendaarisista reissukertomuksista.

[MakeO]

Kiitoksia reissu kertomuksesta ja harmi ku ei päässy ite mukaan.

[willys66]

Kiitos upeasta tarinan kerronnasta/kuvista

[Jussi Heinonen]

Hyvää tarinaa reissusta, videoita odotellessa...

[ugly_hj]

hyvää tekstiä, kiitos!

[Rölli]

Näitä reissukertomuksia on aina mukava lukea.

[mikjus]

Videonpätkää. Lähinnä tylsää incar kuvaa lauantailta.