Suzuki SJ413 - Itäkairan Prinsessa

[Tkoski]

Pyöränkaaret avarsin joka suuntaan, kun kerran piti leikata. Siirsin vanhan kaaren ylemmäs ja keskemmälle, koska pelkäsin, etteivät mahdolliset jättimäiset renkaat mahdu pyörimään. Ja olihan tuolla tavaratilassa noita kuutioita sen verran runsaasti, että hieman pystyi nippaamaan pois tilavuudesta.

Vähänpä silloin tajusin mistään, sillä joku viisas kertoi, ettei 1,3litrainen voimanpesä välttämättä riitä pyörittämään mahottomia kumeja. Mutta valmiudet jatkossa oli pedattu.

Päätin myös kevyesti korottaa epeliä ja alkoi taustatutkimus eri vaihtoehdoista. Samalla piti lytätä visioita ja seurata samalla lainsäädäntöä, sillä Suzu tulisi myös tieliikennekäyttöön.

Ja kyljethän oli pehmeät muinaisista kanto- ja kivikontakteista johtuen. Listanpätkällä yritin tehdä kohtuu suoraa linjaa ja fiiliksellä rälläköin kotelot auki maalarinteipin avustamana.

Tilasin 3mm seinämäistä palkkia 60x100 koossa. Taisi tulla 60x120 4mm seinällä. Kohtuu jäsyä tavaraa sai nostella kylkiin. Jälleen nylon naru ja Nasaretin teippi piti yhdistelmän kasassa omien käsien (2kpl) loppuessa kesken. Hitsasin palkit kiinni ylipitkänä edestä ja takaa, sillä ajatuksella, että en vielä tiennyt miten paljon renkaat vaativat tilaa ja hitsaanko palkin päät mahdollisesti umpeen (en hitsannut). Myöskin se miten poskipalat asettuvat palkin kanssa vaikuttaisi. Ja lähtisikö palkeista suoraan tuet mahdolliselle kattotelineelle.

Kun palkit oli kiinni, sain koriin riittävästi tukevuutta tuhotakseni jalkatilat, sekä kuskin, että matkustajan paikalta. Palkeista sain kiintopisteen lähteä rakentamaan uutta lattiaa. Aluksi isoa palaa ja pienillä paloilla rakensin kaaret sekä hankalat muodot. Mitään pihtejä ja vasaraa kummempaa muokkainta, kun ei ollut. Ja kolmiulotteinen älynikin olisi analogiselta ihmiseltä loppunut hyvin pian. Eli paljon pikkulaikkoja kaupasta ja hitsaussaumoja.

[Rölli]

Ei kai noi paikkapellit ihan noin vähille hitsauksille ole jäämässä?

[Tkoski]

Iltaa

Aluksi täppäsin kasaan pellit. Lopuksi sain käydä läpi joka ainoan sauman korin sisältä ja ulkoa.

Seuraava vaihe takapyörä kaarien ja lattian jälkeen. Kävin kaiken korista irtoavan kimppuun ja näitä vuorotellen mielenkiinnon mukaan kasailin.

Aluksi leikkasin mädät pois etukaarista ja jälleen tein tilaa pyörälle. Ilmeisesti 31" mahtuu kuitenkin vakiokaariin. Pienillä sentin suikaleilla taas hitsaustyö eteni. Kokonaisuudessaan varmasti useampi viikko meni näiden kanssa. Rasvanpoisto, hionta paikkaus, massalla saumojen täyttö(ei enää vettä makaamassa missään) ja pohjamaali sekä tasoitus.

Samalla hioin karkeaksi ovet, konepellin ja takalunkan. Putsasin lämmittimen, josta tuli yksi Alkon kassillinen havunneulasia, elukoita ja kommunisteja.

Myös takapenkin ulkomuoto alkoi etomaan, joten päätin fiksata senkin.
Koska kaikki projektissa oli omiin kokemuksiin nähden uutta enkä jaksanut enää opiskella ompelukoneen käyttöä - tai koska pelkäsin innostuvani Kehruu Jennystä - niin ulkoistin työn. Tämä taisteli pihiä luonnettani vastaan vaan nyt jälkeenpäin, kyllä kannatti.

[Tkoski]

Alusta näytti ja kuulosti yhtä putkea lukuunottamatta ruosteettomalta. Mutta koska projekti oli jo lähtenyt käsistä, ajattelin harjata koko alustan puhtaaksi ja maalata ja massata. Virhe. Teräsharjaa sai tosissaan laulattaa eikä työ edennyt. Myöskään ponneton hiekkapuhallin ei pystynyt työhön. Joten vein koko hökötyksen hiekkapuhallukseen. Puhdasta tuli, mutta alustan kuntoon nähden täysin tarpeetonta.

Puhalluksen jälkeen aloin raapia takaputkea kasaan. Sitä samaa missä killuu rek. kilpi, kilven valot polttoaine tankki ja muuta oleellista. Kaikki kannakkeet sojottaa eri suuntiin ja eri etäisyyksillä. Päätin mitata jokaisen kannakkeen etäisyyden suhteessa kokonaisleveyteen, sekä 360 taulukkoon. Vähän kuin puun oksat. Eli tein yksinkertaisesta vaikeaa. Katsotaan nyt, kun kohta saan laittaa kilven ja puskurin paikalleen, niin ei se kuitenkaan mennyt oikein.

Lisäksi jatkossa ajatus tehdä uudet puskurit ja muuta härpäkettä, niin perä taitaa olla vain väliaikaisesta vaiheessa.

2k Epoksimaali pohjamaaliksi.

Vanhat iskarit ja jouset oli lintassa, joten päivitin Old Man's Emuun. Korotusta 4cm? Ja 2tuumaa pidemmät sakkelit. Myös ohjausiskari uusiutui halvimpaan mahdolliseen.

U-pultit oli ongelma. Aluksi muutamat liian kapiat ja lyhyet. Akselia en hirveästi kehdannut rälläköidä. Hyvä jos pultti näkyy mutterin alta osassa. Pitää seurata, kun saa auton liikkeelle saisiko vielä löysiä pois.

Jostakin luin, että kotelosuoja ja päälle alustamassa. Näin tein vaikka epäilytti perkeleesti. Sillä kotelosuojahan on litkua. No alla kuiten pohjamaali, mutta ei kyllä yhtä lujassa ole kuin alkuperäiset 80-luvun myrkyt.

Vielä alustaan jäi tekemättä kallistuksen vakaajan kiinnitys. Korotus vaatii pienen jatkon teon, että kiinnikkeet yltää runkoon. Nuo vakaajat pikalukituksella kyllä puhuttelee, mutta onpahan tekemistä jatkossakin.

[Tkoski]

Alustaa touhutessa oli kaikki saumapinta ilman sinkkispraytä tiukassa ruosteessa. Mutta sinkkispräyn poisto oli huomattavasti kovempi homma, niin en osaa sanoa kumpi on fiksumpaa: suojata/jättää ruostumaan. Eli pinnat puhtaaksi ja kaikki hitsisaumat kiinni.

Kun aiemmin lähti lattia, niin meni siinä mukana sitten korin kannakepisteet keulastakin. Ja vielä sillätavalla jännät 45 astetta vinkkurat alustaan nähden. Auto taas kelluntaan epästabiilin telineen varaan ja arvioimaan vatupassilla ja silmällä voisiko koripultit osua alustan kanssa kohdilleen. Kapeasta neliöputkesta lattiaan kiinni kannakkeet ja mahoton saumausta. Jollakin ihmeellä tuokin onnistui ja kori asettui kohdilleen. Jos joku tietää helpomman konstin vastaavaan murheeseen niin kertokaa toki. Mitään hyvää vinkkiä en työhön netistä löytänyt.

Intialaiset lapset olivat tehneet minulle ystävällisesti korikumit ja Amerikan sivuilta löytyi tolkun järjestyskin niille. Vanhat kumit ja metallihan olivat vuosien saatossa yhtyneet keskenään, eikä siitä puurosta saanut enää selvää.

Sivutouhuna hion ja maalasin vetoakselit sekä vaihdoin nivelet. Toivottavasti ei pahasti täristä, sillä ihan kaikkia merkkejä ei enää keltaisen panssarimaalin alta näkynyt.

Nokka-akseli ja keinuvivut olivat molemmat kuluneet kuin venäläisen seuralaisen hampaat, joten uutta tilalle. Nokka-akseli oli alkuperäistä lyhyempi virranjakajan päästä, mutta näytti distribuuttoria pyörittävän, joten laiton vain eBay myyjälle postia ja jäin ilman vastausta.

Moottoriin vaihdoin hihnat ja vesipumpun sekä tiivisteet. Öljypumpun perkeleen tiiviste unohtui vaihtaa, tietenkin sylkee tavaraa, kun kaikki muu valmista. No vähä-älyistä tunnetusti rangaistaan.

[Tkoski]

Kytkinlevy meni siinä ohessa uusiksi kera tiivisterenkaiden ja samalla kone ja vaihdelaatikko sai hammasharjaa ja saippuaa.

Kilikalilla viimeistelin vanhaa hailakkaa mustaa mustemmaksi.

Korin hioin käsin, kun oli kulmia niin mahdoton ettei oikein koneella saanut kuin sivut, konepellin ja katon. Joku väittää, että hioo auton 4tuntiin. Ei hio. Abrasiivi oli hyvä ahtaissa paikoissa ja ruosteeseen, hiekkaisella karhensin isommat alueet. Jälleen päälle sama 2k Epoksimaali rasvattomalle pinnalle. Maalauksen jälkeen kaikkien saumojen täyttö sikaflex 221:llä.

Eräänä perjantai iltana näin vanhemman sporttiauton ovet lukisemattomina, niin otin sieltä kyytiin mukavammat penkit ja jätin wanhat -mutta vielä ihan hyvät- heinätäytteiset Suzukin penkit tilalle. Näille katsoin valmiita kannakkeita, mutta kovin oli kallista metallia, niin tein itse. Ongelma, että mikään muu penkki ei suoraan enää menekään samoille sijoille, koska penkin runkoa piti samalla rälläköidä ja hitsata, jotta paketti olisi hieman matalampi. Siirsin kiinnikkeet taaemmas, jotta auto ei olisi vain kääpiöiden ilo, sillä sen verran tukevampi oli uusi istuin. Jatkossa jousitettu penkin alusta olisi komea. Onko ilmatyynyistä yms. hienouksista kokemusta muualla kuin rekassa?

[Tkoski]

Epoksi 2k maali koristamaan autoa. 10e ruisku teki ihan välttävää jälkeä.

Askartelin julmetun vankasta kuitumatosta ohjaustangolle uuden "vaimentimen" väliajalla.

Moottoria kasasin Haynes Raamatun tukemana. Kokeilin taitojani putkiston teossa. Hirveällä kiireellä räävin 2 tuuman teräksen kasaan(pakko tehä vielä kunnolla). Oli muuten näppäriä tässä työssä nuo valmiit kulmapalat. Lopulta nopea vaihe koko putkisto, kiitos apukäsien. Käyrän taitoin perästä kuskin puolelle, kun luin pakokaasun kärystä hytissä. Toisaalta auto on uusien tiivisteiden jälkeen höyrytiivis ja säteilyltä suojaava, mutta turvavaraa hyvä olla.

Seuraavaksi tuli syvä viikkojen murhe. Aluksi ei kipinää, sitten, ei bensaa. Virranjakajan täysi putsaus ja välyksien mittaus, venttiilivälykset tarkistin 4 kertaa, asensin polttoainepumppu. Suurimmat Suzukigurut katsoivat autoa, mutta mitään ei löytynyt. He eivät huomanneet perseilyäni.

Lopulta putsasin virtalukon pohjan ja maadoitin kaikki liian vahvalla kaapelilla. Akku koriin, kori, alustaan, moottori alustaan, vaihdelaatikko alustaan, startin läheltä koriin ja lopulta pärähti. Sytytysennakkoa piti ruuvata liiaksi ennakkoon. Nokka- ja kampiakselin viivoja ei voinut orjallisesti katsoa. Tai sitten kävi vain mäihä. Kaljaa.