Kottiin lämmitystä

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Lerssinen

Onhan se maa loppukesästä lämmin mutta kun siitä sitten aletaan syksyllä imemään sitä lämmintä pois niin tottakai se jäähtyy loppua kohden. Lämmityskaudella toisesta päästä kenttää tulee sisälle + jotain astetta (6~2) ja kone painaa toiseen päähän kiertoa jotain 0 asteen luokkaa olevaa tavaraa ja ihan lopputalvesta joskus pakkasellekkin menevää, silti sieltä on energiaa noussut..
Tämä maapiirin lämpötilaero mistä käytetään nimitystä delta niin se ei saa olla liian suuri sekään. En tiedä ihan täysin fysiikkaa sen takana itsekkään mutta liittyy kylmäaineen käytökseen tietyillä lämpötiloilla ja se prosessi häiriintyy jos liuoksen lämpötilaero sisääntulevassa ja ulosmenevässä kasvaa liikaa. Normaalisti se pitäisi saada pidettyä noin 3~4 asteen välillä ja tätä voi sitten säätää liuoksen kiertonopeuksilla ja ongelmatilanteissa lämmöntarpeen säätämisellä.

400 metriä on määrä siksi että se on aika maksimi yhdelle kiepille, muuten virtausvastus kasvaa putkistossa jo aika suureksi ja pitäisi olla joko erillinen lisäkiertopumppu tai vaikkapa kaksi 300 metrin kieppiä.
On myös paikkoja joissa on parisataametriä kieppiä ja sadan metrin kaivo eli kombonaatio, estää kaivon jäätymistä kun litku pyörähtää ensin maassa ja lopuksi kaivossa ennen pumpulle tuloa.

Talo on 1880 luvulla tähän siirretty n 100 neliön pohjalaishirsitalo, lämmönjakojärjestelmä patterit seinillä ja 30 neliön tuvassa lattialämpö. Pumppu 8kw nibe 1245, maakierto 400 edellämainittua metriä maahan kaivettuna, sijainti lukee profiilissa ja maaperä hiekkamoreenia (ei parasta, ei huonointa). On leivinuuni jota talvisin käytetään ja puukiuas, kaikkihan ne on lämmitystarpeesta pois mutta ei niillä tätä taloa saisi lämpimänä pidettyä vaikka yrittäisi.
Minä vältän nuita pumpun tietojen ja merkin sanomista kun joku sanoo kuitenkin kohta että "no nyt se mainostaa vaan omiaan ja pälä pälä". En mainosta, pumppuja on miljoona muutakin mallia mutta tuolla aiemmin sanoin että tässä mallissa on sentään ajateltu huoltoakin mikä taatusti joskus tulee eteen, tosin näyttää sille että ite yksikköjen hinnat on alkanut sen verran tippua että taitaa kävellä uusi laite sisään jos tästä joskus toimintasavu katoaa.

Tuo "halko- toiminen leivinuuni" hyvä varuste, varsinkin, jos sähkökatkot on yleisiä.
Paljonko menee halkoja vuodessa? ("ostoslistalla" lasiluukulla/-luukuilla oleva vesitakka, suuruusluokkaa 20kW tai yli, jos lämpöä saa veteen yli 80 (75)%)

Nuo keruupiirin lämpötilat pyörii monessa tapauksessa, varsinkin lopputalvesta, reilusti pakkasen puolella;
esim. tuossa nibe f1245 keruupiiriin lähtevän nesteen kylmyydestä tulee hälytys -8 asteessa (säädettävä, tehdasasetus)
Ja toisinpäin, tehdasasetuksena tulee hälytys, kun keruupiirin neste tullessaan pumpulle on +20 astetta taikka korkeampi. (säätöalue +10 -> +30)
Ja valmistajan mukaan maapiirin neste pitää kestää vähintään -15c jäätymättä; ja mitä suurempaa pakkasta neste kestää, niin sitä huonompaa se on energiatalouden kannalta. (ominaislämpökapasiteetti huononee, virtaushäviöt kasvaa)
Toki tuo -15c ei tarkoita sitä, että neste puuroutuu putkistoon, kun siellä on kylmää, vaan varmaan? sitä, että lämmönvaihtimen levyihin alkaa kertymään kiteitä, jotka heikentää virtausta, ja sen seurauksena kiteytyy entistä enemmän....

Yleisellä tasolla: Tuo moreeni on "huonompaa maata" keruupiirille, kuin esim. savi.
Ja tilannetta pahentaa vielä se, että moreenimaat ovat yleensä kuivempia, siis pohjavesi alempana kuin savipitoisessa maassa. Ja kosteuden nouseminen kapillaarisesti on todella minimaallista verrattuna saveen.

Siis (yleensä, erityisesti saveen verrattuna) moreenin on kuivaa, ja siten lämmönjohtavuus on pieni.
Savi on märkää, ja siten sen lämmönjohtavuus on hyvä

Ja tuo vesi on ominaislämpökapasiteetiltaan n. 5x parempaa kuin kivi, ja vettä on yleensä siellä, missä hienoa maa-ainesta.
Ja jos vesi jäätyy, siis 0c vesi jäätyy 0 asteiseksi jääksi, niin siitä vapautuu lämpöä yhtä paljon kuin +80 asteisen veden jäähdyttäminen 0 asteiseksi vedeksi. -> siis kun kilo vettä jäätyy, niin se luovuttaa energiaa suuruusluokkaa saman verran, kuin kilo tumman punaisena hehkuvaa kiveä, kun se jäähtyy 0c lämpötilaan.

Onko minulla vanhaa/väärää tietoa:

Kun vuosituhannen vaihteessa nuo keruupiirit jäätyivät Koillismaalla, niin ne ei sulaneet ilman "ulkopuolista apua", siis ensimmäinen talvi meni hyvin, toinen hivenen huonommin, ja kun asiaa ihmeteltiin yhdessä kohteessa, niin putkien (haudattu muistaakseni noin metrin syvyyteen, noin 2-3m välein) kohdalla pellossa näkyi raitoja; siis kasvu oli paljon huonompaa putkien päällä, kuin välissä. Maa oli perinteistä multaa, toki paikoin jo 0,5 metrissä hiekkaa ja savea/silttiä.

Ja kun asiaa tutkittiin (lapiolla ja rautakangella) niin maa oli jäässä melkein koko pinta-alaltaan, putkien välissä oli sulaa.

Tuo pelto sulatettiin kesällä ilma-vesi kennolla ; siis pumpattiin suuruusluokkaa 40w kiertovesipumpulla keruupiirinnestettä auton jäähdyttimeen, jonka läpi vanha kanavapuhallin? puhalti kesäpäivänä lämmintä ilmaa.

P.S tuon yllämainitun maalämpöpumpun hyötysuhde (cop): standardin EN 255 mukaan:
Maapiiristä 0 asteista vettä, ja lämmitykseen +35 asteista vettä: cop 5,01
Maapiiristä 0 asteista vettä, ja lämmitykseen +50 asteista vettä: cop 3,54

-> siis jos cop 1,00 niin kaikki lämpö tulee sähkömittarin kautta.

-> cop 5,01 tarkoittaa sitä että yhdellä sähkö kWh saadaan lämpöä 5,01 kWh; siis sähköä mittarista 1 kwh ja maasta 4,01 kwh.

-> cop 3,54 tarkoittaa sitä että yhdellä sähkö kWh saadaan lämpöä 3,54 kWh; siis sähköä mittarista 1 kwh ja maasta 2,54 kWh.


Menihän oikein?

[Lerssinen]

Juu, moreeni/kivimaa ei ole savipellon veroista se oli tiedossa ja siksi kieppi onkin maksimimittainen eli sen 400, laskennallisesti reilu 300 olis pitänyt riittää mutta samalla vaivalla sinne upposi 400 metriäkin.
Oma tehtiin keväällä juuri lumien sulettua, kaivanto oli auki pari päivää eikä sinne tullut tippaakaan vettä





Putkien keskinäinen etäisyys venytettiin tässä liki kahteen metriin ohjeen minimistä eli se 1.5 -> parempi tuotto.
Pelto on keväällä pitempään jäässä mutta ei Suomessa sentään mitään ikiroutaa ole Kyllä se kesä (oikeastaan vesisateet) sen sulattaa.
Putkistothan pitää asentaa sellaisiin paikoihin missä ei kuljeta ja missä olisi lumipeite jos mahdollista, onhan hanki hyvä eriste.

Editoin tänne väliin : Olen huomannut että pari vuotta peittämisen jälkeen on lämmöntuotto parantunut pellosta -> kulutus pienentynyt.. Johtuu maan tiivistymisestä putken ympärille jolloin siitä saa maksimaalisen lämmönsiirron.

Sitten tuo mainitsemasi lämmönluovutusilmiö mitä nimitetään faasimuutos on se missä jäätymisen muodostamisen aikana saadaan vielä ylimääräistä energiaa, tämä on maapiirien juttu ja jäätynyt porakaivo on ihan eri juttu. Kaivo ei sula kunnolla ilman erillistä lämmönajoa kaivoon ylhäältäkäsin ja tämä johtuu vain siitä että kun porautus on kallista on myyjillä motiivi laskea kaivo riittävämmäksi kuin se onkaan että saa kaupat kiinni, ongelmat jää sitten lämmittäjälle.

[Calmari]

Sit ku sähköt katkee ni mihi lokoon sinne MLP työnnetään halkoi ku kiertovesipumput pyörii genul ? Niiku periferias ?

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja Calmari

Sit ku sähköt katkee ni mihi lokoon sinne MLP työnnetään halkoi ku kiertovesipumput pyörii genul ? Niiku periferias ?

Melko tuhti off grid aurinkosysteemi paikkaisi jossain määrin tätä tarvetta, mutta sekään ei Jouluna paras mahdollinen.

[riude]

Onneksi on 2ha tontti josta 1,5 villiintynyttä metsää sekä elintason häpäisemä ruumis jolle on ihan hyvästä tehdä keväisin polttopuita

[Jappi]

Alkuperäinen kirjoittaja Calmari

Sit ku sähköt katkee ni mihi lokoon sinne MLP työnnetään halkoi ku kiertovesipumput pyörii genul ? Niiku periferias ?

Pitää olla kunnon genu.

[toyopet]

En lukenut koko ketjua mutta meillä on PILP eli poistoilmalämpöpumppu.
Teoriassa ottaa talteen energia poistoilmasta ja lämmittää sillä sitten käyttövettä ja lämmityskiertoa sekä tuloilmaa.

Pakkasella kompura huutaa koko ajan tai huusi:
jokunen vuosi sitten toinen puhallin hajosi ja löin koneen suoralla sähkölle, ilman puhallinta kun homma ei toimi. Sähkölasku tipahti huomattavasti.
Nyt on suoralla sähköllä 120m² hirsitalossa meidän nelihenkisellä perheellä vuosittainen sähkönkulutus 11-14000kWh, kaikkineen. Tuo vaihtelu johtuu vähän tuon huonosti eristetyn piharakennuksen lämmityksestä, kun siellä syksyllä on joutunut välillä hetken pitämään lämpöä päällä.

Jos nyt olisi ajankohtaista laittaa lämmitys, niin hyvin vahvasti harkitsisin aurinkokerääjiä ja sitten nämä muutama kylmä ja pimeä kuukausi kuitenkin sähköllä. Uunille, hellalla ja kiukaalla saa aika paljon lisälämpöä.

[Natosj]

Boschin VILPPI ollu nyt 2 vuotta ja kokonaiskulutus 13500kw koko ajalta. Talossa lattiakiertoinen ilmalämmitys.Olen kyllä ollut tyytyväinen.

Kesällä laitettiin kattoremontin yhteydessä 20cm lisäeristettä, saa nähdä vaikuttaako kuinka paljon.
Öljykattila oli ennen vilppiä.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Natosj

Boschin VILPPI ollu nyt 2 vuotta ja kokonaiskulutus 13500kw koko ajalta. Talossa lattiakiertoinen ilmalämmitys.Olen kyllä ollut tyytyväinen.

Kesällä laitettiin kattoremontin yhteydessä 20cm lisäeristettä, saa nähdä vaikuttaako kuinka paljon.
Öljykattila oli ennen vilppiä.

Mitä tarkoittaa tuo """"Talossa lattiakiertoinen ilmalämmitys""" ?

Jos lämmön luovutus lattian kautta, niin aika harvinainen, toki 2000- luvulla yleistymään päin.

Vai onko ilmalämmitys; siis esim. kodinhoitohuoneessa on jää-/pakastinkaapin kokoinen ilman suodatin/lämmitysyksikkö, josta lattian alla vedetty lämmin ilmaputket eri huoneisiin, ja poisto yleensä katon kautta (Wc, pesutilat yms.)


En muista tarkkaa, paljonko kennon menovesi oli pakkasella, mutta mielikuva, että kuumempaa kuin nykyään lattialämmityksessä, mutta oliko 40- vai 60 asteista, en muista.

(( tuommoiseen taloon on helppo rakentaa "keskusjäähdytys"; siis normi ilp jäähdyttämään kodinhoitohuonetta, ja kesällä tuo ilmalämmityksen ilmankierto kodihoitohuoneen kautta)))


Ja tuohon sähkön kulutukseen: Tuo 13500 kwh(?) on kahden vuoden aikana melkein normaali Kauko-/Öljylämmitteisen Omakoititalon sähkön kulutus; varsinkin jos saunotaan sähkösaunassa ja autoa/autoja pidetään sähkölämmityksessä sisätilan läppäreineen.

-> Milloin talo rakennettu, ja kuinka paljon neliöitä? ja onko-/mitä- tulisijoja, paljonko halkoja menee vuodessa?