Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76
Täällä pitäisi olla maan pinta keskimäärin noin +4c, ja noin 14-16 metrin syvyydessä ympäri vuoden tuo noin n. +4c
|
Onhan se maa loppukesästä lämmin mutta kun siitä sitten aletaan syksyllä imemään sitä lämmintä pois niin tottakai se jäähtyy loppua kohden. Lämmityskaudella toisesta päästä kenttää tulee sisälle + jotain astetta (6~2) ja kone painaa toiseen päähän kiertoa jotain 0 asteen luokkaa olevaa tavaraa ja ihan lopputalvesta joskus pakkasellekkin menevää, silti sieltä on energiaa noussut..
Tämä maapiirin lämpötilaero mistä käytetään nimitystä delta niin se ei saa olla liian suuri sekään. En tiedä ihan täysin fysiikkaa sen takana itsekkään mutta liittyy kylmäaineen käytökseen tietyillä lämpötiloilla ja se prosessi häiriintyy jos liuoksen lämpötilaero sisääntulevassa ja ulosmenevässä kasvaa liikaa. Normaalisti se pitäisi saada pidettyä noin 3~4 asteen välillä ja tätä voi sitten säätää liuoksen kiertonopeuksilla ja ongelmatilanteissa lämmöntarpeen säätämisellä.
400 metriä on määrä siksi että se on aika maksimi yhdelle kiepille, muuten virtausvastus kasvaa putkistossa jo aika suureksi ja pitäisi olla joko erillinen lisäkiertopumppu tai vaikkapa kaksi 300 metrin kieppiä.
On myös paikkoja joissa on parisataametriä kieppiä ja sadan metrin kaivo eli kombonaatio, estää kaivon jäätymistä kun litku pyörähtää ensin maassa ja lopuksi kaivossa ennen pumpulle tuloa.
Kuten jo laitoin kuvan missä näkyy ja totesin aiemmin niin tottakai myös lämmin käyttövesi tulee sillä samalla järjestelmällä, miten se nyt ei mee perille

Ihan normaali maalämmön toimintaperiaate on että
käyttövesi on varaajassa vain 50~55 asteen nurkalla (jossa sitten on kahden viikon välein se legionellakuumennus sähköllä, kaikissa). Saahan sen käyttöveden lämpötilan varaajassa säädettyä vaikka 80 asteeseen mutta se on sitten suoraan siitä hyötysuhteesta pois kun pumpputekniikka ei kykene yli 60 asteen mitenkään järkevästi.
Sähkönkulutuksesta :
Järjestelmä on käynnistetty syyskyyssa 2012 ja nyt ollaan lokakuussa 2019 eli 7 vuotta ja yksi kuukaus. Kävin nyt juuri katsomassa pumpun erillisen mittarin lukeman mikä laitettiin asennuksen yhdeydessä : 18961.0 kWh
Raakalla matematiikalla lahjoittaen yksi kuukausi 18961 jaettuna 7 vuodella =
2708 kWh per vuosi sähköä lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen.
Talo on 1880 luvulla tähän siirretty n 100 neliön pohjalaishirsitalo, lämmönjakojärjestelmä patterit seinillä ja 30 neliön tuvassa lattialämpö. Pumppu 8kw nibe 1245, maakierto 400 edellämainittua metriä maahan kaivettuna, sijainti lukee profiilissa ja maaperä hiekkamoreenia (ei parasta, ei huonointa). On leivinuuni jota talvisin käytetään ja puukiuas, kaikkihan ne on lämmitystarpeesta pois mutta ei niillä tätä taloa saisi lämpimänä pidettyä vaikka yrittäisi.
Minä vältän nuita pumpun tietojen ja merkin sanomista kun joku sanoo kuitenkin kohta että "no nyt se mainostaa vaan omiaan ja pälä pälä". En mainosta, pumppuja on miljoona muutakin mallia mutta tuolla aiemmin sanoin että tässä mallissa on sentään ajateltu huoltoakin mikä taatusti joskus tulee eteen, tosin näyttää sille että ite yksikköjen hinnat on alkanut sen verran tippua että taitaa kävellä uusi laite sisään jos tästä joskus toimintasavu katoaa.